Helsinki-Vantaan lentoaseman T2-terminaali

T2 Allianssi Helsinki-Vantaan lentoasema voitti Tekla BIM Awards 2021 -kilpailun ja oli myös yleisön suosikki. Tuomaristo arvioi, että projektissa laajasti hyödynnetyn tietomallinnuksen lisäksi ison hankkeen työnkulku on saatu kulkemaan mallipohjaisesti osapuolelta toiselle. Hankkeen erityispiirteenä oli suuri suunnitteluvolyymi, joka vaati huolellista yhteensovitusta. Yleisö perusteli valintaa muun muassa kauniilla ja innovatiivisella arkkitehtuurilla sekä materiaalien yhdistelyllä kansainvälisen näkyvyyden ytimessä.

T2-terminaalihankkeessa otettiin jo varhaisessa vaiheessa käyttäjäryhmät mukaan tietomallien avulla toteutetuille virtuaalisafareille testaamaan terminaalin alueiden toimivuutta. Rakentaminen tapahtui keskellä käytössä olevaa lentoasemaa, jonka palvelutaso saatiin kuitenkin pidettyä yllä muun muassa suunnittelemalla huolellisesti väliaikaisten kulkureittien käyttäjäkokemus. Runkorakenteen tarkka aikataulutus mahdollisti talotekniikan toteutukset tahtituotannolla, ja esimerkiksi palomallinnusta pidettiin erityisen huomion arvoisena. Terminaali otettiin käyttöön joulukuussa 2021.

Finavia vaatii tietomalliaineiston laajaa hyödyntämistä rakentamisen aikana ja sen jälkeen

– Vastuullisena lentoaseman ylläpitäjänä tehtävämme on ennen kaikkea huolehtia matkustajien turvallisuudesta ja viihtyvyydestä, sanoo T2-hankkeen tilaajan Finavian suunnittelupäällikkö Kari Ristolainen. – Lentoasema ei ole koskaan valmis, vaan tarpeet ja tavoitteet muuttuvat maailman mukana. Emme pysty täysin ennustamaan, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta pyrimme luotaamaan toiminnan tarpeet 20–30 vuoden päähän. Kansainvälisten toimijoiden avulla laadittua kestävän kehityksen ohjelmaamme on toteutettu jo 10 vuotta, ja osa sitä on kattava tietomallinnusstrategia. Turvallisuuden ja viihtyvyyden takaamiseksi otamme huomioon pienimmätkin yksityiskohdat.

– Tässä projektissa oli poikkeuksellisen paljon sidosryhmiä, Ristolainen jatkaa, – ja mukana ovat lähes kaikki liikennemuodot laivaliikennettä lukuun ottamatta; monenlaisia toimintoja ja toimijoita aluehallintovirasto mukaan lukien. Tästä syytä sidosryhmiä osallistavat virtuaalisafarit käynnistettiin jo 8 vuotta sitten. Halusimme ehkäistä ongelmat jo ennen varsinaisen hankkeen käynnistymistä. Safarien avulla pääsimme viestimään sidosryhmille tehokkaasti esimerkiksi esteettömyydestä, joka on yksi tärkeimmistä asioista lentokentällä. On tärkeää ehkäistä eksymistä, kompastumisia, liukastumisia ja muita vaaratekijöitä muun muassa riittävällä ja oikein kohdistetulla valaistuksella, näkyvyydellä ja riittävän leveillä käytävillä. Tietomallintamalla pystymme simuloimaan turvallisen ja esteettömän ympäristön ja harjoittamaan tiedolla johtamista. 

 Tietomallintamalla pystymme simuloimaan turvallisen ja esteettömän ympäristön ja harjoittamaan tiedolla johtamista, sanoo T2-hankkeen tilaajan Finavian suunnittelupäällikkö Kari Ristolainen.

– Hankkeen alussa dataa on vähän, mutta se tarkentuu lähellä rakentamista. Finavian ensimmäinen tietomallinnuksen läpimurto oli lentoaseman länsipuolen Non-Schengen-laajennus. Se valmistui vuonna 2009, ja siinä hyödynnettiin tiedonsiirtoa IFC-muodossa. Dokumentaation on oltava niin tarkkaa, että voimme luottaa siihen muutostöiden lähtötietona, ja jos jotain puuttuu, hankimme tarkan tiedon rakenteista laserkeilaamalla. Nyt T2-muutostöiden alkaessa pääsimme hyödyntämään silloista ajan saatossa täydentynyttä rakennemallia.

