Tekla Suomen mallikilpailu 2010

Mallikilpailussa äänestäneiden kesken arvottiin Polar FT 60 -rannetietokone, jonka voitti Ray Lindberg Ramboll Oy:stä. Äänestyksen ja kilpailun voittajat julkistettiin Tekla BIM Forumissa 7.10.2010. Onnea voittajille!

Arvosteluperusteina olivat Tekla-tietomallin hyväksikäyttöaste, mallin monipuolisuus, rakenteiden materiaalit (samassa mallissa sekä terästä että betonia), projektin osapuolten välinen yhteistyö ja tiedonsiirto, multiuser-toiminnon käyttö sekä tietomallinnusprosessin sujuvuus.

Mallikilpailun 2010 voittaja on Helsingin Gramofoni / Insinööritoimisto Ylimäki &Tinkanen Oy

Kilpailuraati valitsi voittajaksi kohteen Helsingin Gramofoni. "Tämä kohde toteuttaa kaikin puolin kilpailun arvosteluvaatimukset ja on viety BIM-hengessä kaikista pisimmälle. Kohde osoittaa, että myös ”tavallisessa” rakentamisessa on hyötyä BIM-osaamisesta”, totesi kilpailuraati.

As Oy Helsingin Gramofoni on elementtirakenteinen 5/6-kerroksinen asuinkerrostalo, jossa on maanvarainen anturaperustus. Kohteen ali kulkee aiemmin rakennettu ajotunneli. Talon kellarissa on mm. autotalleja ja irtaimistovarastoja. Väestönsuojatilat sijaitsevat viereisessä rakennuksessa. Ulkoseinät on tehty sisäkuorielementeistä, julkisivu on tiiliverhottu ja välipohjat ovat ontelolaatoista. Kohteen rakenne- ja elementtisuunnittelu on kokonaisuudessaan tehty Tekla Structuresilla.

Kaikki projektin osapuolet ovat käyttäneet mallinnusohjelmistoja projektin aikana. Vuorelma Arkkitehdit Oy teki kohteesta tarkan arkkitehtimallin, jonka pohjalta Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen rakensi tuotantoa varten Tekla Structuresilla detaljitarkan rakennemallin. Kohteen LVIS-mallit on tehty erittäin tarkasti, ja esimerkiksi sähkösuunnittelijan mallista löytyvät jopa kaikki kohteen pistorasiat ja valokatkaisijat. Skanskalle oli hyötyä paljon eri suunnittelualojen malleista, ja Tekla Structuresin avulla tehtiin esimerkiksi työmaan ohjausta aikataulutuksineen.

Haastetta suunnitteluun toivat elementteihin liittyvien yksityiskohtien hallinta, erityisesti muutosten osalta. Mallissa on huomattavan paljon tietoa yhdellä elementillä, ja sen tiedon hallinta vaatii tarkkaavaisuutta suunnittelussa. Asuinkerrostalojen rakennesuunnittelun mallinnusprosessi on pientä hiomista vailla oleva timantti, sanotaan Ylimäki&Tinkaselta.

Suunnittelussa koettiin hyödylliseksi kaikkien suunnittelualojen mallien käyttö. Esimerkiksi LVI-reikävarausten tuonti rakennemalliin IFC-tiedostona helpotti kokonaisuuden hallintaa, ja referenssimallien käytöllä pystyttiin välttämään törmäilyjä.

Arkkitehtisuunnittelu: Vuorelma Arkkitehdit Oy
Detalji- ja rakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy
LVI-suunnittelija: Amplan Oy
S-suunnittelija: Elbox Oy
Tilaaja: Skanska Kodit Oy
Urakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy

Yleisöäänestyksessä eniten ääniä sai Saamelaiskulttuurikeskus / Ramboll Finland Oy

Yleisöäänestys oli käynnissä10.–24.9.2010. Saamelaiskulttuurikeskus sai yhteensä 35,5% kaikista äänistä.

