Skip to main content

Tekla BIM Awards 2011

Vuoden 2011 Tekla BIM Awards mallikilpailun voitti Manskun Rasti (Skanska Talonrakennus Oy). Kohteessa on uraauurtavasti tehty kattavaa tietomallisuoritusta eri suunnittelualojen ja käytännön rakentamisen sekä työsuojelun osalta.

Aikataulutusta, logistiikkaa, työturvallisuutta ja 4D-simulointia helpottamassa työmaalla työskentelyä

Manskun Rastin työmaalla käytetään monipuolisesti tuotantomallia, jossa on suunnittelutietojen lisäksi työmaan aikataulu, työturvallisuusmalli, logistiikka jne. Vuonna 2012 valmistuva Manskun Rastin vaihe 1 sisältää kaksi 8- kerroksista toimistorakennusta, joiden alle on rakennettu kolmikerroksinen parkkihalli. Helmikuussa 2012 valmistuva talo on Skanskan tuleva pääkonttori. Toinen toimistorakennus valmistuu elokuussa 2012. Tuotantomalli rakennetaan Tekla Structures Construction Management-ohjelmassa Teklalla tuotettuun rakennemalliin, joka sisältää paikallavalurakenteet raudoituksineen, detaljoidut betonielementit sekä teräsrungon. Malliin yhdistetään IFC-muodossa muiden suunnittelijoiden mallit. Arkkitehti-, rakenne-, talotekniikka-, sähkö- ja geotekninen suunnittelu on tehty tietomallintamalla. Geotekninen suunnittelija on mallintanut olemassa olevien putkien, johtojen ja tunnelien lisäksi myös kaivannot ja tulevat kunnallisteknisten järjestelmien paikat maan alla. Lisäksi tontin pinta laserkeilattiin ennen rakennusurakkaan kuuluvien maarakennustöiden alkua ja näin myös lähtötilanne on liitetty yhdistettyyn malliin. Myös työturvallisuutta ja työmaan logistiikkaa on suunniteltu ja suunnitellaan mallintamalla. Parhaimmillaan samassa mallissa on työskennellyt seitsemän suunnittelijaa samanaikaisesti. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta, poistaa hukkaa ja vähentää tuotantohäiriöitä.

Ensimmäinen tuotantomalli tehtiin louhinta- ja maankaivuvaiheesta. Muut tähän mennessä valmistuneet tuotantomallit ovat kellarikerrosten tuotantomalli sisältäen paikallavalurungon ja elementtiasennuksen, Kathyn rungon pystytyksen sisältäen teräsrakenteet ja betonielementit ja Neptunin rungon pystytyksen (sama sisältö kuin edellisessä). Tuotantomallista on tehty aikataulusimulointeja, jotka ovat olleet työmaalla käytössä kalvoesityksenä. Lisäksi on tuotettu muutamia 4D-videoita. 4D-simuloinneista on tulostettu viikkotarkkuudella kuvat kokoushuoneen seinälle aikatauluseurantaa helpottamaan.

Määrien ja tietojen täsmätarkistuksien lisäksi tuotantomallista on tulostettu betonielementtitehdasta varten elementtiluettelot. Logistiikkaa on suunniteltu täsmätoimitusten osalta mallintamalla rungon aikana kerroksiin nostettavat tavarat oikeassa mittakaavassa jokaiseen kerrokseen. Työmaahenkilöstö koki mallin käytön työmaalla todella hyödylliseksi ja sen uskotaan olevan jokapäiväinen työkalu tulevaisuudessa kaikilla työmailla. Rakennemalli on hyödyllinen hankintojen havainnollistamisessa. Tietomalli helpottaa hankalien rakenteiden hahmottamista laskenta- ja tarjousvaiheen aikana sekä Skanskan että urakoitsijoiden päässä.

