Mallikilpailussa äänestäneiden kesken arvottiin Apple iPod Touch, jonka voitti Jenni Huuhtanen KPM Engineering Oy:stä. Äänestyksen ja kilpailun voittajat julkistettiin Tekla BIM Forumissa 8.10.2009. Onnea voittajille!
Arvosteluperusteina olivat Tekla-tietomallin hyväksikäyttöaste, mallin monipuolisuus, rakenteiden materiaalit (samassa mallissa sekä terästä että betonia), projektin osapuolten välinen yhteistyö ja tiedonsiirto, multiuser-toiminnon käyttö sekä tietomallinnusprosessin sujuvuus.
Teklan mallikilpailun voitti Kuokkalan kirkko / Ramboll Finland Oy
Kuokkalan kirkon rakenteet mallinnettiin kokonaan Tekla Structuresilla. Kirkon on perustettu paaluperustuksella. Kellari ja ensimmäisen kerroksen lattiat ovat paikalla valettua betonia. Puurunko on liimapuuta. Ylempi paarre on jäykistetty vanerilla ja alempi paarre teräsvahvistein. Katto ja ulkoseinät on katettu liuskekivin. Erillisessä kellotornissa on 14 metriä paikallavalettua seinää ja 11 metri terästornia, kokonaiskorkeus siis 25 metriä. Mallinnuksen ansiosta koko haasteellinen rakenne voitiin suunnitella kokonaisuutena.
Projektissa oli suuri koordinoinnin tarve suhteessa sen kokoon. Mallinnus oli ainoa tapa, jolla eri toimistot pystyivät työstämään samaa projektia samaan aikaan. Vaikeiden yksityiskohtien toteutus oli helpompaa mallintamalla verkkopinnan muoto. Myös puurungon liitokset betonirakenteisiin mallinnettiin. Talotekniikkamalli tuotiin referenssiksi Tekla-malliin.
Arkkitehtisuunnittelu: Lassila Hirvilammi arkkitehdit Oy
Projektiarkkitehti: Luonti arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
LVI ja automaatio: LVI-insinööritoimisto Lindroos Oy
Sähkö- ja turvallisuussuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto Leinonen & Mantsinen Oy
Akustinen suunnittelu: Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy
Pääurakoitsija: Rakennusliike Porrassalmi Oy
Yleisöäänestyksen voittaja ja erikoismaininnan sai Crusellin silta / WSP Finland Oy
Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Crusellin silta on 175 m pitkä ja 25 m leveä. Siltaratkaisu on valittu suunnittelukilpailun tuloksena. Silta ja rantarakenteet on suunniteltu mallintamalla. Tekla Structures malli sisältää kaikki rakenteet. Kaikki betonirakenteet on mallinnettu raudoitteineen. Sillan rakennussuunnittelija WSP Finland Oy vastasi myös kilpailuvaiheen suunnittelusta. Teräs- ja betonirakennepiirustukset on tuotettu suoraan mallista. Sillan rakenteiden analyysit on tehty pääosin FEM-laskennalla.
Rakennussuunnitelmamalli on julkaistu WSP:n www-palvelimella. Malli oli käytössä jo sillan urakkalaskentavaiheessa Tekla Structures Web Viewer -muodossa ja oli siten urakoitsijoiden käytettävissä. Myös alkuperäinen malli Pylonin teräsrakenteista oli käytettävissä tarvittaessa.
Rakenteeseen tehtiin urakkakilpailun jälkeen useita muutoksia urakoitsijan esityksen mukaisesti. Lopullisen rakennussuunnittelun aikana otettiin käyttöön mallin synkronointi webin kautta. Osapuolina olivat suunnittelija, tilaaja, urakoitsija ja aliurakoitsijat.
