OP-Pohjola Vallila 2015
Haastavat rakenteet ja tehokas tuotanto
Helsingin Vallilaan nousee OP Ryhmän vaikuttavan kokoinen uusi toimitila. Projektissa uudisrakentaminen yhdistyy peruskorjattaviin vanhoihin rakennuksiin. Arkkitehtuuriltaan vaativan hankkeen laajuus on yhteensä lähes 90 000m2, josta uudisrakennus lasikattoineen on 58 000 m2. Hanke vei ykköspalkinnon Tekla BIM Awards 2014 -kilpailussa ja Tekla Global BIM Awards 2014 -kilpailun Total BIM -sarjassa. Tuomaristo arvosti muun muassa tietomallintamisen monipuolista hyödyntämistä hankkeen alkumetreiltä asti.
OP-Pohjola Vallila 2015 -hankkeen rakennustyöt alkoivat vanhojen rakennusten purkamisella. Tontilla oli aikaisemmin seitsemän rakennusta, joista osa peruskorjataan uuden pääkonttorin osaksi. Purettujen rakennusten tilalle rakennettu uudisrakennus käsittää neljä maanalaista kerrosta ja seitsemän kerrosta maan päällä. Rakennuksen runko on monimuotoinen, ja kantavassa rungossa on eri suuntiin vinoja osia. Vinoudesta aiheutuu suuria vaakavoimia, mikä aiheutti tavallista enemmän haasteita rakenteiden suunnitteluun.
Hankkeessa päädyttiin kattavaan tietomallipohjaiseen prosessiin rakennuttajakonsultin ja tilaajan päätöksellä. Mallipohjaisia aikataulusimulointeja käytettiin jo hankesuunnitteluvaiheessa hahmottamaan purettavien, korjattavien ja uusien rakennusten toteuttamisjärjestystä ja rakentamisen aikaista käyttöä. Korttelissa työskentelee koko ajan satoja ihmisiä, jotka siirtyvät tilasta toiseen työn edetessä.
Peruskorjattavat ja muutettavat rakennukset ja rakenteet mallinnettiin suunnittelutyön pohjaksi. Rakennukset laserkeilattiin, ja keilaustuloksia käytettiin mallintamisen lähtötietoina. Myös louhintavaiheen 3D-tarkemittaustietoja käytettiin rakenteiden suunnittelussa hyväksi.
Mallintaminen kannattaa
-Suunnitteluryhmän kokonaistyöskentelyn kannalta vanhoihin rakennuksiin uhrattu mallintamispanos oli kannattavaa suhteellisen suuresta työstä huolimatta, kertoo liikerakennuksista ja korjausrakentamisesta vastaava Sweco Rakennetekniikan osastopäällikkö RI Anssi Kolehmainen.
-Talotekniikan suunnittelu olemassa oleviin rakennuksiin ilman rakennuksien mallintamista olisi sisältänyt huomattavia tuotantovaiheen riskejä, mm. enemmän työmaalla tehtävää suunnittelua ja aikatauluviiveitä.
Kaikki rakenteet on suunniteltu mallintamalla, materiaalista riippumatta. Kohteessa on noudatettu YTV2012 tietomallivaatimuksia. Rakenne- ja talotekniikkasuunnitteluun on osallistunut lukuisia Swecon yksiköitä eri paikkakunnilta ja eri maista. Rakennemalli luotiin Tekla Structuresilla, ja rakennemallia teki parhaimmillaan 18–20 suunnittelijaa yhtaikaisesti.
-Käytännössä tätä kohdetta ei olisi voitu tehdä ilman mallintamista sen vaativan geometrian vuoksi. Lisäksi esim. lasikatto 1:n teräsrakenteet ovat hyvin vaativia pitkien jännevälien ja rakennemallista aiheutuvien sisäisten voimien vuoksi, kertoo teräsrakennesuunnittelusta vastannut Antti Rantala Sweco Rakennetekniikasta.