Pandemia hyödytti hanketta siinä mielessä, että se vähensi matkustajamäärää. Se myös nopeutti virtuaalivälineiden käyttöä Big Room -tilassa, jossa kaikki ratkaisut ja päätökset on voitu katselmoida etukäteen sitouttaen laajasti eri asiantuntijoita, palveluntuottajia ja alihankkijoita, sekä paikan päällä että ison näytön kautta. Päättäjät saivat tarvittavat tiedot riittävän ajoissa ja havainnollisessa muodossa, jotta he ymmärsivät, mihin sitoutua, ja siitä syntyi luottamus suunnitteluorganisaatioon ja rakentamiseen. Päätöksiä ei tarvinnut odottaa, ja voitiin luottaa siihen, että on tehty oikeita päätöksiä, Ristolainen kertoo. 

– Finavian kannalta suurin saavutus lähes puolen miljardin hankkeessa oli se, että uusi kansallinen maamerkki arkkitehtonisesti näyttävine puualakattoineen saatiin toteutettua etuajassa ja budjetin ylittymättä. Satsaus suunnitteluun todella kannatti. Raision puusepät toimitti hankkeeseen yli 500 kattoelementtiä, joista yhtään ei tarvinnut palauttaa tehtaalle, ja kaikki asennukset saatiin tehtyä aikataulussa – siitä kiitos kaikille, Ristolainen summaa. 

SRV:lle laaja tietomallinnus on äärimmäisen tärkeää ison hankkeen kokonaisuuden hahmottamiseksi

– Tietomallinnusta käytettiin hankkeen kaikissa vaiheissa, ja sitä käyttivät kaikki keskeiset osapuolet, kertoo pääurakoitsija SRV:n suunnittelupäällikkö Pekka Korhonen. – Tällaisessa hankkeessa tietomallinnus on päätoteuttajalle äärimmäisen tärkeää suurten ja hankalien kokonaisuuksien hahmottamiseksi ja suunnitelmien yhteensopivuuden ja toteutettavuuden varmistamiseksi. Tietomallin peruskäyttöä työmaatoimistossa on kustannus- ja määrälaskenta. Lisäksi tietomalleja käytettiin aikataulujen hallinnassa niin, että luotiin 4D-aikataulu runkotoimituksesta, ja mallien avulla seurattiin suunnitteluaikataulujen pysyvyyttä. Kaiken kaikkiaan hanke oli vaativa, koska se oli niin laaja ja sijaitsee niin keskeisellä paikalla. Erikoispiirteenä oli rakentamisen vaiheistus. Jouduttiin useaan otteeseen vaihtamaan liikennejärjestelyjä ja muuttamaan matkustajien reittejä, ja koko ajan täytyi pitää mielessä erinomainen turvallisuustaso ja matkustajien tyytyväisyys. Näissä haasteellisissa olosuhteissa pärjättiin mielestäni mainiosti. 

– Tietomallinnusta käytettiin hankkeen kaikissa vaiheissa, ja sitä käyttivät kaikki keskeiset osapuolet, kertoo pääurakoitsija SRV:n suunnittelupäällikkö Pekka Korhonen

– Pysäköintilaitoksen elementtirungon toimitti Parma, Korhonen jatkaa. – He siirsivät tuotantotietonsa suoraan Trimble Connect -malliin, joten pystyimme pilvimallista reaaliaikaisesti seuraamaan elementtituotannon tilannetta tehtaalla: mitkä elementit olivat menossa tuotantoon, jo tuotannossa, toimitusvalmiina tai jo työmaalla. Tilannekuvan ansiosta pysyttiin tiukassa runkoaikataulussa ja vältyttiin lähes kokonaan välivarastoinnilta työmaalla, kun siihen ei tiloja ollut. Trimble Connectia käytti myös infratoimija Kreate Oy mallin katseluun käytännössä koko toteutusvaiheen ajan. 

– Tahtituotannossa tietomalli oli tärkeässä roolissa varsinkin suunnitteluvaiheessa. Monimuotoisessa hankkeessa tahtialueiden pitäisi olla työmäärältään suunnilleen samansuuruisia. Tietomallilla pystyttiin simuloimaan erilaisia skenaarioita tahtialueista ja sillä tavalla valitsemaan optimaaliset alueet. Kun alueet oli lukittu, pystyttiin seuraamaan suunnittelun edetessä työmäärämuutoksia tahtialueiden sisällä ja varautumaan resurssitarpeeseen, Korhonen kertoo.

