Tekla BIM Awards 2014

Tekla BIM Awards 2014 - voittajakohde: OP-Pohjola Vallila 2015,  Sweco Rakennetekniikka, Finnmap Consulting Oy

OP:n uusi pääkonttori valmistuu Helsingin Vallilan kaupunginosaan. Suunnittelutoimeksiantoon kuuluu sekä uudisrakennusosa että peruskorjattava osa. Uudisrakennuksen laajuus lasikattoineen on noin 58 000 m2 ja peruskorjattavan osan laajuus noin 30 000 m2. Uudisrakennusosassa on neljä maanalaista paikoituskerrosta ja seitsemän maanpäällistä kerrosta.

Maanalaiset kerrokset tehdään paikallavalaen, ja paikallavalutasot ovat jälkijännitettyjä. Maanpäällisissä kerroksissa kantava runko muodostuu teräsliittopilareista, teräsristikoista ja -palkeista sekä ontelolaattatasoista. Rungon geometrinen muoto on vaihteleva, ja kantavassa rungossa on eri suuntiin vinoja osia. Kohteen geometria oli rakennesuunnittelun kannalta haastava. Vinoudesta aiheutuu suuria vaakavoimia, mikä aiheuttaa rakenneosien ja liitosten suunnitteluun haasteita. Julkisivupintojen shakkilautamainen kuvioiden vaihtelu on tehnyt geometrian sovittamisesta ja osien välisistä liitoksista erittäin monimutkaista. Laajojen lasikattojen tavallisuudesta poikkeava kantava teräsrunko on monimuotoinen ja osittain pitkillä jänneväleillä toteutettu.

Koko uudisrakennus on perustettu kallion varaan. Perustustaso on noin 12 metriä pohjavedenpinnan alapuolella, minkä vuoksi ympäröivä louhittu kalliokuoppa on injektoitu ja lujitettu vedenpitäväksi. Työn aikana on käytetty lisäksi vedenpitäviä ponttiseiniä rakennuskaivannon kuivana pitoon. Rakennus on jäykistetty porras- ja hissikuilujen avulla. Julkisivurakenteena on käytetty betonielementtejä, joissa pinta vaihtelee luonnonkivipintojen, rapatun pinnan ja kerroksen korkuisten lasien kesken. Uudisrakennuksen ja peruskorjatun rakennusosan väliin jää sisäpiha-alueita, jotka on katettu lasikatoilla.

Koko kantava rakennusrunko on tehty mallintaen, ja myös paikallavalujen raudoitukset on mallinnettu perustuksissa, väestönsuojassa sekä jäykistävissä kuiluissa. Eri materiaaleista koostuvan rungon suunnittelua on tehty samanaikaisesti samaan malliin mallintaen eri toimipisteissä. Muuten raudoitussuunnittelu on tehty perinteisin menetelmin. Raudoitteiden ja valutarvikkeiden luettelot on tuotettu mallista ja toimitettu työmaalle ja aliurakoitsijoiden käyttöön. Kaikki elementit on mallinnettu ja detaljoitu. Reikä- ja varaussuunnittelu on tehty mallintaen varaukset rakenteisiin perustuen taloteknisen suunnittelijan toimittamiin varausobjekteihin. Varausobjektien lukumäärä rakennemallissa on yhteensä n. 7000 kpl. Reikien mitoituksen piirustuksiin on tehnyt rakennesuunnittelija "puoliautomaattisesti". Suunnitteluvaiheen status-tiedot päivitettiin malliin. Peruskorjattavan rakennusosan vanhojen rakenteiden geometria on mallinnettu samaan malliin, ja myös tätä mallia on hyödynnetty suunnittelussa.