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki
Arkkitehtisuunnittelu: WSP Finland Oy
Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy
Rakentaja: Skanska Civil Finland
Erikoismaininnat:
Cygnaeuksen ruokapalvelukeskus
Porin Juva Oy
Cygnaeuksen – PSYL:n uusi ruokapalvelukeskus sisältää suurkeittiön ja 450 henkilön oppilasruokalan. Rakennuksen bruttoala on 2350 m2 ja tilavuus 12 700 m3. Hankkeen rakennustyöt ovat juuri alkamassa. Rakennuksen runko sekä ala- ja välipohja ovat pääosin betonielementtirakenteisia, ruokasalin runko ja yläpohja ovat puurakenteisia. llmanvaihtokonehuoneen ja katon valolyhtyjen rungot ovat teräsrakenteisia.
Rakennuksen runko mallinnettiin kokonaisuudessaan, kattotuolit ja katto-orret mukaan luettuina, joten samassa mallissa on betoni-, teräs, ja puurakenteita. Hankkeen betonirakenteet ovat melko tavanomaisia, mutta ruokasalin puumaiset liimapuupilarit palkkeineen ja kattolyhtyjen teräsrakenteet ovat arkkitehtonisesti näyttäviä ja mallintajalle haasteellisia. Mallinnuksen ansiosta eri materiaalien liitokset ja osat saatiin täsmällisiksi ja yhteensopiviksi. Runkorakenteiden mitoitusta varten Tekla-malliin lisättiin kuormat ja rajapinnan kautta dataa vaihdettiin Staad pro -ohjelman kanssa. Teräsrakenteet mitoitettiin käyttöasteen mukaan, betoni- ja puurakenteista ratkaistiin voimasuureet ja tulokset siirrettiin takaisin Tekla-malliin. Myös hankeen LVI-suunnittelu tehtiin mallintamalla ja rakennemallia hyödynnettiin kanavien ja laitteiden sijoittamisessa IFC-malleja vaihtamalla. Mallintamisen aikana käytettiin hyödyksi myös Tekla Structuresin multiuser-toimintoa, joka mahdollisti usean suunnittelijan samanaikaisen työskentelyn.
Rakennuttaja: Porin kaupunki
Arkkitehtisuunnittelu: Porin kaupungin tekninen palvelukeskus, arkkitehti Pentti Klemetti
Rakennesuunnittelu: Porin Juva Oy
Kirnu
Lemcon Oy
Suomen paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä 2010 on nimeltään Kirnu. Sen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit työryhmineen. Kirnu voitti toukokuussa 2008 käynnistetyn arkkitehtikilpailun, johon osallistui104 ehdotusta. Paviljonki on keskeinen osa Suomen osallistumiskonseptia Shanghain maailmannäyttelyssä. Paviljonkirakennuksen pinta-ala on noin 3000 neliömetriä. Lemcon (China) Co. Ltd. vastaa projektinjohtopalveluista Suomen paviljongin rakentamiseksi näyttelyyn.
Paviljongista tehtiin kolmiulotteinen tietokonemalli ohjaamaan rakentamisprosessia. Paviljongin kantavat pystyrakenteet ovat terästä. Julkisivu tehdään kapeina elementteinä, jotka kootaan työmaalla. Vaakarakenteet valmistetaan puurakenteisista koteloelementeistä, lattiat tehdään asennuslattioina. Sisäverhoukset tehdään puu-/levyrakenteilla. Julkisivun ulkopinta verhotaan suomumaisilla moderneilla paanuilla. Paanut tehdään muovi-paperi-komposiittilevystä, joka on teollisuuden kierrätystuote. Kirnun sisäpihan seinäpinta ja osa kolmannen kerroksen seinistä ovat kangasta. Sisäpiha voidaan kattaa läpikuultavalla kankaalla. Portaat ja hissi tehdään erillisinä elementteinä. Kaikki rakennusosat tehdään siten, että rakennuksen purkaminen ja uudelleen pystytys on mahdollista.
