Tekla BIM Awards 2013

Palkintoraadin yksimielisesti valitsema voittaja Tekla BIM Awards 2013 -kilpailussa on Kauppakeskus Puuvilla.

Tekla BIM Awards 2013 -voittajakohde Kauppakeskus Puuvilla

Kauppakeskus Puuvilla rakennetaan Porin keskustan tuntumaan 1800-luvulta peräisin olevaan puuvillatehtaan teollisuuskiinteistöön. Hankkeeseen sisältyvät laajennusosat Kutomo, Lusikkalinna ja Vanhan Värjäämön muuttaminen liike- ja toimistotiloiksi, sekä vanhojen rakennusten ja rakenteiden purku. Rakennustyöt alkoivat loppuvuodesta 2012, ja kauppakeskus avataan vuonna 2014.

Hankkeen osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että mallintavan suunnittelun avulla sekä rakentamisen että sen myötä valmiin rakennuksen laatu paranee merkittävästi.

Tietomalli auttaa tilaajaa vuokralaisten kanssa käytävissä neuvotteluissa ja tilojen muutostarpeitten määrityksessä. Osapuolille muodostuu samanlainen käsitys rakennettavasta kohteesta ja tarpeet suunnitelmamuutoksille perustuvat selkeään näkemykseen halutusta lopputuloksesta.

Olemassa olevat rakennukset ja tontti laserkeilattiin ja keilaustulosten perusteella luotiin kohteen inventointimalli. Inventointimallista projektin osapuolet saivat kattavat ja tarkat lähtötiedot suunnittelun käynnistämiseen.

Kauppakeskus on perustettu paalujen varaan, runkorakenteina teräsbetonipilarit, jännebetonipalkit, ontelolaatat, paikallavalulaatat ja Kutomon puolella osittain teräspilarit, -palkit ja -ristikot. Hissikuilut ja porrashuoneet ovat elementtirakenteisia ja väestönsuojat paikallavalua.

Elementtitoimittaja Parma hyödynsi malleja tarjousvaiheesta lähtien. Elementtien päämitat ja materiaalitiedot luettiin mallista suoraan tuotannonohjausjärjestelmään. Elementtikohtainen statustieto piti osapuolet ajan tasalla sekä suunnittelun että tuotannon etenemisestä. Ontelolaatoista ei tehty lainkaan valmistuskuvia, vaan Parma luki tiedot suoraan mallista tuotantoon. Kahden suunnittelutoimiston rajapintaa edustaa liikuntasauma, jonka hahmottamista malli auttoi. Mallintava suunnittelu mahdollisti elementtisuunnittelun usealla paikkakunnalla, mikä kuitenkin vaati yhteisiä pelisääntöjä ja mallinnuskuria

Tiukka suunnitteluaikataulu ja yhtaikaiset neuvottelut mahdollisten käyttäjien kanssa aiheuttivat muutoksia, joiden hallinta vaati tiivistä yhteydenpitoa osapuolten kesken. Tietomalli oli keskeisenä aputyökaluna. Suunnitteluyhteistyötä tehtiin sekä saman toimiston sisällä, eri paikkakuntien, eri yritysten että eri toimialojen välillä.

Tekla-malliin tehtiin työmaan aluesuunnitelma ja putoamissuojien suunnittelu. Aluesuunnitelmasta laadittiin omat versiot perustusvaiheen sekä runkovaiheen työmaajärjestelyille.

Tiukasta suunnitteluaikataulusta johtuen suunnitelmat valmistuivat juuri ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Tietomallien avulla saatiin tehokkaasti määrätietoja tarjouspyyntöjä varten ja autettiin urakoitsijoiden hinnoittelutyötä. Malleja hyödynnettiin myös urakkaneuvotteluissa.

Elementtien asennusaikataulu oli ennätyksellisen nopea, joten paikallavalut ja juotokset piti suunnitella huolellisesti. Tekla-mallista tehtyjä havainnollistuksia käytettiin rungon asennuksen rinnalla tapahtuvien urakoiden neuvotteluissa. Elementtiasennussuunnitelma havainnollistettiin elementeille syötetyn päivämäärätiedon avulla ja visualisointeja käytettiin työmaakokouksissa ja paikallavaluihin liittyvissä urakoitsijapalavereissa. Aikatauluvisualisoinnit olivat näkyvillä myös työntekijöiden sosiaalitiloissa, mikä edesauttoi turvallisuutta.

Tietomallilla tehostettiin aikataulusuunnittelun määrälaskentaa. Työsaavutusten, resurssien ja malleista saatavien määrien avulla aikataulutehtävien kestot voitiin mitoittaa luotettavasti. Tiukasta aikataulusta johtuen perinteisiä suunnitteludokumentteja ei ole ollut aina saatavilla, mutta mallien avulla on voitu suunnitella tulevia töitä ja tuottaa alustavia määrätietoja. Tehtävien riippuvuuksien arviointiin ja tahdistamiseen mallit ovat myös hyvä työkalu.

Mobiililaitteiden avulla kaikki projektiin liittyvät suunnitelmat, selostukset ja tietomallit ovat työnjohtajien, tuotanto- ja projekti-insinöörien mukana työmaalla ja palavereissa liikuttaessa. Varsinkin suurella työmaalla tämä parantaa tuottavuutta.