– Tietomallin avulla tutkittiin työmaan riskipaikkoja ja tarkistettiin riittävä varautuminen työturvallisuuteen suunnitelmissa. Käyttäjien määrittämää UDA-attribuuttitietoa käytettiin kattavasti esimerkiksi urakkarajojen merkitsemiseen; näin voitiin visualisoida eri väreillä urakoitsijoiden vastuualueita, mikä oli erittäin hyödyllistä, koska perinteisesti leikkaus- ja pohjapiirustuksiin ei suunnitella selkeästi varsinkaan infraurakkarajoja. Tässä tapauksessa meillä oli täydellinen yhteisymmärrys siitä, mitä urakkaan kuului, Korhonen selittää.

– Tällaisessa hankkeessa tietomallinnus on välttämättömyys. Saimme kirittyä alkuperäistä aikataulua neljä kuukautta, mikä ei missään nimessä olisi onnistunut ilman kaikkien osapuolten lujaa tahtotilaa ja sitoutumista tietomallinnukseen. Viime vuosina tietomallinnuksessa on menty todella paljon eteenpäin, ja yleisen tietämyksen ja ohjelmistojen nopeutumisen ja kehittymisen myötä malleja käytetään yhä enemmän työmailla. Nykyisin ohjelmistot toimivat mobiililaitteissakin, mikä on tärkeä asia työmaalla. Kehitettävää on vielä koneluettavuudessa ja tiedon yhtenäistämisessä. Jättihankkeessa aikaa vie myös tuotetiedon hallinta, ja siihen toivoisin ohjelmistokehittäjiltä käteviä ratkaisuja, Korhonen sanoo. 

Tällaisessa hankkeessa tietomallinnus on välttämättömyys. Saimme kirittyä alkuperäistä aikataulua neljä kuukautta, mikä ei missään nimessä olisi onnistunut ilman kaikkien osapuolten lujaa tahtotilaa ja sitoutumista tietomallinnukseen.

Pekka Korhonen,
Suunnittelupäällikkö,
SRV

– Hankkeessa onnistuttiin tietomallintamisessa monella tasolla ja kattavasti. Terminaalin yläpohjan talotekniikan ja näyttävän alakaton yhteensovittaminen urakoitsijan kanssa on hyvä esimerkki tästä jatkuen virheettömään tuotantoon ja aikataulun mukaisiin asennuksiin. Se oli hieno näyttö yhdessä tekemisestä meiltä kaikilta. Hanke voitti myös Vuoden työmaa -kilpailun. Mahtavan allianssitiimin yhteistyössä ja tiedonkulussa auttoi tietomallinnus, Korhonen summaa. 

Lähtöaulan näyttävän puualakaton rakenteiden yhteensovittaminen ei olisi onnistunut ilman tietomallintamista

– Käytännön esimerkki tietomallinnuksen roolista ja tasosta hankkeen rakennesuunnittelussa oli kaksivaiheinen kehitys, missä haettiin terminaalin lähtöaulan katon geometriaa, kertoo osastopäällikkö Pekka Turunen Rambollilta. – Mallinsimme paitsi teräsrakenteet, myös niiden ripustukset ja huoltosillat, ja talotekniikan suunnittelija mallinsi putkistonsa. Niiden yhteensovittamisesta ei olisi tullut mitään ilman tietomallintamista. Saimme arkkitehdiltä Rhinoceros-mallin, josta saatiin automaattisesti tiedot laskentaohjelmaan ja sitä kautta veden virtaamat ja geometrian tarkistus. 

– Tässä hankkeessa onnistuttiin nimenomaan yhdessä allianssiryhmänä, Turunen jatkaa. – Suunnittelimme ja toteutimme dynaamisessa ympäristössä monta eri rakennusta yhtä aikaa: terminaalin, kehäradan yhteispysäköintilaitoksen, infra-alueet ja koko lentokenttäympäristön väliaikaisjärjestelyineen. Suurimmat yksittäiset onnistumiset olivat aikataulussa pysyminen ja laadukkaat rakenteet. Allianssin ansiosta suunnittelijat pääsivät olemaan tavallista enemmän mukana työmaalla, ja tiivis työmaayhteistyö antoi tärkeää oppia ja hyvät eväät tulevia hankkeita varten. Talotekniikan mallit tulivat suoraan meidän palvelimellemme, eli saimme reaaliaikaisesti tuotua TATE-tiedot rakennemalliin Tekla Structuresiin, mikä mahdollisti tiiviin yhteensovittamisen ja reaaliaikaisen seurannan. Tärkeintä on hyvä insinööriosaaminen, joka synnyttää innovaatioita. Meillä on rohkeaa ja innovatiivista porukkaa, ja kun heille antaa vapauksia ja valtuuksia, syntyy hyvää jälkeä. 