Arkkitehdin ArchiCAD 3D-mallia ja rakennesuunnittelijan 3- ja 4D-Tekla-mallia käytettiin suunnittelun kulmakivenä. Kaikki esivalmistettavat teräsosat mallinnettiin ja aikataulutettua Tekla-mallia käytettiin työn suunnitteluun ja aikataulun seurantaan. Viimeistelty malli oli tarpeen rakenteen yksilöllisen muodon takia. Koko rakennus toteutettiin pulttiliitoksilla, mikä mahdollistaa rakennuksen purkamisen ja uudelleen pystytyksen maalmannäyttelyn päätyttyä.
Rakennuttaja: Finnpro
Arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit
Rakennesuunnittelu: Shanghai Construction Survey & Arch. Design (SCAD) Co. Ltd, China
Rakentaja: Lemcon (China) Co. Ltd.
Non-Schengen terminaali
A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Mallinnuskohde on Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennettava ulkomaanterminaalin laajennus. Rakennus sisältää matkustajien porttiodotustilojen lisäksi matkatavaroiden käsittely- ja turvatarkastustilat. Rakennus on kaksikerroksinen; lisäksi maanalaisessa kellarikerroksessa on VSS- ja matkatavaroiden turvatarkastustilat. Rakennus liittyy nykyiseen T2-terminaaliin kahdella yhdyssillalla. Kokonaiskerrosala on 41 908 m2 ja tilavuus 261 750 m3. Edellisten lisäksi on rakennettu muun muassa matkustajasillat porrashuoneineen, turvatalo ja muita ulkopuolisia rakennelmia. Kohde on otettu osittain käyttöön heinäkuussa 2009 ja loput osat otetaan käyttöön loppuvuodesta 2009. Kohde on mallinnettu luonnosvaiheesta saakka Tekla Structures -versiolla 12.1.
Kaikki rakenteet on mallinnettu; muun muassa perustukset, paalut, paikalla valettavat seinät raudoituksineen, VSS-rakenteet raudoituksineen ja betonielementtien valmistuspiirustukset raudoituksineen. Suunnitelmien yhteensovittamisessa käytettiin paljon IFC- ja 3D-DWG-tiedonsiirtoa. Kuljettimien ja niiden kuormituksien sekä erilaisten tasojen rakenteet on yhdistetty Tekla-malliin laitetoimittajilta saatujen tietomallien avulla. Olof Granlund (kohteen sähkösuunnittelija) on yhdistänyt rakenne- ja LVIS-mallit, ja yhdistettyä mallia on käytetty törmäystarkastelussa ja työmaalla työnsuunnittelussa. Työmaalla paikallavalu-urakoitsija Rakennusliike SIERAK Oy on käyttänyt Tekla Structures Web Vieweria muun muassa työnohjaukseen ja tehtävien jakamiseen. Rakennesuunnittelijan Web-malli on myös ollut urakkalaskenta-aineistossa. Mallista on laskettu ja eritelty niin lukuisten urakoiden massoja kuin lopullisia osakokonaisuuksien massojakin. Mallin koko on 75Mb (db1).
Rakennuttaja: Finavia Ilmailulaitos, Lentokenttätekniikka
Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Parviainen Arkkitehdit Oy
Päärakenne-, elementti- ja terässuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
LVIA-suunnittelu: Tuomi-Yhtiöt
Sähkösuunnittelu: Olof Granlund Oy
Vierumäki, kokous- ja vapaa-ajan hotelli
Pöyry Civil Oy
Kokous- ja vapaa-ajan hotelli Vierumäellä on uudisrakennus. Rakennus on kooltaan 18 200 m2 ja se valmistuu keväällä 2010. Hotelli tulee sisältämään 191 majoitushuonetta, 6 ravintolaa, 10-rataisen keilahallin, kokoustiloja, kuntokeskuksen ja keskusaukion.