Tietomallin laaja-alainen hyödyntäminen on onnistunut erinomaisesti, ja hankalasta geometriasta huolimatta rakenneosien mittatarkkuus ja paikalleen sopiminen on toteutunut hyvin. Niin ARK- kuin TATE-mallejakin on hyödynnetty. Työmaalta saatuja 3D-tarketietoja on pystytty hyödyntämään mallin kautta suoraan suunnittelussa. Esimerkiksi hankalimmissa paikoissa on malliin tuotu toteutuneen louhinnan 3D-sijainti ja rakenteiden tarkennuksia on soviteltu tämän perusteella. Status-merkintöjä on hyödynnetty valmiusasteen seurannassa. Työmaa on hyödyntänyt mallia oman työnsä suunnittelussa ja järjestelemisessä sekä kommunikoinnissa osapuolten välillä. Rakennemallista on toimitettu IFC-tiedostoja arkkitehdille ja taloteknisille suunnittelijoille suunnitelmien yhteensovitusta varten sekä projektinjohtourakoitsijan organisoimaan mallintarkastukseen 1-2 kertaa kuukaudessa.

Kunniamaininnat

Rajamäen Uimahalli

Rajamäen uimahallihanke Nurmijärvellä on yhdistelmä uudisrakentamista ja vanhan saneerausta. Vanha uimahalli on rakennettu vuonna 1974. Valmistuttuaan uusi uimahalli tuplaa käytössä olevat tilat. Halliin tulee kuusi allasta, kuntosali, kahvio, ryhmäliikunta- ja toimistotiloja. Rajamäen Uimahallilla on tavoitteena olla palveluiltaan personoidun uimahalli, joka tarjoaa asiakkailleen elämyksiä mm. hyödyntäen audiovisuaalista tekniikkaa. Ekologisuus ja energiatehokkuus ovat olleet hankkeen suunnitteluvaiheen kulmakiviä. Valmistuessaan rakennus tulee laskelmien mukaan käyttämään vain noin 10 % enemmän ostoenergiaa kuin vanha uimahalli.

Rajamäen Uimahalli on ensimmäinen uimahallihanke, jossa tietomallinnusta hyödynnetään hankesuunnittelusta rakentamisvaiheeseen ja ylläpitoon saakka. Tietomallinnus on toteutettu YTV2012:n mukaisella tarkkuustasolla. Kaikkien suunnittelualojen suunnitelmat on tehty tietomallintamalla: arkkitehti-, rakenne-, LVI-, sähkö- ja geosuunnittelu. Vanhan osan inventointimalli on tehty laserkeilauksella ja vanhojen suunnitelmien pohjalta. Suunnittelijoilla on ollut käytössä sekä inventointimalli että yhdistetty inventointimalli ja pistepilvi. Projektinjohtourakoitsija on mallintanut perinteisesti suunnitellun vedenkäsittelyputkistojen osuuden risteilytarkasteluita varten. Työmaalla on käytössä tietomallipohjainen aluesuunnitelma.

Tietomalleja on käytetty aktiivisesti koko hankkeen ajan. Parhaimmillaan pilvipalvelun kautta jaetulla yhdistelmämallilla on ollut 20 eri käyttäjää. Hankkeen erikoispiirteenä on integroivan toimintatavan käyttö toteutussuunnitteluvaiheessa, ja tietomallinnus on ollut siinä keskeisessä roolissa. Lentokone- ja rakettisuunnittelusta lähtöisin olevaa ajatusmallia (Extreme Collaboration) on käytetty nopeuttamaan toteutussuunniteluvaihetta, ja sen kanssa on yhtaikaisesti toteutettu merkittävä suunnitelmien kevennyskierros säästöpaineesta johtuen. Tietomallipohjainen intensiivinen Big Room -työskentely on mahdollistanut toteutussuunnitelmien ja säästötavoitteiden toteuttamisen samanaikaisesti rakentamisen kanssa. Big Room -sessioiden tavoitteena on luoda hankkeelle arvoa yhdessä asiakkaan kanssa.