Tilaaja ja rakennuttaja:    Skanska CDF
Urakoitsija:    Skanska Talonrakennus Oy
Talotekniikkaurakoitsija:    Skanska Talonrakennus Oy
Arkkitehti:    Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy
Rakennesuunnittelija:    Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy
Talotekniikkasuunnittelija:    Airix Talotekniikka Oy
Sähkösuunnittelija:    Pöyry Building Services, Pöyry Finland Oy
Geotekninen suunnittelu:    Ramboll Oy

 

Yleisöäänestyksen voittaja Monitoimihalli muuntuu moneen eri käyttötarkoitukseen

Helsingin Messukeskuksen uusin laajennusosa, näyttelyhalli 7, on 17 000 m²:n monitoimihalli, joka sulautuu maisemaan. Monitoimihalli on suunniteltu siten, että se muuntuu näyttelykäytöstä esimerkiksi kansainväliset mitat täyttäväksi urheilukilpailujen areenaksi. Halli valmistuu syksyllä 2011. Projektissa mallinnettiin teräs- ja betonirakenteiset runko- ja elementtirakenteet sekä teräsohutlevyrakenteiset seinäelementit. Rakennuksen katon ja pohjoispäädyn muodot ovat haasteelliset, ja rakennemallin tekoa helpotti mahdollisuus käyttää arkkitehdin referenssimallia pohjana. Rakennemallia hyödynnettiin suunnittelun yhteensovittamisessa muiden suunnittelualojen (LVIS) kanssa törmäystarkasteluineen sekä teräsrakenteiden konepajavalmistuksessa. Tietomalli osoittautui korvaamattomaksi rakennuksen kaarevan pohjoispäädyn kuori- ja detaljisuunnittelussa sekä rakenteiden mitoituksen laskentamallin luomisessa.

Projektin merkittävin haaste oli teräsrakenteiden osa- ja kokoonpanopiirustuksien tekeminen kaarevien avaruusristikkorakenteiden osista ja liitoksista. Rakennuksen pohjoispään kaarevan muodon sekä vaativien räystäs- ja ovirakenteiden runko- ja kuorirakenteiden hahmottaminen ja toteutus onnistuneesti oli eittämättä yksi projektin kohokohdista. Tietomallia hyödynnettiin kattavasti teräsrakenteiden konepajasuunnittelussa ja valmistuksessa. Betonirakenteiden osalta mallinnuksella varmistettiin rakenneosien yhteensopivuus. Urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden välisissä palavereissa käytettiin säännöllisesti selainpohjaisia mallityökaluja (Model Reviewer). Suunnittelijoiden välisenä tiedonsiirtomuotona käytettiin yleisimmin IFC-formaattia.

Tilaaja:    Suomen Messut Osuuskunta
Urakoitsija:    SRV Toimitilat Oy
Arkkitehti:    Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy
Rakennesuunnittelija:    Aaro Kohonen Oy
Detaljisuunnittelija:    Aaro Kohonen Oy
LVIS suunnittelija:    ProjectusTeam
Osatoimittajat:    Teräselementti Oy
Muut osapuolet:    Ämmän Betoni Oy, Parma Oy, Eridomic Oy
 

 

Erikoismaininnat

Kauppakeskus Willa, Finnmap Consulting Oy

Kauppakeskus Willa on Hyvinkäälle valmistuva 43 310m2 liikerakennus, jonka arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2012. Perustamisolosuhteet ja liittymät viereisiin rakennuksiin olivat todella haasteelliset. Kauppakeskus liittyy kiinteästi Soneran tiloihin, joissa sijaitsee yksi Suomen tärkeimmistä tietoliikennekeskuksista. Toiminta ei saanut häiriintyä millään tavalla, joten se täytyi huomioida sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Säilytettävät tilat päätettiin laser-keilata ja niistä luotiin inventointimallit. Ne osoittautuivat lähes välttämättömiksi vanhojen rakenteiden hahmottamisen kannalta sekä parhaiden rakenneratkaisujen löytämiseksi.

LVI- ja sähkösuunnittelu tehtiin 3D:ssä MagiCadillä, ja IFC-malleja päivitettiin säännöllisesti eri osapuolten välillä, jotta yhteensopivuus saatiin varmistettua. Mallit yhdistettiin ja kohteen tietomalli-integraattori teki törmäystarkastelut, lähettäen raportit ja korjauspyynnöt eri osapuolille. Usean kierroksen jälkeen kaikki ahtaan alapohjan putkituksetkin saatiinkin sovitettua rakenteiden väliin, joka olisi ollut 2D:ssä hyvin vaikea tehtävä. Työmaalla synkronoitua Tekla-mallia on käytetty aikataulutukseen ja sen seuraamiseen visuaalisesti. Kohteen monimuotoisuuden vuoksi malli on ollut suurena apuna työmaalla myös rakenteiden hahmottamiseksi ja kommunikointivälineenä työmaakokouksissa. Julkisivun päämateriaali oli Ruukki-Panel, ja julkisivusuunnittelijana toimi Citec Engineering Oy. Finnmapilla mallinnetun rakennusrungon päälle oli heidän helppo jatkaa julkisivun suunnittelua Tekla Structuresilla. Näin liittymät ja kiinnitykset runkoon tulivat tarkastettua luotettavasti.

