Kauppakeskus Puuvilla

 

TEOLLISUUSHISTORIAA JA TIETOMALLEJA

Vanhaan teollisuuskortteliin Kokemäenjoen rantaan valmistuu Kauppakeskus Puuvilla, jonka suunnittelu ja rakentaminen on toteutettu ennennäkemättömän laajana tietomallipohjaisena yhteistyönä. Kauppakeskus Puuvilla valittiin Tekla Global BIM Awards 2013 -voittajaksi Total BIM -sarjassa. Puuvilla voitti myös Suomen Tekla BIM Awards -kilpailun.

Porin puuvillatehdas perustettiin vuonna 1898, ja tehtaan toiminta jatkui aina vuoden 1981 tulipaloon asti. Vanhaan teollisuuskortteliin rakennettava Kauppakeskus Puuvilla on ensimmäinen kohde Suomessa, jossa maksimoidaan 1800-luvun klassisen teollisuusarkkitehtuurin mahdollisuudet. Rakennushanke käsittää teollisuuskiinteistö Värjäämön muuttamisen liike- ja toimistotiloiksi, laajennusosien Kutomon ja Lusikkalinnan rakentamisen sekä kahden rakennuksen purkamisen. Lisäksi rakennetaan noin 2 000 autopaikkaa. Valmistuttuaan kauppakeskus tulee työllistämään noin 700–800 ihmistä.

 

TIETOMALLI TILAAJAN VAATIMUKSESTA

Kauppakeskus Puuvillan tilaaja on Renor Oy:n ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhdessä omistama Porin Puuvilla Oy. Tilaajalle oli alusta pitäen selvää, että hanke tehtäisiin mallintamalla. Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski kertoo, että tietomallien käyttö on Ilmarisen tapa toimia. – Mallintaminen on tätä päivää ja sen hyöty on merkittävä niin taloudellisesti kuin yhteensovittamisen kannalta.

– Yhteistyön sujuvuus ei ollut itsestäänselvyys, mutta tietomallien avulla olemme onnistuneet siinä erittäin hyvin. Mallien käytön tärkein hyöty liittyy ehdottomasti tiedonkulkuun, sillä kaikkien saatavilla olevaa informaatiota tarvitaan jatkuvasti. Yhdessä tekeminen on myös nopeuttanut aikataulua ja vähentänyt turhia virheitä. Kaikki ovat olleet täysillä mukana, toteaa hankejohtaja

Marko Liimatainen Porin Puuvilla Oy:stä. – Tietomallit ovat toimineet myös apuna tilaneuvotteluissa tulevien käyttäjien kanssa, varsinkin urakan alkuvaiheessa. Jatkossa tablettien ja älypuhelimien rooli havainnollisina neuvotteluvälineinä tulee vielä vahvistumaan.

 

ENNENNÄKEMÄTTÖMÄN LAAJAA BIM-YHTEISTYÖTÄ

Puuvillan projektiosapuolista peräti kolmetoista hyödynsi tietomalleja. Kaikki osapuolet ovat halunneet, että hankkeessa hyödynnetään tietomallinnusta suunnittelussa, tuotannonohjauksessa ja tuotannossa. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että mallintavan suunnittelun avulla sekä rakentamisen että valmiin rakennuksen laatu paranee merkittävästi.

- Tietomallien käyttö nähtiin riskin sijaan mahdollisuutena ja jopa välttämättömänä laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi, kertoo Skanska Oy:n projektipäällikkö Juha-Matti Kujanpää. – Tietomalleista on saatu vauhtia ja varmuutta myös päätöksentekoon, kun keskusteltavat aiheet on saatu havainnollistettua kaikille osapuolille.

- Yleisiä tietomallivaatimuksia on käytetty soveltuvin osin. Suunnittelusopimuksia laadittaessa YTV2012-ohjeistus ei ollut vielä käytettävissä. Elementtisuunnittelussa on noudatettu BEC2012 elementtisuunnittelun mallinnusohjeita, Kujanpää kertoo. – On ollut äärimmäisen tärkeää etukäteen määrittää ja sopia miten malleja tullaan hyödyntämään, millaisia sisältövaatimuksia niihin liittyy ja millä pelisäännöillä mallintavaa suunnittelua lähdetään toteuttamaan.

 

VANHAT RAKENNUKSET LASERKEILATTIIN LÄHTÖTIEDOIKSI

Olemassa olevat rakennukset ja tontti laserkeilattiin ja keilaustulosten perusteella luotiin kohteen inventointimalli. Inventointimallista projektin osapuolet saivat kattavat ja tarkat lähtötiedot suunnittelun käynnistämiseen. Lähtötietomalli helpotti uudisosien massoittelua ja sovittamista tontille ja toimi kiinnekohtana vanhoihin rakenteisiin liittyvien osien suunnittelussa.