Kohde on Inariin loppuvuodesta 2011 valmistuva julkinen rakennus. Rakennuksen kantava runko on pääosin paikalla valettu. Pystyrakenteina on pyöreät D380-teräsbetonipilarit ja jäykistävät teräsbetoniseinät (h=160...250 mm). Välipohjissa ja yläpohjassa on pääosin kantava massiivibetonilaatta ja salien yläpohjissa ontelolaatat ja jännitetyt I-palkit / teräspalkit (WQ).
Halo Arkkitehdit Oy mallinsi kohteesta kattavan arkkitehtimallin. Samoin talotekniikkasuunnittelijat tekivät suunnitelmistaan tarkat tietomallit, joita Ramboll Finland Oy käytti hyödykseen tehdessään rakennesuunnittelua Tekla Structuresilla.

Saleissa seinät ovat kaarevia teräsbetoniseiniä, joiden raudoittamisen mallinnuksessa ja kuvien esittämisessä oli haasteita. Toimistosiipeä ja auditorion yläpohjaa lukuunottamatta yläpohjalaatta on kalteva. Lujuuslaskentamallien vieminen Robot-ohjelmaan koettiin aluksi haasteellisena.

Tekla Structuresilla mallintaminen helpotti paljolti vaikean rakenteen hahmottamista ja monimuotoisen kohteen detaljisuunnittelua. Pystyrakenteiden liittymäkorot vinoon yläpohjalaattaan olisivat olleet erittäin vaikeita määrittää ilman 3D-suunnittelua, koska liittymäpinnat eivät olleet suorassa kulmassa kattokaltevuuteen nähden.

Arkkitehtisuunnittelu: Halo Arkkitehdit Oy
Pääsuunnittelu: Arkkitehdit M3 Oy
Detalji- ja rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
LVIS-suunnittelu: Pöyry Building Services (LVI), Ins.tsto Matti Leppä Oy (Sähkö)
Osatoimittajat: Rajaville Oy (Betonielementit), YTT-konepaja Oy (teräsosat)
Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt Oy
Urakoitsija: Keski-Suomen Betonirakenne Oy (Perustus- ja runkourakka)
Muut osapuolet: Solibri Oy, Gravicon Oy (Tietomallinnus)

Kunniamaininta kohteelle Myllypuron ostoskeskus / Ramboll Finland Oy:

Kilpailuraati halusi lisäksi antaa kunniamaininnan kohteelle Myllypuron ostoskeskus. ”Täydellisesti mallinnettu koko rakennus. Kohteessa on hyödynnetty BIM:iä kattavasti”, kilpailuraati kommentoi.

Helsingin Myllypuron vanhan ostoskeskuksen tilalle rakennetaan uusi n. 40 000 m2:n kompleksi, johon tulee sekä liiketilaa että asuntoja. Kohteen arvioidaan valmistuvan vuoden 2011 aikana. Ensimmäiseen kerrokseen tulee n. 7400 m2:n kauppakeskus, johon sijoittuu mm. kaksi päivittäistavarakauppaa. Neljään seuraavaan kerrokseen tulee asuntoja ja kellarikerrokseen pysäköintitilat.

Kohteessa on maavaraiset perustukset. Kaikki runkorakenteet ovat teräsbetonielementtejä; pysäköinti- ja liiketiloissa on pilareita, palkkeja ja seiniä. Asuinrakennuksissa on kantavat seinäelementit. Välipohjissa on JK-, K- ja deltapalkkeja sekä ontelolaatat. Teräsrakenteita on konehuoneissa sekä parvekkeiden vetotankojärjestelmässä. Lähes kaikki rakenteet on detaljoitu Tekla Structuresilla.