Hotelli on Pöyryn kokonaispalveluprojekti, joten Pöyry vastaa niin konsepti-, arkkitehti-, rakenne-, TATE-kuin sähkösuunnitteluistakin sekä kustannuslaskennasta ja projektinjohtamisesta.
Rakennuttaja: Vierumäki Country Club / Varma
Rakennuskonsultti: Pöyry CM Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Pöyry Architechts Oy
Rakennesuunnittelu: Pöyry Civil Oy
LVI- ja sähkösuunnittelu: Pöyry Building Services Oy
Projektinjohto: SRV
Muut projektit:
Lahden Duo
Finnmap Consulting Oy
Lahden keskustaan vuosina 2008 ja 2009 rakennettu Lahden Duo on toimisto- ja liikerakennus, jonka elementtisuunnittelussa hyödynnettiin Tekla Structures -ohjelmistoa. Rakennuksessa on kaksi kellarikerrosta ja kuusi normaalikerrosta. Vesikatolla IV-konehuone. Kantavana runkona toimii teräsbetonielementtirakenteinen pilari-palkkirunko, joka on jäykistetty betonielementtiseinillä. Välipohjina toimivat saumaraudoitetut ontelolaatat. Elementtisuunnitteluun kuului rakenteiden sekä jäykistyksen mitoittaminen. Arkkitehti ja päärakennesuunnittelija työskentelivät AutoCADillä. Heidän piirustuksiaan on hyödynnetty mallinnuksessa ottamalla niitä tarvittavilta osilta malliin referenssikuviksi.
Rungon haastavimpana osana oli rapattujen ulkoseinäelementtien mallintaminen. Osa näistä elementeistä tehtiin aluksi AutoCADillä, koska elementeissä oli hankalia reunamuotoja, joiden mallinnusta ei pidetty järkevänä. Työn edetessä huomattiin, että rapatut elementit voi ja kannattaakin mallintaa. Tämä tarkoitti sitä, että mallinnus tehtiin Tekla Structuresilla ilman hankalien reunamuotojen mallinnusta. Reunamuodoista tehtiin AutoCADillä detaljit , jotka siirrettiin Teklan elementtipiirustuksiin. Tämä helpotti itse mallinnustyötä sekä varmisti sen, että elementit osuivat kohdilleen.
Tilaaja: Lujabetoni Oy
Elementtisuunnittelu: Finnmap Consulting Oy
NExBTL
Pöyry Civil Oy
Neste Oilin uusiutuvaa dieseliä tuottavat laitokset valmistuivat Porvoossa kahden vuoden välein kesällä 2007 ja 2009. Laitosten suunnittelu alkoi keväällä 2005 ja päättyi keväällä 2009. Neste Jacobs Oy:n toimesta projekti käsitti laitosten teräs- ja betonirakenteiden suunnittelun, joka toteutettiin kokonaisuudessaan Tekla Structures -versioilla 11.3 ja 12.1. Laitoksen rakennukset koostuvat sekä teräsbetoni- että teräsrakenteista, joten samassa mallissa mallintaminen mahdollisti liittymäkohtien tarkan 3D-suunnittelun. Tiukat paloturvallisuusmääräykset tekivät betoni- ja terässuunnittelusta haastavan. Etukäteen raudoitetun ja työmaalla valettavan teräsrakenteen toteutus onnistui ongelmitta 3D-suunnittelun ansiosta. Silloin osien asennettavuus pystyttiin tarkistamaan etukäteen mallin avulla.
Muun muassa tiheästi sijoitetut putkistot, sähkökaapelit, laitteet ja ylläpitomekanismit ovat prosessiteollisuuden ominaispiirteitä. Rakenteiden sauvojen dimensiot ja sijoitus tulee aina sopia laitossuunnittelun kanssa mahdollisten törmäysten varalta. Tässä hankkeessa laitossuunnittelusta vastasi Rinntekno Oy, jonka kanssa tehtiin innovatiivista yhteistyötä toimittamalla referenssimalleja DGN-muodossa molempiin suuntiin. Runkorakenteet toimivat laitosmallissa, ja laitosmallit (putket, sangat, laitteet, sähköhyllyt, venttiilit) olivat laajassa käytössä rakennesuunnittelun ympäristössä. Työmaa käytti rakennemallia aktiivisesti Internetin kautta tarkasteltavassa Web Viewer -muodossa.