 

VALTAVA HANKE, VALTAVASTI TIETOA

Valtava hanke asetti haasteita mallintavalle suunnittelulle. Eri tarkoituksiin käytetyn mallin tietosisältö on mietitty tarkasti, jotta mallin koko ei kasvaisi yli ohjelmistojen ja tietokoneiden suorituskyvyn. Suurissa kohteissa tietomalli toimii tiedonhallintatyökaluna. Kauppakeskus Puuvillassa on esimerkiksi satoja erityyppisiä ovia, joiden ominaisuustietojen hallinnointi käsin olisi työlästä. Tietomalliin voidaan syöttää oville runsaasti ominaisuustietoja esimerkiksi heloista, lukituksista ja kulunvalvonnasta, ja tiedot voidaan jakaa muille IFC-mallissa.

Kauppakeskus on perustettu paalujen varaan haastaviin olosuhteisiin Kokemäenjoen läheisyyteen. Runkorakenteet ovat pääasiassa teräsbetonipilareita, jännebetonipalkkeja ja ontelolaattoja sekä tietyissä osissa paikallavalulaattoja. Kutomon runko on osittain teräspilareita, -palkkeja ja -ristikoita. Hissikuilut ja porrashuoneet ovat elementtirakenteisia ja väestönsuojat paikallavalua.

 

SUUNNITTELUA USEISSA YRITYKSISSÄ

Rakennesuunnittelusta vastannut Narmaplan Oy on tuonut Tekla-malliin muiden suunnittelualojen malleja referensseinä. Arkkitehtimallin, inventointimallin ja Tekla-mallin yhtaikaisella tarkastelulla havaittiin törmäyksiä ja muita epäkohtia huomattavasti helpommin kuin piirustuksista. Elementtisuunnitteluun osallistui Narmaplanin lisäksi myös A-insinöörit Oy, teräsrakenteiden detaljisuunnittelua teki Contria Oy ja julkisivuelementtien ja niihin liittyvien apurunkojen suunnitteli ja toimitti TPE Turun Pelti ja Eristys Oy. Vaikka rakennesuunnittelu oli jaettu usean eri paikkakunnalla toimivan yrityksen kesken, saatiin tietomallin avulla yhteistyö silti toimimaan.

 

YHTEISTYÖTÄ JA TIEDONSIIRTOA

Tietomallipohjainen tiedonsiirto tuoteosatoimittaja Parma Oy:n ja elementtisuunnittelijoiden välillä tarkoitti muun muassa suunnittelun statustietojen syöttämistä malliin, mikä auttoi seuraamaan suunnittelun etenemistä elementtikohtaisesti. Lusikkalinnasta ei tehty lainkaan ontelo- ja kuorilaattojen mittapiirustuksia, vaan näiden elementtien tiedot välitettiin punossuunnittelijalle Tekla-mallissa. Ontelolaattojen geometria-, sijainti- ja lohkotiedot siirrettiin Parman tuotannonohjausjärjestelmään Tekla-mallista. Haastavasta aikataulusta huolimatta suunnittelu pysyi aikataulussa ja suunnittelijat saivat kiitosta suunnitelmien virheettömyydestä.

– Tuotannonsuunnittelussa elementtien päämitat ja materiaalitiedot siirrettiin suoraan mallista Parman tuotannonohjausjärjestelmään, perinteisen käsin syötön sijaan. Pystyimme seuraamaan tilannetta mallista reaaliaikaisesti ja ohjaamaan tuotantoa. Mallin ja toiminnanohjausjärjestelmämme elementtien tilaa kuvaavat värit olivat yhdenmukaiset, joten perinteisiä paperikaavioita ei tarvinnut lainkaan ylläpitää, Parman tuotantotoimistossa hankkeesta vastannut projektinhoitaja Marko Reuna kertoo. – Tämä säästi meiltä todella paljon aikaa sekä tuotannonsuunnittelu- että tuotantovaiheessa.

Contria sai Tekla-mallista tarvittavat lähtötiedot ristikkorakenteiden detaljointiin ja toimitti konepajalle IFC-mallin, jota Beam-Net Oy hyödynsi suunnittelun ohjauksessa, konepajavalmistuksen suunnittelussa ja asennusten suunnittelussa. Sähköiset ohjaustiedostot konepajaa varten saatiin myös suoraan mallista.

