Innovointia yli esteiden – on aika haastaa vakiintuneet käytännöt

Elämme aikakautta, jolla markkinajohtajuuden määrittävät ketteryys ja sopeutumiskyky, mutta rakennusalalla on usein vaikeuksia vastata innovointihaasteisiin. ”Näin meillä on aina tehty” -asenne voi pahimmillaan hyydyttää luovuuden ja estää kasvun. Menestyäkseen muutosten keskellä yritysten on mitä pikimmin irtauduttava vakiintuneista käytännöistä ja lähestyttävä haasteita tuoreella näkemyksellä.

Nykypäivän kiivastahtisessa yritysmaailmassa on olennaisen tärkeää tunnistaa innovoinnin esteet ja puuttua niihin. Tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti innovointikulttuuria. Tasaisen jatkuva tuloksenteko tuottaa ehkä menestystä, mutta voi johtaa itsetyytyväisyyteen ja muutosvastarintaan. On aika haastaa vakiintuneet käytännöt ja ottaa innovointikulttuuri ilolla vastaan.

Jo riittää hidastelu, nyt on innovoinnin aika

Yrityksissä jäädään usein jumiin tuttuihin rutiineihin ja hoetaan, että näin meillä on aina tehty. Mukavuusalueelle jäänti on tietynlaista omahyväisyyttä, joka tukahduttaa innovoinnin. Vaikka perinteisillä menetelmillä tehdään tasaisesti tulosta, ne estävät uuden soveltamisen ja kasvun. Työntekijät ja esimiehet voivat alkaa vältellä riskejä ja noudattaa vakiintuneita käytäntöjä sen sijaan, että esittäisivät ja ottaisivat käyttöön tuoreita ideoita. Tällainen asenne on erityisen vahingollinen nopeasti kehittyvillä, joustoa edellyttävillä aloilla. Yritysten on tunnistettava ja murrettava piintyneet tavat, jotta innovaatiot pääsevät esiin, ja vaalittava kulttuuria, jossa haastetaan vakiintuneita käytäntöjä ja seikkaillaan uusissa ulottuvuuksissa.

Hidastelu on seurausta päivittäisten rutiinien suosimisesta tuoreiden ideoiden ja menetelmien kustannuksella. Yksi tehokas taktiikka murtaa vakiintuneita käytäntöjä on Bernd Schmittin konsepti, jonka mukaan pitää ”tappaa pyhät lehmät”. Siinä tunnistetaan ja haastetaan yrityksen perimmäiset ja pyhinä pidetyt uskomukset ja rutiinit. Uuden hankkeen voi esimerkiksi aloittaa esittämällä luonnostason idean tavanomaisen yksityiskohtaisen tarjouspyynnön sijasta.

Muutos rikkoo perinteiset tavat ja rohkaisee omaksumaan luovuuden ja ennakkoluulottomuuden kulttuurin. Pienissä poikkitaidollisissa tiimeissä voidaan pohtia vaihtoehtoisia lähestymistapoja ja visioida radikaalisti erilaisia strategioita ja niiden toimivuutta. Kannustamalla kyseenalaistamaan ja uudistamaan totuttuja käytäntöjä voidaan stimuloida innovatiivista ajattelua ja vapautumista luutuneista toimintatavoista jotka jarruttavat edistystä. Tämä menetelmä edistää jatkuvan parantamisen kulttuuria, avaa väyliä kasvuun ja uuden soveltamiseen. Tällä tekniikalla yritys voi pysyä ketteränä ja kehittää dynaamista yrityskulttuuria, jossa innovoidaan paljon.

Kustannukset eivät ole innovoinnin este

Rakennusalalla innovoinnin esteenä on usein rajallinen budjetti. Katteet ovat yleensä pieniä eikä uudenlaisiin hankkeisiin löydy rahaa. Yrityksissä voidaan taklata tämä haaste pienillä ja ketterillä tiimeillä, jotka pääsevät kokeilun alkuun pienellä budjetilla. Näin voidaan tehdä kokeiluja ja testata uutta suhteellisen pienellä riskillä. Nykypäivän digitaalisessa todellisuudessa tällainen lähestymistapa on erityisen edistyksellinen, koska tuotantoa ja jakelua on helposti ja kustannustehokkaasti saatavilla. Yritys voi iteroida ja jalostaa ideoitaan todellisen asiakaspalautteen pohjalta ennen kuin lähtee kiinnittämään siihen enempää resursseja, mikä pienentää taloudellista riskiä ja edistää innovointikulttuuria.

Innovointi budjetin rajoissa voi edellyttää resurssien uudelleenallokointia, esimerkiksi varojen kohdistamista vähemmän tärkeiltä osa-alueilta innovointiprojekteihin tai rahoituksen hakemista yrityksen ulkopuolelta. Kustannusrajoitteiden voittamiseksi on ratkaisevan tärkeää rohkaista eri osastoja yhteistyöhön, jakamaan resursseja ja suosimaan hallittua riskinottoa ja virheistä oppimista. Kun yrityksessä nähdään virheet kasvun mahdollisuuksina eikä takaiskuina, tiimit voivat innostua rikkomaan rajoja ja kokeilemaan uusia ratkaisuja, mikä voi johtaa läpimurtoihin, jotka muuten saattaisivat jäädä tekemättä. Hyödyntämällä teknologiaa, kuten automaatiota ja digityökaluja, yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen yritys voi lisäksi tehostaa toimintaa, vähentää kustannuksia ja optimoida innovointiprosesseja budjetin rajoissa.