Kaikki teräsrakenteet mitoitettiin Staadpro-ohjelmalla hyväksi käyttäen Teklan las-kentamoduulia. Sauvojen mitoitusparametrit, kuormat ja kuormitusyhdistelyt määriteltiin Tekla Structures -ympäristössä, minkä jälkeen perustettiin kyseisestä rakenteesta STD-tiedosto. Sauvojen geometria ja solmupisteet ohjattiin pääsääntöisesti Tekla Structuresilla, joten Staadin puolella tehtiin valmiiksi perustetun mallin analyysi. Hyvänä puolena oli se, että rakenteen muuttuessa laskentamalli oli päivitettävissä melko nopeasti. Mallissa olevat kuormat palvelivat Teklan käyttäjiä kuormitusten suuruudesta, esimerkiksi mille tasokuormalle on mitoitettu taso.
Neste Oil otti käyttöön aikatauluseurannan ensimmäisen NExBTL-laitoksen suunnittelussa. Tarkoituksena oli testata ja kehittää 4D-toiminnallisuutta yhteistyössä Teklan kanssa. Aikataulutus koski suunnittelua, esivalmistusta ja asennusta. Urakoitsijana toimivat POKO Oy ja Normek Oy oli koulutettu käyttämään uutta ohjelmistoa. Malliin syötettiin päivämäärät kokoonpanotasolla ja synkronoimalla mallin attribuuttitieto jaettiin osapuolten kesken.
Urakoitsijat: POKO Oy ja Normek Oy
Rakennesuunnittelu: Pöyry Civil Oy
Panorama Tower
Pöyry Civil Oy
Espoon Leppävaarassa sijaitseva 76 metriin nouseva Panorama Tower toimisto- ja liikerakennus koostuu kolmesta rakennusosasta, joista korkeimmassa on 19 kerrosta. Rakennuksen kokonaisala on 23 600 m2, josta toimistotilaa on noin 16 100 m2 ja liiketilaa 1600 m2. Rakennuksen pilari-palkkirunko on teräsrakenteinen, jäykistävät runkorakenteet ovat betonia ja kevytrakenteiset julkisivut ovat suurelta osin lasia. Kohde valmistui maaliskuussa 2008.
Liikekeskus Panorama Towerin rakennesuunnittelu pohjautui pitkälti 3D-mallinnukseen. Arkkitehtisuunnittelu tehtiin Graphisoft ArchiCAD ohjelmistolla. Pöyry Civil Oy käytti rakennesuunnittelussa Tekla Structures -ohjelmistoa, ja myös rungon teräsosien toimittaja Ruukki hyödynsi menestyksekkäästi sillä luotua tietomallia. Rakennuksen tietomallia hyödynnettiin myös rakennusten analysoinnissa ja laskennassa. Rakennuksen stabiliteettiin ja vaakasiirtymien kiihtyvyyksiin liittyviä laskenta-analyyseja tehtiin muun laskennan tueksi Tekla Structuresiin integroidulla Staad-laskenta-ohjelmalla. Lisäksi visuaalista aikataulutiedonkin sisältävää 4D-tietomallia hyödynnettiin kohteen havainnollistamisessa, neuvotteluissa ja työmaakokouksissa. Uutena kehityskohteena luotiin kohdetta ympäröivästä maastosta sekä rakennuksen alle tehdystä kaivannosta omat mallit mukaan yhteiseen tietomalliin.