 

TIETOMALLIT TOTEUTUSVAIHEESSA

Puuvillan pääurakoitsija on Skanska Talonrakennus Oy. Skanskan tavoitteena on hyödyntää tietomalleja kokonaisvaltaisesti tuotannon eri tehtävissä. Rakennesuunnittelijat ovat toimittaneet päivitetyt Tekla-mallit natiivimuotoisina työmaan käyttöön viikoittain, ja työmaamalleihin luodut Model Organizer –ryhmittelyt, näkymät ja päivämäärätiedot on siirretty suunnittelijoiden malleihin.

Tekla Structuresin lisäksi työmaalla on käytetty muun muassa Tekla BIMsightia, joka on ollut aluevastaavien ja työnjohtajien ensisijaisena työkaluna. Kevyenä ohjelmistona se sopii erinomaisesti visuaaliseen mallien tarkasteluun.

Skanska on laatinut työmaan aluesuunnitelman Tekla Structuresilla. Aluesuunnitelman ja putoamissuojien mallintamisessa on käytetty Skanskan itse tekemiä Tekla-komponentteja.

 

TIUKKA AIKATAULU

Hankkeen aikataulu oli tiukka, ja niin myös hankintaa palvelevat suunnitelmat valmistuivat juuri ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Tietomallien avulla tuotettiin määrätietoja tehokkaasti tarjouspyyntöjä varten ja näin edesautettiin urakoitsijoiden hinnoittelutyötä. Urakkaneuvotteluissa malli on hyvä apuväline ja auttaa urakoitsijaa perehtymään kohteeseen nopeasti.

Kireän suunnitteluaikataulun vuoksi perinteisiä suunnitteludokumentteja ei aina ollut saatavilla, mutta töiden suunnittelu ja alustavien määrätietojen tuottaminen oli mahdollista tietomallien avulla. Toisiinsa liittyvien tehtävien riippuvuudet selviävät myös mallista kätevästi.

 

MOBIILI TIETOMALLI

Puuvillassa tietomalleja käytetään myös työmaalla. Uutuutena on mobiilisovellus Field3D iPadille, joka mahdollistaa huomautusten ja valokuvien liittämisen työmaalla suoraan malliin, josta tiedon saa välitettyä sähköpostilla nopeasti suunnittelijalle.

– Puuvillan työmaalla tabletit ovat olleet ahkerassa käytössä. Niiden käyttö parantaa merkittävästi tuottavuutta, kun esimerkiksi työnjohtajilla on kaikki projektin informaatio mukanaan työmaalla liikkuessaan, Skanska Talonrakennus Oy:n projektipäällikkö Jari Törnqvist toteaa.

Juha-Matti Kujanpään mukaan mallien monipuolisuus on yllättänyt työmaalla monet.

– Uskaltaisin väittää, että laajemmalle, hiukan vähemmän mallinnusta tuntevalle joukolle, varsinkin mallien käytön monipuolisuus työmaalla on uusi asia. Ennakkoluuloista poiketen tietomallit eivät ole pelkkä 3D-kuva. Puuvillassa malleja on hyödynnetty suunnitelmien kommentoinnissa ja yhteensovittamisessa, aikataulusuunnittelussa, määrälaskennoissa ja työnsuunnittelussa.

 

KAUPPAKESKUS PUUVILLA

  • Tilaaja: Porin Puuvilla Oy o/c Renor Oy ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • KVR-urakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy
  • Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtikonttori Küttner & Pussinen Oy
  • Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy
  • LVIS-suunnittelu: Projectus Team Oy
  • Sprinklerisuunnittelu: Firecon Group Oy
  • Elementtisuunnittelu: Narmaplan Oy ja A-Insinöörit Oy
  • Elementtitoimittaja: Parma Oy
  • Kutomon teräsrakennetoimittaja: Beam-Net Oy
  • Kutomon kattoristikoiden konepajasuunnittelu: Contria Oy
  • Kevyiden julkisivuelementtien toimitus: TPE Turun Pelti ja Eristys Oy
  • Laserkeilaus ja inventointimallinnus: FMC Group, FMC Virtual Services

Lataa referenssi pdf-tiedostona:

case_porin_puuvilla_fi_screen.pdf

PorinPuuvillaLiimatainen

Tietomalli on oivallinen työkalu kauppakeskuksen toiminnallisuuden suunnittelussa, sekä hyvä apuväline markkinoinnissa ja tilojen hahmottamisessa käyttäjille.
Hankejohtaja Marko Liimatainen, Porin Puuvilla Oy

PorinPuuvillaRiikola

BIM auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa, joka ilman mallintamista on haasteellista näin isossa projektissa. Loistava työkalu tuotannonsuunnittelussa.
Projekti-insinööri Hannu Riikola, Skanska Talonrakennus Oy