Suurimpina BIM-hyötyinä mainittakoon ensinnäkin hankesuunnitteluvaiheen visuaalinen ja ymmärrettävä päätösmateriaali, joka johti hankkeen käynnistyspäätökseen, toiseksi merkittäviin säästötavoitteisiin pääseminen erittäin tiukassa aikataulussa tietomallipohjaisen Big Room -menetelmän avulla ja kolmanneksi LVI-, sähkö ja vedenkäsittelyurakoitsijoiden nokkamiesten risteilypalaverit ja mallin käyttö työmaan arjessa ja visuaalisen ohjauksen työvälineenä. Tietomallit ovat integroitu jatkuvaksi osaksi hankkeen päivittäistä toimintaa.

Kaikki suunnittelualat ovat tehneet tietomallipohjaista suunnittelua. Tietomallinnusta on käytetty suunnittelun koordinoinnissa pääasiallisena työkaluna niin arkkitehdin, tietomallikoordinaattorin kuin projektinjohtourakoitsijan suunnittelunohjauksen toimesta. Hankkeessa on käytetty sekä sääntöpohjaista että visuaalista laadunvarmistusta. Arkkitehtimallia on hyödynnetty koko hankkeen ajan suunnittelussa, visualisoinneissa ja määrälaskennassa. Talotekniikkamalleja on käytetty suunnitelmien yhteensovittamisessa, määrälaskennassa ja töiden vaiheistuksen ja työjärjestyksien suunnittelussa sekä valaistussuunnittelussa. Geomallia on käytetty hankkeen alkuvaiheessa suunnittelun tukena ja pintojen havainnollistamisessa. Mallit ovat työmaalla jokapäiväisessä käytössä. Projektinjohturakoitsijan työnjohto käyttää malleja töiden suunnitteluun, aikataulutukseen, ohjaukseen ja järjestelyyn yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Malleista on tulostettu havainnollisia kuvia työkohteisiin, tietomallintamalla tehtyä aluesuunnitelmaa käytetään perehdytyksessä, malleista lasketaan määriä, ja malleja käytetään urakkaneuvotteluissa, hankintojen tarjouspyyntöjen liitteenä ja urakoitsijoiden tuotantosuunnitelmien hyväksyttämisessä suunnittelijoilla. Teräsportaiden tuotantosuunnitelmien yhteensovitus jo asennettujen rakenteiden kanssa on tehty tuomalla mitatut tarkepisteet malliin. Toteumatietoja dokumentoidaan työkohteessa suoraan mallin sijainteihin, ja tietomalleja käytetään tabletilla suoraan työkohteessa. Toteumatiedon dokumentoinnista on jo ollut hyötyä piiloon jääneiden rakenteiden tarkastelussa.

Kehitettävää löytyy jokaiselta osa-alueelta. Rakennesuunnittelussa YTV antaa löyhän viitekehyksen saneerattavan osan vanhojen ja muuttuvien rakenteiden mallintamiseen. Tästä seurauksena hankkeessa ei ole näiden mallintamista velvoitettu rakennesuunnittelijalta. Suunnittelun ja työvaiheiden edetessä on kuitenkin huomattu, että saneerattavan puolen rakennemallista olisi ollut paljon hyötyä ja jatkossa tähän pitää panostaa. Tietomallien käyttö osana integroivaa ja vuorovaikutteista suunnitteluprosessia on ilmiselvää, tällä saralla on kuitenkin vielä paljon lisäpotentiaalia tulevaisuutta ajatellen reaaliaikaista määrälaskentaa ja tietojen ja projektitilanteen visualisoimista suunnitteluryhmälle. Suunnittelijoiden välinen kommunikaatio ja avoimien asioiden hallinta voitaisiin toteuttaa bcf-muotoa käyttäen kunhan työkalut saataisiin viilattua hyvin toimiviksi ja suunnitteluprosessia vielä paremmin palveleviksi.