Päärakennesuunnittelija eli Pöyry laati Panorama Towerin perustus- ja runkorakenteista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Tekla Structuresilla 3D-virtuaalirakennuksen, johon mallinnettiin myös suunnittelussa huomioitavat viereisen kauppakeskus Sellon ajo- ja huoltoliikennetunnelin valmiit, rakennuksen alle jääneet rakenteet. Teräksen kustannustekijöistä ja rakennuksen palonkestoluokkavaatimuksista johtuen 3D-rakennemalliin valittiin luonnosvaiheessa runkomateriaaliksi betoni, joka myöhemmin vaihtui teräkseksi. Teräsrungon toimittaja Ruukki laati omat suunnitelmansa päärakennesuunnittelijan luovuttamaan siirtomalliin, josta pilari- ja palkkirakenteet päivitettiin myös tämän rakennemalliin. Vastaavasti meneteltiin Ruukin toimittamien kevyiden teräsjulkisivujen ja samaan hankkeeseen kuuluvan paikoitustalo Selloparkin julkisivurakenteiden suunnittelussa.
Rakennuttaja: Varma
Rakennuttajakonsultti: Pöyry CM Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Larkas & Laine Oy
Rakennesuunnittelu: Pöyry Civil Oy
LVIS-suunnittelu: Pöyry Building Services Oy
Projektijohto: Työyhteenliittymä NCC ja Skanska
Rungon teräosien toimitus: Ruukki
Perustus- ja paikallavalu: Sierak Oy
Kevyet julkisivuelementit: Ruukki
Julkisivun täydentävät teräsrakenteet: Teräsnyrkki Steel Oy
Pasilan toimistotalo
Ramboll Finland Oy
Pasilan toimistotalo on Varman omistama 20 000 neliömetrin toimistotalo. Kohteen rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit Oy, elementtisuunnittelusta Ramboll Finland Oy ja rungon valmistuk-sesta sekä pystytyksestä Parma Oy. Projektin aloituskokouksessa sovittiin jo nimeämis- ja numerointiperiaatteet sekä lohkojako.
Suunnittelun edetessä aina uusin Tekla-mallin versio synkronoitiin Parman kanssa kahden viikon välein. Näin elementtivalmistajan Tekla-malliin tekemä rungon pystyttämiseen aikataulu päivitettiin myös suunnittelijoille. Parma Oy luki mallista suoraan elementtien sijainnit, päämitat, lohkojaon, täydellisen ”materiaalireseptin” sekä status ja aikataulutiedot omaan tuotantojärjestelmäänsä.
Betonirungon suunnittelu, valmistus ja pystytys: Parma Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Oy
Elementtisuunnittelu: Ramboll Finland Oy
Ritaharjun monitoimitalo
Peikko Finland Oy
Malli luotiin käyttämällä multiuser-ominaisuutta. Toimituksen kannalta oli tärkeää, että suunnittelu ja valmistus eteni työmaalta annettujen tavoiteaikataulujen mukaisesti. Tästä syystä samaa mallia käytti parhaimmillaan yhtäaikaisesti kolme eri lisenssityyppiä. Osa rakenteiden suunnittelusta toteutettiin alihankintana. Liittyvä rakenne suunniteltiin ja detaljoitiin ympäröivästä rakenteista rakennettuun referenssimalliin. Numerointi ja piirustukset pidettiin pienempien toimituskokonaisuuksien osalta erillisinä numeroinnin hallittavuuden vuoksi.
Malleja synkronointiin käyttämällä Tekla Structuresin Copy from model - toimintoa. Osa referensseistä on XML-pohjaisia Tekla Structures Web Viewer -malleja. Projektin alussa saatujen suunniteltujen asennusaikataulujen syöttämiseksi mallintaminen aloitettiin pääosien luomisella. Asennusjärjestys suunniteltiin Peikon toteuttaman alustavan asennuspiirustuksen perusteella. Asentajaurakoitsija täytti ilmoittamiimme kokoonpanoihin asennuspäivämäärän käyttäen MS Excel -taulukkoa. Taulukon sisältöä täydennettiin oman tuotannon edellyttämillä välitavoitepäivämäärillä, minkä jälkeen tiedot luettiin taulukon sisältä Teklaan User Attributes import -toiminnolla.
