Aurinkokivi

Aurinkokiven palvelukeskus, Vantaa

 

Vuoden 2015 Tekla BIM Awards -voittaja Aurinkokiven palvelukeskus on Vantaan kaupungin mittavin lähivuosien uudishanke. Uuden kaupunkimallin mukainen tietomallipohjainen toteutus on osa tilaajan kokonaan digitaalisen tiedonhallinnan tavoitetta.

 

TIETOMALLIN JAKAMINEN HELPOTTAA PROJEKTIVIESTINTÄÄ JA YHTEISTYÖTÄ

 

 

Kahdessa vaiheessa toteutettava Aurinkokivi on Vantaan kaupungin mittavin uudishanke lähivuosina. Monitoimirakennushankkeen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2016, jolloin 500 alakoululaista pääsee muuttamaan uusiin tiloihin. Rakennuksessa tulee toimimaan myös päiväkoti, neuvola, musiikkiopisto sekä kuvataidekoulu. 

Hankkeen toteutus tietomallipohjaisesti on Vantaan kaupungin strategian mukainen toteutustapa, jossa digitaalisuus, tiedonhallinta ja 3D-visualisointi palvelevat tilaajan tavoitetta tietomallintaa koko kaupunki. Aurinkokiven rakennuttajana Vantaan Tilakeskus tavoitteli tietomallipohjaisella prosessilla myös toteutuksen aikaisia hyötyjä. Strategisella valinnalla käyttää tietomallinnusta tarkalla tasolla tähdättiin parempaan laadun, kustannusten ja aikataulun hallintaan. 

Aurinkokiven työmaalla tehdään keväällä 2016 ensimmäisen vaiheen viimeistelytöitä. 

− Ykköstavoitteenamme oli suunnitelman ristiriidattomuus ennen työmaavaihetta, jotta päästäisiin ennakoimaan ja vältyttäisiin työnaikaisilta pikaratkaisuilta, kertoo Vantaan kaupungin projektipäällikkö Ari Kiiskinen. – Konsultti vertasi suunnittelijoiden tuotoksia, ja huomautukset merkattiin malliin, mikä helpotti suunnittelijoiden työtä ja vaikutti siihen, ettei työmaalla tarvinnut pohtia virheellisiä asennuksia. Mallinnuksen avulla virheitä voitiin välttää ennen toteutusta.

− Kuukauden sisällä sovitaan urakoitsijoiden ja kaikkien suunnittelijoiden kesken, miten työnaikaiset muutokset viedään malliin, jotta se pysyy ajan tasalla. Rakentamisen jälkeen mallia voidaan toivon mukaan hyödyntää myös huoltotöissä ja toisen vaiheen aloituksessa, Kiiskinen kertoo. 

− Uudiskohteissa mallinnus on helpompaa, ja sitä käytetään jo järjestelmällisesti, mutta peruskorjauskohteiden mallinnus on haastavampaa. Tämä projekti onnistui hyvin, koska myös urakoitsija oli niin kiinnostunut mallintamisesta. Aihealue oli meillekin uusi, joten yhdessä harjoittelusta harjoitellen ja positiivisella asenteella hyöty oli suuri hyöty. Työtavan jalkautukseen kaikille kumppaneinamme toimiville PK-urakoitsijoille voi mennä vielä vuosia, Kiiskinen ennustaa. − Mallintamisen omaksuminen kaikille yhteistyökumppaneillemme vie vielä vuosia, mutta mallintaminen ja sen hyödyntäminen on kokoajan menossa eteenpäin.

 

HAVAINNOLLINEN MALLI HELPOTTAA SUUNNITTELUN OHJAUSTA

 

Aurinkokivi-hankkeessa Tekla Model Sharing -toiminnallisuuden käyttö helpotti huomattavasti osapuolten välistä kommunikointia ja yhteistyötä. Ennen kaikkea jaettu elementtiurakka oli huomattavasti helpompi toteuttaa, kuin jos olisi työskennelty toimistojen omilla malleilla. Suunnitteluvaiheessa hankkeen suurimmiksi hyödyiksi koettiin yhteistoiminnan edistäminen ja suunnittelunohjauksen helpottuminen mallin toimiessa havainnollistajana rakennuksen muotojen ja sisällön sekä taloteknisten järjestelmien yhteensovittamisessa.

Elementtisuunnittelu toteutettiin kolmen eri suunnittelutoimiston yhteistyönä Teklan Model Sharing -teknologiaa hyödyntäen. Parhaimmillaan mallia käyttivät yhtäaikaisesti rakennesuunnittelijat, elementtisuunnittelijat, ontelolaattasuunnittelijat, tuotannonsuunnittelu ja työmaajohto. Näin minimoitiin päällekkäinen työ ja varmistettiin, että käytössä on uusin tieto. 

− Kyseessä oli pilottikohde, joten Tekla Model Sharing oli käytössä kaikilla osapuolilla eli neljällä suunnittelutoimistolla ja työmaalla, kertoo Elmeri Kryssi rakennesuunnittelun toimittaneesta Optiplan Oy:stä. – Yhteensä noin 15 henkilöllä on ohjelmiston käyttöoikeudet, ja työmaakopissa mallin saa auki kaikilla koneilla, joihin ohjelmisto on asennettu. Työmaalla on isot näytöt, joissa mallia on kätevä pyöritellä.