PuuMERA Kivistö

Suomen merkittävin ja samalla Euroopan suurin asuinkäyttöön tarkoitettu puukerrostalo rakennetaan Rakennusliike Reponen Oy:n, Suomen Vuokrakodit Oy:n, TA-Asumisoikeus Oy:n ja Vantaan kaupungin yhteistyönä. Rakennus valmistuu Vantaan asuntomessuille kesäksi 2015. Puukerrostaloon tulee 186 asuntoa, joista 107 on vuokra-asuntoja ja 79 asumisoikeusasuntoja. Rakennuksen kokonaisasuinpinta-ala on 10 120 m2, ja se on korkeimmalta kohdaltaan 7-kerroksinen. Pohjakerrokseen tulee pysäköintipaikat 80 autolle.

Rakennus on paaluperusteinen, ja sen ensimmäinen maanpäällinen kerros on betonirakenteinen ja asuinkerrokset puurakenteisia. Kohde on VTT:n määrittelemän mukainen passiivitalo, ja sen lämpimästä käyttövedestä 50 % lämmitetään aurinkoenergialla. Kohteessa käytettävien suurelementtien sisällä on kantava runko, jossa on ilma- ja palotiiviit LVI- ja sähköjen läpiviennit. Ikkunat on pellitetty, parvekkeet asennettu ja elementit valmistettu mahdollisimman pitkälle teollisesti esivalmistetuksi tuotteeksi.

Rakennesuunnittelun haasteena oli kaupunkikuvallisista syistä monimuotoisia tilankäyttö- ja julkisivuratkaisuja suuressa rakenneteknisessä kokonaisuudessa.

Koko hanke on toteutettu tietomallinnusta hyödyntäen, ja hankkeelle on erikseen määritetty tietomallikoordinaattori. Rakennesuunnittelussa on käytetty Tekla Structuresia, arkkitehtisuunnittelussa ArchiCADiä sekä talotekniikkasuunnittelussa MagiCADiä. Myös geosuunnittelu on mallinnettu. Tietomallikoordinoinnissa, mallien yhdistämisessä sekä niiden yhteensovittamisessa ja tarkastamisessa on käytetty Tekla BIMsight ja Solibri Model Checker -ohjelmistoja. Kohteen sääsuojausrakenteet on mallinnettu. Kohteen reikäkierto on myös tehty mallipohjaisena reikäobjektein YTV2012:n mukaan.

Puurakennemallinnuksessa haasteena on ollut mm. kohteen suuri koko ja detaljien määrä sekä puurakentamiseen sopivien mallinnustyökalujen vähäisyys. Älykkäiden komponenttien puuttuessa kohteessa jouduttiin mallintamaan runsaasti käsin. Tarkkojen lähtötietojen tuottaminen talotekniikkasuunnittelulle vaati avustavien suunnitelmien laatimista.

Projektin laajuudesta johtuen tiedonsiirrossa jouduttiin käyttämään mallien pakkaamista IFCzip-tiedostoiksi. Yhdistelmämallin koko asetti Tekla BIMsightin suorituskyvylle kovan haasteen.

Kohteessa on hyödynnetty tietomallinnusta laajasti. Tietomallikokouksia on pidetty suunnitteluvaiheessa säännöllisesti, ja niissä on käyty kohteen haastekohdat läpi ja päätetty ratkaisut suunnitelmien yhteensovittamiseksi. Geomallia hyödynnettiin esimerkiksi paalupituuksien arvioinnissa. Mallien suuresta koosta huolimatta yhteensovitus saatiin tehtyä hyvin ja ongelmakohdat ratkaistua. Kohteen laajuudesta ja monimuotoisuudesta johtuen mallinnuksella on saavutettu erinomainen rakenteiden esivalmistusaste (mm. talotekniset varaukset) ja rakenteelliset törmäilyt on voitu välttää.

Rakennemallista tuotettiin myös kohteen www-sivuille web-malli, jossa kohdetta voi katsella ja pyörittää selaimella. Lisäksi hankkeessa testattiin mobiilisovellusta, jolla voitiin käyttää kohteen tietomallia tabletissa ja istuttaa kohde maastoon lisätyn todellisuuden keinoin (Augmented reality). Työmaalla on valmiudet ja laitteet yhdistelmämallien hyödyntämiseen.