Pääurakoitsija: Palmberg-Rakennus Oy
Teräsrakennetoimittaja: Peikko Finland Oy
Tilaaja: Oulun kaupunki
Taideteos Sirocco
A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Kohde on Helsingin Arabianrantaan syksyllä 2009 valmistuva pihataideteos.Taideteoksen suunnittelija on Sotamaa Designin Kivi Sotamaa. Teos muodostuu alumiiniprofiileista, joiden pituudet ovat 1150-4450mm, yhteensä 430 kpl. Profiilien ala- ja yläpään liitokset on tehty käyttäen Tekla Structuresin Custom-komponentteja. Alapäästä profiilit kiinnitetään betonianturaan ja asennuksen aikana ne tuetaan yläpäästään vanerista tehtyihin ”asennuskampoihin”, jotka on myös mallinnettu.
Mittamiehelle on toimitettu tiedot perustuksista DWG-formaatissa, ja asennuskampojen ja profiilien mittatieto toimitetaan myös sähköisesti (CNC). Arkkitehtisuunnittelussa käytetyt ohjelmat ovat Maya Unlimited ja Rhinceros 4.0. Rakennemalli on tehty Tekla Structures -versiolla 15.0SR1. Suunnittelijoiden välillä tiedonsiirrossa on käytetty 3D-DWG-formaattia.
Suunnittelija: Sotamaa Design, Kivi Sotamaa
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Tilkan Viuhka
Ramboll Finland Oy
Helsingin Meilahdessa sijaitseva Tilkan Viuhkan rakenteet suunniteltiin kokonaisuudessaan Tekla Structures ohjelmistolla. Arkkitehtisuunnittelu ja mallintaminen on tehty Autodesk Architecture -ohjelmalla. Insinööritoimisto Olof Granlund Oy mallinsi LVI- ja paloturvajärjestelmän, esimerkiksi sprinkleriverkoston, nyt ensi kertaa ja käytti siinä MagiCAD-ohjelmaa. Mallit yhdistettiin NavisWorks-ohjelman avulla.
Oy Alfred A. Palmberg Ab käytti Tekla Structures mallia työmaalla projektin aikataulutukseen. Mallin avulla aikataulu oli tarkempi ja helpommin seurattava, kun jokaiselle pilarille, palkille ja ontelolaatalle voitiin antaa suunnitellut ja toteutuneet pystytyspäivämäärät.
Pääurakoitsija: Oy Alfred A. Palmberg Ab
Arkkitehtisuunnittelu: Parviainen Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Omistaja: Etera
Uralin tenniskeskus
Oy Juva Engineering Ltd
Uralin tenniskeskus on tarjousvaiheessa oleva Hansastroi Oy:n projekti monitoimirakennuksesta Jekaterinburgissa Venäjällä. Rakennus sisältää ATP-tasoisen tennisareenan, viisi harjoituskenttää sisätiloissa ja kaksi ulkokenttää kattotasolla. Rakennuksessa on myös seitsemän salin elokuvateatteri, lukuisia muita urheilu- ja viihdetiloja, sekä 17-kerroksinen hotellitorni. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 100000m2 ja siellä on pysäköintitilat yli 400 autolle.
Rakennuksen runko on pääasiassa betonielementtejä ja paikallavalua. Areenan katto on teräsrakenteinen kupolikatto. Keskusaulan lasikaton kantavanarakenteena on kolmionmalliset teräsristikot, myös harjoituskenttien katto on teräsristikko rakenteinen. Projektin tässä vaiheessa ei tietomallin yhteiskäyttöä ole vielä ollut.