Näyttävä ja haastava kohde
Shakkilautamaisen julkisivun rakenteina on käytetty rapattuja ja luonnonkivipintaisia betonielementtejä, ja kerroksen korkuisia ikkunoita. Kuvioiden vaihtelun vuoksi geometrian sovittaminen ja osien väliset liitokset olivat erittäin haastavia. Julkisivujen elementtisuunnittelu tehtiin Baltiassa ja erilliseen malliin, ettei mallin koko kasvaisi liikaa.
−Kohteen vaativuus on ollut osapuolten tiedossa hankkeen alusta alkaen, joten tuskin kukaan on missään vaiheessa kyseenalaistanut BIM-tekniikan käyttöä, sanoo Anssi Kolehmainen. Tietomallien keskinäiset törmäystarkastelut tehtiin systemaattisesti lohko ja kerros kerrallaan, aina ennen tuotantovaihetta.
Mallintaminen säästää aikaa ja rahaa
Kaikki suunnittelualat hyötyvät mallintamisesta. Vallilassa talotekniikkasuunnittelun haasteena oli saneerattavien osien ahtaus ja uuden ja vanhan yhteensovitus. Osa järjestelmistä jäi käyttöön uusien rinnalle.
-Vanhat tilat ovat suurelta osin matalia, joten niiden suunnittelu on vienyt paljon aikaa, sillä tekniikkaa kulkee niissäkin paljon. Suunnitteluun panostettu aika säästyy asennuksissa työmaalla, kun kanavien ja putkien sijainnit voi tarkistaa suoraan mallista. Mallin törmäystarkastelun avulla saatiin karsittua tavallisesti töitä pysäyttäviä hankalia risteämiskohtia ja estettyä turhat purkutyöt, uudelleen rakentamiset ja muut epäselvyydet, kertoo suunnittelupäällikkö Mika Karilas Sweco Talotekniikasta.
Rakenne-ja talotekniikkasuunnittelijoiden yhteistyönä tekemä mallipohjainen reikäkierto on tuottanut valmiisiin elementteihin talotekniikan vaatimat läpiviennit oikeisiin paikkoihin. Rakennemalliin tuli kaiken kaikkiaan noin 7000 reikävarausobjektia.
Suunnitelmien laatu paranee tietomallintamalla. Lisäksi tietomalli palvelee työmaalla sekä alkuvaiheen purku-ja louhintatöiden suunnittelua ja seurantaa että uudisrakentamista ja vanhojen rakennusten saneerausta. Projektinjohdossa ja työmaatoiminnassa tietomalli on ollut laajassa käytössä suunnittelun ja tuotannon seurannan, aikataulutuksen, risteilytarkastelujen, työn suunnittelun, määrälaskennan ja suunnitelmien tarkastamisen työkaluna.
-Työmaalla mallia hyödynnetään tosi paljon. Sen avulla työntekijöiden on helpompi hahmottaa esimerkiksi kaltevuudet. Käymme pala palalta mallia läpi viikoittaisissa työnjohtajien palavereissa. Katsomme mallista paikkoja ja työjärjestyksiä, kertoo Haahtelan vastaava työnjohtaja, rakennusmestari Veijo Koskinen.
-Mallin avulla voi varmistaa, että kaikki ymmärtävät ja puhuvat samasta asiasta.
Vanhojen rakenteiden purkutöiden suunnittelussa käytettiin tietomallia muun muassa aluevarausten ja varoetäisyyksien suunnitteluun ajan ja paikan suhteen.
Louhinta suunniteltiin mallin avulla. Louhintatyön aikatauluttaminen, aluevaraukset, tuotantonopeudet ja ramppien sijoittelu tehtiin mallipohjaisesti.