Mallinsimme paitsi teräsrakenteet, myös niiden ripustukset ja huoltosillat, ja talotekniikan suunnittelija mallinsi putkistonsa. Niiden yhteensovittamisesta ei olisi tullut mitään ilman tietomallintamista.

Pekka Turunen
Osastopäällikkö 
Ramboll

– Loimme Rhinoceros-ohjelmistoon oman ekosysteemin hanketta varten, kertoo osastopäällikkö Heikki Arvio Rambollilta. – Arkkitehdeiltä pintamallina saatu geometria vietiin laskentaohjelmaan, jossa mitoitettiin puualakaton kantavat rakenteet, jotka taas vietiin suoraan Tekla Structuresin malliin. Myös liitokset mitoitettiin ja detaljoitiin saman ekosysteemin avulla. Aina kun arkkitehdin lähtötiedot päivittyivät, prosessi pystyttiin viemään läpi hyvin tehokkaasti ja päivittämään myös rakenteet malliin. Tuoteosatoimittajien kanssa hyödynnettiin Trimble Connectia pysäköintihallin osalta. Elementtisuunnittelun aikataulutus ja asennusjärjestys toteutettiin Trimble Connectissa, jolloin pystyttiin reaaliaikaisesti seuraamaan tilannetta ja pysymään kartalla, mitä työmaalla tapahtui. 

Hankeryhmään syntyi sellainen henki, että voitiin kokeilla uusia tapoja ja viedä niitä rohkeasti käytäntöön.

Heikki Arvio
Osastopäällikkö 
Ramboll

– Hankkeessa oli kaiken kaikkiaan yli 400 mallia, joka on valtava määrä, Arvio jatkaa. – Tärkeintä on tällöin suunnitella yhteiset pelisäännöt ja sitouttaa porukka niiden noudattamiseen sekä seurata ja kehittää prosessia hankkeen aikana sitä mukaa, kun kertyy kokemusta siitä, miten homma toimii. Talotekniikan tahtituotannon toteuttamiseksi yhteistyö suunnitteluryhmän ja työmaan kesken piti viedä ennennäkemättömän tarkalle tasolle, jotta kaikilla oli tieto, mitä työmaalla tapahtuu ja missä vaiheessa mikäkin tila oli. Aktiivisimmassa vaiheessa meillä oli noin 150 suunnittelijaa, ja kaiken kaikkiaan eri vaiheissa yhteensä satoja suunnittelijoita. Tiedonsiirto hoidettiin perinteisesti projektipankin kautta ja jakamalla jatkuvasti IFC-malleja. Paljon käytettiin myös Trimble Connectia ja Tekla Structures -natiivimallia sekä muita pilvipohjaisia ratkaisuja nopeampaan, ajantasaiseen tiedonsiirtoon hankeosapuolten välillä. Lähtötietona olivat piirustusten ja eri suunnittelualojen mallien lisäksi poikkeuksellisen laajat pistepilvet ja niistä tuotetut mallit sekä aiemmista hankevaiheista saadut tiedot. Hankkeessa käytettiin ainakin yli 30 eri ohjelmistoa. Tekla Model Sharing oli käytössä, ja Rambollin mallissa oli yhteensä yli 100 käyttäjää noin 8 eri organisaatiosta. Rakennemallia pystyttiin jakamaan hyvin laajasti eri ryhmille, ja tuoteosatoimittajilla oli omat Tekla Structures -mallinsa, joita pääsimme hyödyntämään. Allianssimalli antoi mahdollisuuden ja myöskin velvollisuuden kokeilla uusia ratkaisuja. Hankeryhmään syntyi sellainen henki, että voitiin kokeilla uusia tapoja ja viedä niitä rohkeasti käytäntöön. 

Tietomallikoordinaattori toimii puolueettomana osapuolena vapauttaen suunnittelijat suunnittelutyöhön

Finavian pitkäaikainen yhteistyökumppani Gravicon toimi hankkeen tietomallikoordinaattorina ja tietomallintamisen yleisasiantuntijana.