− Mallipohjainen yhteistoiminta sujui hyvin. Suurin hyöty on tietysti se, että virheet vähenevät, kun kaikki muutokset saadaan heti toisen osapuolen nähtäväksi. Perinteisessä prosessissa muutokset näkyvät muille projektiosapuolille vasta noin viikon kuluttua. Esimerkiksi seinäelementin muutokset saatiin vietyä välittömästi työkoneelle.

− Suunnitelmiin jätettiin laajennusvaraukset, Kryssi jatkaa. − Tällä hetkellä ensimmäisen vaiheen runko on jo pystyssä ja työmaalla tehdään sisätöitä ja viimeistelyä. Hanketta on tehty Optiplanilla kahden suunnittelijan voimin tuhansia tunteja vuodesta 2013. Muut projektiosapuolet eivät olleet ennestään tuttuja, eikä suunnittelun rajoja ole aina ilmaistu kovin tarkasti sopimuksissa, mutta kun tilaaja oli mukana hyvässä hengessä, käytännön asiat saatiin hienosti sovittua. 

 

ELEMENTTIEN MÄÄRÄT JA ASENNUSSUUNNITELMA SAATIIN MALLISTA

 

− Kun malli oli valmis, siitä ajettiin Excel-luettelot, joihin elementtien määrät saatiin suoraan tietomallista, Elmeri Kryssi selittää. − Kun elementti oli suunniteltu, mallin kautta lähetettiin tieto Parman ontelolaattasuunnittelijoille, jotka lisäsivät malliin elementin tilanteen tehtaalla. Työmaa teki elementtien asennusaikataulut mallin perusteella. Kaikkien elementtien raudoitukset tehtiin suoraan malliin. Paikalla valettujen rakenteiden raudoitukset suunniteltiin pääasiassa perinteisellä tavalla, tosin mallista otetun kuvan päälle. Nyt Tekla Structures on kehittynyt niin, että paikallavalujen raudat voi paremmin mallintaa. Suunnitelmien törmäystarkastelut tehtiin IFC-mallien kautta Solibrilla.

− Alkuvaiheen teknisten haasteiden jälkeen mallien jakaminen saatiin toimimaan hyvin, vahvistaa Pasi Salmela Parma Oy:stä. – Toimintatapa, jossa ontelolaattojen päivitykset saadaan ladattua omaan malliin, on mielestämme hyvä. 

 

 

Käytännön tekemisen kannalta prosessissa on vielä hieman kehitettävää, koska se vaatii sähköpostittelua mallin julkaisemisen lisäksi. Ihannetilanteessa muutoksista tulisi automaattinen notifikaatio. Tulemme jatkossakin siirtämään tietoja Teklasta omaan tuotannonohjausjärjestelmäämme.

Sekä sähkö- että LVI-teknisten suunnittelijoiden mielestä reikävarausten laadinta oli entistä vaivattomampaa, koska ei tarvinnut odottaa suunnitelmien kiertämistä eri osapuolilla. Lisäksi reikävarausten tekemistä helpotti merkittävästi mahdollisuus tarkastella reittien toimivuutta tietomallin avulla. Tietomallipohjaisen suunnittelun myötä myös arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat olivat lähtökohtaisesti yhteensopivampia kuin perinteisesti toteutetuissa hankkeissa.
 

OSAPUOLET

  • Tilaaja: Vantaan kaupunki 
  • Urakoitsija: Fira Oy
  • Arkkitehti: Playa Arkkitehdit Oy
  • Rakennesuunnittelu: Optiplan Oy
  • Sähkösuunnittelu: Stacon Oy
  • BIM-koordinointi: Sweco PM
  • Elementtisuunnittelu: Insinööritoimisto Laaturakenne Oy, Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy
  • LVI-suunnittelu: Projectus Team Oy
  • Elementtien toimitus: RM-hitsaamo Oy, Parma Oy, Rudus Oy

 

 

 

Ari Kiiskinen - ykköstavoite

Ykköstavoitteenamme oli suunnitelman ristiriidattomuus ennen työmaavaihetta, jotta päästäisiin ennakoimaan ja vältyttäisiin työnaikaisilta pikaratkaisuilta
Ari Kiiskinen
Projektipäällikkö
Vantaan kaupunki

Elmeri Kryssi - suurin hyöty

Suurin hyöty on tietysti se, että virheet vähenevät, kun kaikki muutokset saadaan heti toisen osapuolen nähtäväksi
Elmeri Kryssi
Optiplan

Pasi Salmela - toimintatapamme

Toimintatapa, jossa ontelolaattojen päivitykset saadaan ladattua omaan malliin, on mielestämme hyvä
Pasi Salmela
Parma

Juutinen

Rakennesuunnittelun ja elementtisuunnittelun limittäminen helpottui Tekla Model Sharingin ansioista
Joni Juutinen
Fira