Mallia on päivitetty työmaalle säännöllisesti ja mallinnusta on suoritettu Multiuser-ympäristössä kahdella paikkakunnalla keskimäärin noin kuuden henkilön voimin. Mallia hyödynnettiin tehokkaasti myös kohteen määrälaskennassa. Suurin osa kohteesta mallinnettiin Tekla Structuresilla, myös paikallavalujen raudoitukset. Raudoituksista luotiin kuvat sekä lisättiin kuviin raudoitusluettelot, joita työmaan raudoittajat kiittelivät.

Rakennuttaja:    Kiinteistö Oy Ficre Co
Rakennuttajakonsultti:    Realprojekti Oy
Urakoitsija:    SRV
Arkkitehti:    Haroma & Partners Oy
Rakennesuunnittelija:    Finnmap Consulting Oy
Detaljisuunnittelija:    Finnmap Consulting Oy
LVIS suunnittelija:    Projectus Team Oy
Julkisivusuunnittelija:    Citec Engineering Oy Ab
Osatoimittajat:    Ruukki, Parma
Tietomalli-integraattori:    SRV
Laserkeilaus:    Neopoint Oy

 

Ekokem Voimala 2, Ramboll Finland Oy

Ekokem Voimala 2 on Riihimäelle rakennettava jätteen polttoon tarkoitettu kattilalaitos. Voimalan arvioitu valmistumisaika on vuonna 2012. Rakennus koostuu jätteen vastaanottotilasta (+ varaus murskaimelle), jätebunkkerista (väliseinä, jonka taakse jäte siirretään kahmarilla), valvomo- ja toimistotiloista, kattilarakennuksesta (sisältää teräsrungon, laiteperustukset ja prosessilaitoksen), teräsrakenteisista Rambollilla suunnitelluista kulkusilloista ja portaista. Porrastornien seinäelementeissä käytettiin graafista betonia.

Kohteen tiukka toteutusaikataulu on aiheuttanut haasteita, ja suunnittelua ja valmistusta on jouduttu toteuttamaan yhtäaikaisesti. Rakennus on kuitenkin toistaiseksi valmistunut kireän aikataulun mukaisesti ennakoiduilla kustannuksilla. Yksityiskohtien suunnittelu rakennuksen lämpimien ja kylmien osien liittymissä sekä aikataulutus rakenteiden ja teräsrungon/laitossuunnittelun yhteensovittamisessa on ollut kohteessa haastavaa. Nopeasta toteutusaikataulusta johtuen laitos-, teräsrakenne- ja betonirakenteiden suunnittelun tiedonkulun ja kommunikoinnin varmistaminen on ollut avainasemassa.

Luonnossuunnittelu toteutettiin tietomallilla, josta määrätieto siirrettiin suoraan kustannuslaskentaohjelmaan. Kaikkien osapuolien suunnitellessa mallintamalla on monet ongelmat saatu ratkaistua nopeasti. Projektitiimin on koettu koostuvan erittäin motivoituneesta, innovatiivisesta ja osaavasta projektihenkilöstöstä, ja yhteistyö tilaajatahojen sekä muiden suunnittelijoiden välillä on ollut aitoa . Tietomallien käytön koetaan mahdollistavan jatkuvan suunnittelun etenemisen seurannan, yksityiskohtien tarkastelun ja kommentoinnin.