Käytännön tarkistusten lisäksi tietomallia on hyödynnetty työmaasuunnittelussa ja esimerkiksi torninosturien mitoituksessa. Mallin avulla on helppo hahmottaa mihin nosturilla pitää ylettyä ja kuinka raskasta taakkaa pitää pystyä nostamaan. Jokaisen elementin ja rakennusosan paino voidaan katsoa Tekla-mallista helposti, ja mallia jäsentämällä ja suodatustyökaluja käyttämällä on helppo löytää raskaimmat elementit.
BIM-komentokeskus palvelee työmaata
Työmaalle on pystytetty BIM-komentokeskus, jossa on kolme isoa interaktiivista valkotaulua ja tietomallit kaikkien käytössä. Tietomallia on käytetty määrälaskentaan ja simulointiin sekä elementtisuunnittelun, -valmistuksen ja –toimitusten valvontaan. Tietomallintamisesta tehtiin alusta asti helposti lähestyttävää, ja kaikilla on mahdollisuus osallistua.
Varhaisen vaiheen havainnolliset aikataulujen visualisointiesitykset tehtiin tietomallin avulla. Aikataulusuunnitteluun käytettiin muun muassa Trimble Vico–ohjelmistoja.
-Aikataulujen visualisointi mallin avulla auttaa parempaan vuorovaikutukseen urakoitsijoiden kanssa, kertoo tietomallikoordinaattori ja aikatauluttamisen asiantuntija Johan Appelqvist Byggnadsekonomista.
-Kun mallin avulla pystyy esittämään sijainnin ja halutun lopputuloksen, urakoitsijan on helpompi kommentoida ja tuoda oma ammattitaitonsa hankkeen käyttöön hieman aikaisemmin, millä varmistetaan aikataulun toteutuskelpoisuus.
Työmaalla toimii lukuisia urakoitsijoita, joista suurin osa hyödyntää tietomallia työssään. Sähköurakoitsija Aro Systems käyttää mallia päivittäin läpivientien, korkojen ja yhteensovitusten tarkastamiseen. Paikallavalu-urakoitsija Estcon katsoo mallista aluevaraukset ja aikataulutuksen tarkennukset ja visualisoinnit sekä määrälaskentatiedot ja urakkamitoitukset. Teräskaton asennus mietittiin kokonaan etukäteen mallin avulla. Urakoitsijoiden toteutumatietoa tuodaan malliin sitä mukaa kun työ etenee.
Toimitusketjua on hallittu tietomallin avulla, ja aikataulusimulaatiot auttoivat hahmottamaan haasteita esim. teräsrungon tuotanto- ja asennusnopeuden välillä.
-OP Ryhmä tilaajana on hyötynyt tietomallista suunnittelun laadun parantumisena ja työmaan aikataulutuksen erinomaisena tukena. Tietomallin avulla on pystytty torjumaan jättihankkeeseen sisältyviä aikatauluriskejä, kertoo OP–Pohjolan kiinteistöjohtaja Auni Palo.
-Haahtelalle päätös panostaa tietomalleihin oli ennen kaikkea riskienhallintaa, toteaa Appelqvist.
-Valtavassa hankkeessa on eduksi simuloida etukäteen niin paljon työvaiheita kuin mahdollista. Tiukassa aikataulussa ei ole varaa tehdä virheitä.
Projektin osapuolet
- Tilaaja: OP-Pohjola
- Rakennuttajakonsultti: Haahtela-rakennuttaminen Oy
- Arkkitehti: JKMM Arkkitehdit Oy
- Rakennesuunnittelija: Sweco Rakennetekniikka: Finnmap Consulting Oy, IS-Plan Oy
- Detaljointi: Sweco Rakennetekniikka: Finnmap Consulting Oy, IS-Plan Oy
- LVIA suunnittelija: Sweco Talotekniikka, Airix Talotekniikka Oy
- Sähkösuunnittelija: Granlund Oy
- Sprinklersuunnittelija: Granlund Oy
- Tietomallikoordinointi: Byggnadsekonomi Oy
- Rungon toteutus: Parma Oy, Ämmän Betoni Oy, VMT Steel Oy, Estcon Oy