Ilmeniittisulatto

Outotec toimittaa Cristal Globalille ilmeniittisulaton Jazan Economic Cityyn, Saudi-Arabiaan.

Outotecin toimitukseen sisältyvät perus- ja detaljisuunnittelu, prosessiteknologia laitetoimituksineen, työmaan valvonta, maanrakennustyöt, laiteasennukset sekä ilmeniittisulaton rakentaminen ja käyttöönotto avaimet käteen -toimituksena. Uusi laitos otetaan käyttöön vuonna 2014, minkä jälkeen Outotec toimittaa laitokselle käyttö- ja kunnossapitopalveluja vähintään kaksi vuotta.

Ilmeniitti on rauta-titaani-oksidi ja titaanin pääasiallinen lähde. Ilmeniitistä valmistetaan maaleissa, muoveissa ja paperissa käytettävää valkoista pigmenttijauhetta, titaanidioksidia. Rakennettavalla uudella megaluokan ilmeniittisulattamolla sovelletaan Outotecin ferroseosten sulatusteknologiaa titaanidioksidi-kuonan tuottamiseen. Laitoksen vuotuista tuotantokapasiteettia voidaan kasvattaa alkuperäisestä 500 000 tonnista miljoonaan tonniin. Titaanidioksidituotannon arvokas sivutuote on puhdas harkkorauta, jota sulatto tuottaa vuosittain 235 000 tonnia.

Outotec on johtanut, ohjannut ja koordinoinut eri suunnittelualojen ja laitetoimittajien toimintaa käyttämällä tehokkaasti hyväksi tietomallipohjaista suunnittelua. Outotecin laitossuunnittelu on vastannut eri osapuolten tuottamien tietomallien koordinoinnista sekä koko laitoksen koontimallin hallinnasta ja ylläpidosta. Laitoksen koontimallia on ylläpidetty Navisworks-ohjelmistolla. Projektissa on kiinnitetty erityistä huomiota ajantasaisten referenssimallien sekä koontimallin ylläpitoon ja jakeluun. Tässä käytettiin hyväksi Outotecin kehittämää järjestelmää, jonka avulla joka yö julkaistiin ja jaettiin viimeisimmät voimassa olevat referenssimallit ja koontimalli eri suunnittelualoille. Tällä toiminnalla sekä proaktiivisella yhteistyöllä varmistettiin projektin tehokas suunnittelutyön eteneminen sekä erilaisten teknisten järjestelmien yhteensopivuus.

Pöyry on toimittanut projektiin GEO-, alue-, arkkitehti- ja rakennesuunnittelun. Pöyryn toimittamat palvelut on tuotettu lähes kokonaan tietomallipohjaisesti. Rakennesuunnittelu on ollut näistä palveluista laajuudeltaan suurin kokonaisuus. Rakennesuunnittelu käsittää kohteen betoni-, teräs- ja kuorirakenteiden detaljisuunnittelun. Rakennesuunnittelussa käytettiin Tekla Structures-ohjelmistoa.

Rakenneteknisesti sulatto on suurten keskittyneiden kuormien, pitkien jännevälien ja epäsymmetristen runkojärjestelmien takia erittäin haasteellinen suunniteltava. Sulaton rakenneteknisen suunnittelun haastavuutta on lisännyt se, että laitos rakennetaan maanjäristysmitoitusta vaativalle alueelle, jossa maaperä on maanjäristyksessä nesteytyvää.

Projektin alussa rakennesuunnittelulle annettiin selkeät tavoitteet: suunnittelun on pysyttävä aikataulussa ja suunnittelun on tuettava toimintamallia, jossa rakentamiseen käytetään korkeaa esivalmistusastetta olevia tuotteita. Selkeät tavoitteet asetettiin, koska laitos on rakennettava erittäin tiukassa aikataulussa alueelle, jolla ei ole saatavilla rakentamiseen liittyviä palveluja. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi tietomallipohjainen rakenne-suunnittelu, jolla pystytään palvelemaan laajasti, innovatiivisesti ja joustavasti projektin erilaisia tarpeita hankinnasta, logistiikasta ja esivalmistuksesta aina rakentamiseen asti.