Tilaaja:    Ekokem Oy Ab
Urakoitsija:    Fira Oy
Arkkitehti:    Lab-arkkitehdit
Rakennesuunnittelija:    betonirakenteet Ramboll Finland Oy, teräsrunko Bascon (Tanska)
Detaljisuunnittelija:    Betonirakenteet Ramboll Finland Oy
Laitossuunnittelija:    CTS Entec
Laitostoimittajat:    Babcock & Wilcox Vølund (Tanska)
Muut osapuolet:    Ruukki Oyj, sandwich-panelit (SPA, pelti-villa-pelti)

 

Puuviikki, A-insinöörit Suunnittelu Oy

Puuviikki on Helsingin Viikkiin rakennetteva puukerrostalokortteli, jonka kolmi- ja nelikerroksiset puukerrostalot perustuvat Metsä Woodin kehittämään kerrostalojärjestelmään. Kohde on Suomen ensimmäinen tämän järjestelmän mukaan toteutettu hanke. Näin ollen detaljiikka, toimintatavat ja tuotanto hioutuivat projetkin edetessä. Metsä Wood kerrostalojärjestelmä perustuu tuoteosakauppaan, joka sisältää puurakenteiden suunnittelun, Kerto-rungon, elementteinä toimitettavan katon, ulkoseinät ja välipohjat sekä niiden asennuksen. Kerrostaloja rakennetaan yhteensä viisi ja rakennustyöt käynnistyivät heinäkuussa 2011.

Puuelementteihin tehtiin reikävaraukset tuomalla LVI-suunnittelijan reikätieto malliin IFC-muotoisena. Kaikki talotekniikan tarvitsemat varaukset tehtiin valmiiksi tehtaalla. Kohteen kaikki puuelementit ja liitokset on mallinnettu käyttäen custom-komponentteja. Tämä mahdollisti suurienkin muutosten tekemisen yhdellä päivityksellä. Älykkäillä liitoksilla saatiin luotua materiaalilistauksia tehtaan tarpeisiin. Projektista saatiin hyvin aikaisessa vaiheessa materiaaliluettelot, joiden mukaan tilaukset tehtiin määrämittaisina. Tilausdimensiot erosivat rakennusosittain lopullisista dimensioista. Jokaiselle osalle oli syötetty UDA-kenttään omat työstövaratiedot. UDA-kenttiin oli syötetty myös osien hiontatapoja sekä kiinnitysruuvaustietoja, jotka esitettiin piirustuksissa teksteinä.

Tilaaja:    Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera
Urakoitsija:    PEAB Oy
Arkkitehti:    Arkkitehtitoimisto HMV Oy
Päärakennesuunnittelija:    A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Puurakennesuunnittelija:    Insinööritoimisto Asko Keronen
Tuoteosasuunnittelija:    A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Detaljisuunnittelija:    Insinööritoimisto Asko Keronen
LVIS suunnittelija:    Insinööritoimisto Entalcon Oy (LVI, Sprinkleri), Sähkösuunnittelu Kortenmaa Oy (Sähkö)

 

AHHAA Tiedekeskus, DMT Insenerid OÜ

AHHAA tiedekeskus on uniikki projekti Virossa ja sen tarkoituksena on yhdistää nuoret ja tiede. Tiedekeskus valmistui toukokuun alussa 2011. Tietomallinnuksen ja Tekla Structuresin vähäisen käytön ja varhaisen omaksumisen takia vain kaikkein monimutkaisimmat rakenteet, teräsrunkoinen pallo ja liimapuupalkeista valmistetut kupolit mallinnettiin.

Suurimmat hyödyt Tekla Structuresin käytöstä saavutettiin tässä projektissa kaikkien liitosten detaljisuunnittelussa. Liitokset oli mallinnettu niin tarkasti, että työmaalla ei ollut tarvetta tehdään yhtään hitsauksia. Toinen merkittävä hyöty oli kaarevien rakenteiden mallintaminen ja vieminen FEM-laskentaohjelmiin. Linkki FEM-ohjelmistoihin antoi mahdollisuuden löytää asiakkaalle paras ratkaisu tekemällä helposti muutoksia malliin ja analysoimalla se uudestaan.

Koska arkkitehdit eivät käyttäneet mallinnustyökaluja, rakennemalli antoi heille myös hyvän kuvan siitä millaisia liitokset tulevat olemaan. Suurin puute projektissa oli 3D mallien välisen kommunikaation puute, mutta sekin on nopeasti muuttumassa ja tulevat projektit toteutetaan mallintamalla.

Tilaaja:    AHHAA Science Centre Foundation
Urakoitsija:    Nordecon Ehitus AS
Arkkitehti:    Künnapu ja Padrik Architects OÜ
Rakennesuunnittelija:    DMT Insenerid OÜ
Detaljisuunnittelija:    DMT Insenerid OÜ