Nykyiset tietomallinnustyökalut mahdollistavat tehokkaan toiminnan, mutta mallintava suunnittelu tarvitsee lähtötietoja tavanomaista enemmän. Tämä on äärimmäisen haastavaa toimitilakohteissa, joissa suunnittelun kannalta oleelliset asiat voivat pysyä avoimina hyvin pitkään.

FMC Group / FMC Virtual Services (laserkeilaus ja inventointimallinnus)

Tekla BIM Awards yleisöäänestyksen voittaja:

Vantaan Energia Oy, Jätevoimala

Haasteellista arkkitehtuuria sisältävä 316 000 m² jätevoimala rakennetaan Vantaalle Kehä III:n ja Porvoon moottoritien kulmaukseen. Massiivisen voimalaitoksen lisäksi alueella on nykyaikainen hallintorakennus sekä muutamia pumppaamoja sekä portti- ja huoltorakennuksia. Laitoksen käyttöluonteen vuoksi logistiikka- ja väyläsuunnittelu ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta.

Voimalaitoksen päärunkona ovat betoniset pilari- ja -palkkirakenteet, välitasot ovat kuorilaattarakenteita ja yläpohjat kuori- tai ontelolaattarakenteita. Perustukset muodostuvat maa- tai kalliovaraisista anturoista. Perustukset on osittain ankkuroitu kallioon. Erikoisuutena projektissa on massiivinen liukuvalettu jätebunkkeri sekä erittäin raskaita betonisia runkoelementtejä. Kaikki teräs- ja betonirakenteet on mallinnettu tarkasti. Ainoastaan osaan elementtikuvista piirustukset jouduttiin kireän aikataulun ja mallinnusosaajien puutteen vuoksi tekemään Tekla Structuresilla tuotettujen pohjapiirustusten avulla "käsin" eli AutoCadilla. Muut suunnittelualueet hoidettiin tietomallintamalla, ja laitetoimittajilta saatiin laitteiden referenssimallit PDMS:n 3D-dgn muodossa.

Yhteistyötä on harjoiteltu jo aikaisemmissakin projekteissa, mutta vielä vaatii työtä, että BIM-koordinointi eri suunnittelualueiden välillä saadaan rutiiniksi, ja aikataulujen limitys eli suunnittelun eteneminen lähes samanaikaisesti onnistuu. Rakenteellisesti oli haastavaa toteuttaa näyttävää arkkitehtuuria, joka sisälsi korkeita rakennuksia, pitkiä jännevälejä sekä erittäin raskaita asennusvaiheen kuormia.

Mallinnuksen haasteet liittyivät lähinnä arkkitehtonisiin erikoisuuksiin rakennusten geometrian osalta. Mallien yhdistely on onnistunut hyvin. Suurimpana haasteena arkkitehtien, rakennesuunnittelun ja laitossuunnittelun osalta on ollut referenssimallien suuri koko ja sen vuoksi hidas käsittelynopeus.

Suurin ja tärkein onnistuminen projektissa on ollut pysyminen erittäin tiukassa aikataulussa. Projekti - ja suunnitteluryhmän tiivis yhteistyö on mahdollistanut projektin onnistumisen. Mallissa oli parhaillaan yli 20 suunnittelijaa. Projektin yhteistyö eri suunnittelualueiden sisällä alkaa jo onnistua, mutta tietomallien koordinoiminen, BIM–koordinointi, vaati vielä harjoitusta projekteissa.

Sitoutuminen tietomallinnukseen tunnistetaan ja pyritään hoitamaan oikeilla henkilövalinnoilla. Jos projektin ylin johto itse ei ole harjoittanut mallintavaa suunnittelua, BIM–koordinaattori joutuu toimimaan "tulkkina" mallien sisällöstä, että kaikki osapuolet varmasti ymmärtävät missä suunnittelu etenee.

Yhteiset pelisäännöt eri suunnittelualueiden välillä projektin alustuksesta toimivat, ja suunnittelun sisäisiä integraatioita mm. laskennan kanssa käytetään tekijäkohtaisesti. Laadunvarmistukseen liittyvät törmäystarkastelut suoritettiin kunkin suunnitteluosapuolen malleissa omilla ohjelmistoilla ja yhdistettyjen mallien kokonaistarkasteluun käytettiin Tekla BIMsightia ja Navisworksia laitospuolen koordinaattorin toimesta.

Kaikkien osapuolten tietomalleja hyödynnettiin ristiin suunnittelussa. Laitospuolen referenssimallien kirjoitus oli automatisoitu ja aikataulutettu. Tekla-mallin kirjoituksen automatisoimista ja aikatauluttamista kokeiltiin myös, mutta (Automatic Export) ohjelman varsinainen lanseeraus päätettiin siirtää seuraavaan projektiin.

Katselumallit ovat käytössä työmaalla ja niitä hyödynnetään sekä työsuunnittelussa että -seurannassa.

Kollektiivisen yhteistyön vastuuta ei voida koskaan väheksyä, ja siksi projektit kaipaavat lisää kokenutta koordinoivaa voimaa sekä projektin- että suunnittelun hallintapuolelle. Tilaaja on saatava tunnistamaan näiden tehtävien tärkeys projektin kokonaishallinnan ja -onnistumisen kannalta.