Lähestymällä sidosryhmiä voi myös fasilitioida innovointia kevyellä budjetilla. Ottamalla asiakkaat, alihankkijat ja muut tärkeät sidosryhmät mukaan innovointiin yritykseen saadaan arvokasta näkemystä, joka auttaa kehittämään ratkaisuja, joita kentällä oikeasti tarvitaan. Yhteistyö voi johtaa tavallista hyödyllisempiin ja vaikuttavampiin innovaatioihin, vahvistaa sidosryhmäsuhteita ja tehostaa projekteja hyvin pienellä taloudellisella panostuksella.

Pelkokertoimen huomioon ottaminen

Pelko on iso innovoinnin este. Työntekijät eivät useinkaan uskalla esittää uusia ideoita, koska pelkäävät kritiikkiä, epävarmutta ja uransa puolesta. Johtotason on rohkaistava yrityskulttuuriin, jossa uskalletaan ottaa riskejä ja kokeilla uutta ja jossa palkitaan innovatiivisesta ajattelusta. Suora puhe ja virheiden käsittely edistyksen etappeina voivat lievittää urapelkoja ja kannustaa innovointikulttuuriin.

Johtotason on näytettävä esimerkkiä ja osoitettava, että innovointi vaatii harkittua riskinottoa. On näkyvästi tuettava innovointihankkeita, rikottava rajoja ja palkittava ihmisiä, jotka esittävät rohkeita ja luovia ideoita, vaikka ne eivät aina kantaisikaan. Se signaloi innovoinnin arvostamista ohi vakiintuneiden toimintatapojen ja innovointiin osallistumisen yhteyttä henkilökohtaiseen kasvuun ja uralla edistymiseen. Avoimen keskustelun ja palautteenannon suosiminen voi myös helpottaa kritiikin pelkoa. Rakentavaan palautteeseen kannustamalla ja kaikenlaisia ideoita kunnioittamalla syntyy turvallinen tila luoda uutta. Tällaisessa ympäristössä työntekijät uskaltavat helpommin astua ulos mukavuusalueeltaan ja ehdottaa jotain mullistavaa.

Tie innovointiin, kasvuun ja menestykseen raivataan johtotasolla

Yritysten on aika haastaa vakiintuneet ajattelutavat ja alkaa vaalia innovointikulttuuria. Luopumalla vanhanaikaisista käsityksistä, suosimalla pienen mittakaavan hankkeita ja kannustamalla riskinottoon ja kokeiluihin ylitetään innovoinnin esteet ja johdetaan ala merkittävään muutokseen.

Vaikuttava johtaja innostaa tiimiään kehumalla uusia ideoita ja sitoutumalla innovointiprosessiin. Hän järjestää luovuutta arvostavan ja kokeiluihin rohkaisevan työympäristön ja viestii työntekijöille, että kasvu edellyttää riskinottoa. Varaamalla resursseja innovointihankkeisiin hän osoittaa, että yritys on sitoutunut kulttuuriin, jossa uusien ideoiden annetaan juurtua ja kukoistaa. Innovointia johdetaan asettumalla näkyvästi muutoksen kannalle. Johtotason pitää osallistua aivoriihiin, antaa rakentavaa palautetta ja huomata uusia ideoita tarjoavien työntekijöiden kontribuutiot. Kun johtotasolta lähestytään ongelmanratkaisua avoimin mielin ja ollaan halukkaita tekemään muutoksia uusimman tiedon pohjalta, tiimit seuraavat esimerkkiä.

On myös olennaisen tärkeää määrittää selkeät viestintä- ja palautekanavat. Johdon on rohkaistava ideavirtaa organisaation kaikilta tasoilta ja rikottava luovuutta kahlitseva hierarkia. Avoimuutta ja osallistamista edistämällä johto voi auttaa synnyttämään kulttuurin, jossa jokainen työntekijä tuntee olevansa oikeutettu osallistumaan innovointiin. Viime kädessä johdon rooli innovoinnin edistämisessä on luoda työympäristö, jossa saa olla utelias, etsiä aktiivisesti luovia ratkaisuja ja toteuttaa niitä. Proaktiivisen lähestymistavan turvin yritys voi pysyä dynaamisena ja kilpailukykyisenä alati kehittyvillä markkinoilla.

(Teksti pohjaa englanninkieliseen whitepaper-artikkeliin Innovation Growth in the Lynchpin Industries Challenges and Strategies for AGRICULTURE, CONSTRUCTION & TRANSPORTATION, julkaisijat Columbian Business School ja Trimble, 2024)