Suunnittelussa onnistuttiin. Suunnitelmat valmistuivat sovitussa aikataulussa ja ne olivat laadultaan korkeatasoisia. Outotecin laitossuunnittelun tavoitteellinen johtaminen, ohjaus ja koordinointi ovat varmistaneet sen, että laitoksen erilaiset tekniset järjestelmät löysivät paikkansa jo suunnitteluvaiheessa. Työmaavaiheessa rakennesuunnittelu ei joutunut tekemään rakennejärjestelmiin tai -osiin merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Tietomallien määrätietoinen ja tehokas hyväksikäyttö on myötävaikuttanut ratkaisevasti projektin aikataululliseen ja laadulliseen onnistumiseen.

Rakennesuunnittelun näkökulmasta yhteistyö projektin eri osapuolten kanssa on ollut avointa ja tiivistä. Tietomallia hyödynnettiin kaikilla perinteisillä tavoilla perussuunnitteluvaiheen tehtävistä aina esivalmisteiden tuotannonohjauskoodien tuottamiseen ja aikataulujen hallintaan. Tämän lisäksi tietomalleista tuotettiin paljon kohdennettuja/rajattuja malleja eri ympäristöihin ja tietokantaa ”louhittiin” luovasti raporteiksi ja piirustusten taulukoiksi erilaisiin tarpeisiin. Tässä projektissa Outotecin ja Pöyryn yhteistyö tietomallien hyödyntämisessä on ollut tavoitteellista ja tehokasta.

Tikkurilantie, Vantaanjoen silta ja Tikkurilantien alikulku

Tikkurilantien ST-hanke Vantaalla yhdisti Tikkurilan ja Aviapoliksen alueet Marja-Vantaan keskustaan. Hanke sisälsi kadun, Vantaanjoen ylittävän sillan, paalulaattojen, alikulkukäytävän ja siihen liittyvän kaukalon rakentamisen ja suunnittelun. Hankkeen toteutusmuoto oli ST-urakka. Hanke aloitettiin vuonna 2011 ja se valmistui 2013. Hanke oli Suomen ensimmäisiä infrahankkeita, jonka tarjouspyynnössä edellytettiin tietomallin käyttöä suunnittelussa ja rakentamisessa. Tarjouksissa pyydettiin kuvaamaan miten mallintamista aiotaan hyödyntää.

Vantaanjoen silta on jännitetty betoninen palkkisilta, jonka jännemitat ovat 32 m + 45 m + 32 m ja hyötyleveys noin 13 m (2 ajokaistaa + jalkakäytävä). Silta perustettiin teräsputkipaaluille. Vantaanjoen sillan tulopenkereet perustettiin paalulaatoille. Tikkurilantien alikulkukäytävä ja kaukalo on teräsbetoninen rengaskehärakenne, jonka vapaa-aukko on 5,9 m ja kokonaispituus n. 100 m. Alikukäytävä ja kaukalo perustettiin maanvaraisena mursketäytön varaan. Alueella vallitsee paineistunut vesi, joka toi oman haasteensa rakentamiselle.

Kaikki rakenteet suunniteltiin mallintamalla. Väylärakenteet mallinnettiin Tekla Civil -ohjelmalla, siltarakenteet ja paalulaatat Tekla Structuresilla. Työmaalla oli käytössä Tekla Structures Viewer. Tarkastuskonsultti käytti Tekla Structuresia. Tilaaja seurasi siltamalleja Tekla BIMSight -ohjelman avulla. Silta- ja väylärakenteet mallinnettiin hyvin tarkasti. Siltamallit sisälsivät kaikki raudoitteet sekä alikulkukäytävän osalta myös telinerakenteet. Väylärakenteiden Tekla Civilistä tuotettuja malleja käytettiin koneohjaukseen. Lisäksi hankkeessa testattiin tabletin käyttöä siltamalleissa työmaalla (Tekla BIMsight).