– Olimme jo vuonna 2014 mukana laatimassa Finavian kehitysohjelman tietomallinnusstrategiaa ja -määrityksiä ja tiedämme, miten Finavia haluaa viedä hankkeen läpi, kertoo tietomalliasiantuntija ja tiimipäällikkö Sami Mikonheimo. – Tässä hankkeessa määrittelimme jo alkumetreillä, miten laserkeilausaineistot kannattaa tehdä ja hyödyntää suunnittelussa. Hankkeessa tehtiin tietomalleilla koko se repertuaari, mitä niillä nykypäivänä pystyy tekemään. Tietomallikonsultin suurin etu hankkeelle on toiminta puolueettomana osapuolena sekä tilaajan että suunnittelijoiden tukena. Huolehdimme, että tuotettu suunnitteluaineisto sopii mahdollisimman hyvin yhteen ja varoitamme, jos kokonaisuus on vaarassa mennä pieleen, sekä raportoimme suunnittelun etenemisestä. Ohjeistamme myös esimerkiksi, miten purettavat osiot kannattaa keilata ja keilausaineisto sopimaan yhteen tulevan suunnitteluaineiston kanssa, ja teemme tiedostomuutoksia. 

– Koordinoinnin näkökulmasta haastavaa oli hankkeen suuri rakennusvolyymi jakautuneena moneen osa-alueeseen, joita rakennettiin rinnakkain, Mikonheimo sanoo. – Vaiheistuksen tuoma rajapintayhteensovitus oli erittäin haastavaa, mutta toisaalta sitä oli toteuttamassa hyvä joukko ammattilaisia. Kaikki ovat ymmärtäneet, mikä merkitys on sillä, että vuoropuhelua käydään sekä suullisesti että tietomalleja yhdistämällä. Lentoasema ympäristönä asetti omat haasteensa, koska siellä on paljon erilaista tekniikkaa. Tietomallintamisen kannalta lentoasema on lähes yhtä monimutkainen ympäristö kuin sairaala. Kaiken mahdollisen tekniikan yhteensovittaminen tiukassa aikataulussa vaati paljon työtä. Lentokenttätekniikkaan liittyy ihan omaa tuoteosamallintamista, ja tässä tapauksessa alakattomuodon näyttävä arkkitehtuuri asetti sekin haasteensa. Lentokentällä on myös tarkat määritykset siitä, miten rakentamista tehdään, ja se vaikuttaa jonkin verran tietomallikoordinaattorin työhön. On esimerkiksi turvaluokiteltuja alueita, joiden detaljit eivät saa näkyä julkisessa mallissa.

– Yhdistelmämallien määrään vaikutti se, että hanke oli jaettu viiteen eri osa-alueeseen, joissa kaikissa oli vähintään yksi yhdistelmämalli plus koko lentokenttäalueen yleistarkastelumalli. Tapauskohtaisesti tilanteen mukaan matkan varrella luotiin erillisiä yhdistelmämalleja, jotta tiedostokokoja saatiin rajattua ja mallit pysyivät käytettävinä. Aktiivikäytössä oli 3–4 erilaista katselu- ja kymmenisen muuta ohjelmistoa. Kaikki tieto kulki projektipankin ja myös Trimble Connectin kautta. Valveutuneen tilaajan ansiosta oletuksena oli, että kaikki suunnitteluaineisto näkyy tietomallien kautta palavereissa. Työmaakäyttöön yhdistelmämallit tehtiin Trimble Connect -alustalle työmaaorganisaation toiveesta ja päivitettiin viikoittain, kuten Solibri-mallit suunnittelijoille. 

– Tietomallikoordinaattorin ei tässä hankkeessa tarvinnut kovin paljon huolehtia mallien sisällöstä, koska Finavia ja SRV vaativat mallinnusta myös tuoteosasuunnittelijoilta, Mikonheimo iloitsee. – Siinä mielessä tämä oli helppo koordinointitehtävä verrattuna joihinkin perinteisempiin rakennushankkeisiin. Suunnittelutaho tuotti loistavasti aineistoa hankkeen alusta lähtien. Tietomallia käytettiin kaikissa vaiheissa, ja hyödyntämistapoja oli monia. Vaiheistuksen suunnittelu oli hyvin haastava, ja se oli ainoa tehtävä, jossa mallinnusta ei suuremmin käytetty. Tietomalliprosesseissa on jatkuvasti kehitettävää, mutta tässä projektissa oltiin oikeilla jäljillä alusta lähtien: mallintaminen aloitettiin ajoissa ja suunnittelijoiden välinen vuoropuhelu käytiin mallin kautta. Jos vielä löydetään moninaisempia hyödyntämismahdollisuuksia jo tuotetulle aineistolle, siinä olisi kehittämisen sarkaa. 

Tietomalliprosesseissa on jatkuvasti kehitettävää, mutta tässä projektissa oltiin oikeilla jäljillä alusta lähtien: mallintaminen aloitettiin ajoissa ja suunnittelijoiden välinen vuoropuhelu käytiin mallin kautta. 

Sami Mikonheimo,
Tietomalliasiantuntija ja Tiimipäällikkö,
Gravicon