Mallien käyttöä pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman paljon etenkin työmaalla. Väylärakenteiden koneohjauksen lisäksi siltarakenteiden mittatiedot vietiin mittalaitteisiin lähes suoraan mallista. Raudoitteiden ja muottien asentamisessa hyödynnettiin mallia työmaalla, jonka henkilöstö koulutettiin Teklan käyttöön hankkeen alussa. Lisäksi hankkeen aikana testattiin toimintatapaa, jossa urakoitsija rakentaisi suoraan mallista ja tilaaja hyväksyisi vain mallin piirustusten sijaan tarkastuskonsultin avustuksella. Mallien tarkastamisessa käytettiin Teklan Comment Tool -työkalua. Siltamalleissa annettiin osille eri värit valmiusasteen mukaan, ja sen avulla siltarakenteiden valmiusastetta oli eri osapuolten helppo seurata. Suunnittelukokouksessa siltasuunnittelun etenemistä esiteltiin tietomallien avulla. Tietomallit päivitettiin säännöllisesti kaikkien käytössä olevaan projektipankkiin, josta jokainen sai viimeisimmän mallin käyttöönsä.

Ensimmäinen infra-alalla näin laaja mallintamishanke oli alussa melko haasteellinen. Eri osapuolet piti saada ymmärtämään mitä hankkeessa mallinnetaan. Melko suuri haaste oli alikulun kohdalla oleva paineellinen vesi, jonka vuoksi alikulkurakenteesta piti suunnitella hyvin vesitiivis. Rakenteellisesti haasteellinen oli erityisesti kaareva kaukalo, etenkin raudoituksen osalta. Lisäksi siltarakenteiden kohdalla olevat putket, kaivot ja pumppaamot aiheuttivat melko paljon yhteensovittamista ja mallien säätämistä väylä- ja siltasuunnittelun puolella. Myös paalulaattojen sovittaminen Vantaanjoen sillan maatukien kohdalla oli aikataulujen osalta välillä haasteellista, koska paalulaattoihin piti suunnitella reiät sillan paaluperustuksille oikeaan kohtaan. Mallien yhdistäminen eri osapuolten välillä tapahtui pääosin projektipankin kautta.

Etenkin työmaateknologian hyödyntämisestä saatiin arvokasta kokemusta seuraaviin hankkeisiin. Kaarevien rakenteiden mallintamiseen löydettiin uusia ratkaisuja. Yhdistelmämallien laatimisessa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa Tekla BIMsight ohjelmaa, jossa kaikki rakenteet saatiin helposti sovitettua yhteen. Myös tietomallien tarkastamisesta ja hyväksymisestä saatiin hyvää kokemusta niin omaan käyttöön kuin yleisesti tilaajorganisaatioille. Myös tabletin käyttöä kokeiltiin Tekla BIMsight -mallilla työmaalla. Siltamallien hyödyntämisessä löydettiin ehkä tehokkain tapa toimia: suunnittelija ottaa mallista kuvaruutukaappauksen, johon leikkaustyökalun avulla on helppo piirtää kommentit ja lähettää suoraan sähköpostilla työmaalle.

Ehkä tärkein asia on sopia hyvissä ajoin ennen projektin alkua mallinnettavat asiat, käytettävät työkalut ja tallennuspaikat sekä tavat käyttää malleja kaikkien osapuolten kesken, koska projektin lähtiessä käyntiin asioita ei enää ehdi sopia. Riskinä on, että mallien hyödyntäminen jää tällöin aiottua pienemmälle.

Palkintoraatiin kuului Tuomo Haara, Rakennusteollisuus RT ry, Seppo Törmä, Aalto-yliopisto, Ville Pietilä, M.A.D. Oy, Veijo Käyhty, Rakennuslehti, ja Ville Kyytsönen, Tekla Oy. Ville Kyytsönen puuttuu kuvasta.