Työmaalla on käytössä Tekla Structures Full -ohjelmistokokoonpano työturvallisuuden ja asennuksen suunnitteluun ja luetteloiden tekemiseen. Lisäksi ohjelmistoa käytetään elementtisuunnittelun valmiusasteen ja yli 11 tonnin elementtien havainnollistamiseen (myös Web Viewer -malleja). Peruspultit ja tartunnat on mallinnettu komponenteilla, ja niiden koordinaatit on siirretty mittamiehen koneeseen. Taivutustiedot on otettu mallista hankintoja varten.

Rakennemallin ja talotekniikkamallin yhteensovitus on myös tehty mallien avulla. Mallintaminen mahdollistaa eri paikkakunnilla istuvien suunnittelijoiden yhteistyön ja varmistaa elementtien sovittamisen paikalleen, vaikka kohteessa on vaikea geometria. Tässä kohteessa saatiin työmaa hyvin mukaan mallin hyödyntämiseen. Kaikki rakenteet pyrittiin detaljoimaan mallintamalla, mutta aikatauluhaasteista johtuen tästä jouduttiin vähän joustamaan.

Rakennuttaja, liiketilat: Citycon Oyj
Rakennuttajat, asuinrakennukset: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, ICECAPITAL Housing Fund II Ky
Arkkitehtisuunnittelu: Forma-Futura Oy
Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
Betonielementtitoimittajat: Betset Oy, Betonimestarit Oy, Mikkelin Betoni Oy
LVIS-suunnittelu: Projectus Team Oy
Urakoitsija: NCC Rakennus Oy

Muut kilpailukohteet:

Hotel Hilton

A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Hilton Helsinki-Vantaa Airport -hotelliin on suunnitteilla n. 3765m2 (brutto) laajennus. Kiinteistön omistaa Lentoasemakiinteistöt Oyj:n (LAK), ja hotellia operoi Scandic Hotels Oy. Laajennuksen on määrä valmistua huhtikuussa 2011.

A-Insinöörit Suunnittelu Oy käytti Tekla Structures -ohjelmistoa rakennemallin tekemiseen ja tuotti mallista kaikki dokumentit tuotantoa varten. Detaljitarkka suunnittelu sisälsi niin elementtisuunnittelun, konepajasuunnittelun kuin paikallavalurakenteiden suunnittelun raudoituksineen. Ins. tsto Olof Granlund Oy mallinsi kohteen talotekniikan, jota hyödynnettiin rakennesuunnittelussa laajalti referenssimallina.

Kohteen suurin haaste on yhteensovitus nykyiseen hotellirakennukseen, jossa hotellitoiminta jatkuu normaalisti koko rakentamisen ajan. Nykyisen rakennuksen korkuinen uudisosa rakennetaan olemassa olevien hotellisiipien väliin. Siipien välinen n. 15 metriä pitkä ylitys voidaan toteuttaa ainostaan pitkillä jännebetonipalkeilla, koska pilareita ei voi viedä alas läpi juhlasalin. Palkkien kuormat kasvavat suuriksi ja konsolien ratkaisut ja rakenteet tulevat kriitisen tarkastelun alaisiksi.

Yhteensovitus olemassa olevien rakenteiden kanssa voidaan tehdä hyvin tarkasti, koska alkuperäinen rakennus on mallinnettu jo suunnitteluvaiheessa. Rakenteiden sijainnit (toleranssit) on vielä varmistettu tarkemittauksilla, jotka on viety malliin. Tietomallin käyttöaste on ollut erittäin hyvä. Mallia on käytetty rakenteiden havainnollistamiseen sekä päätöksenteon nopeuttamiseen mm. suunnittelukokouksissa. Mallin 3D -esitykset ja -tulosteet ovat helpottaneet myös työmaata ja eri urakoitsijoita työn toteutuksessa.

Arkkitehti: KVA Arkkitehdit Oy
Detalji- ja rakennesuunnittelija: A-insinöörit Suunnittelu Oy
LVIS suunnittelija: Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Tilaaja: Lentoasemakiinteistöt Oyj
Urakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy

Kirkkojärven koulu

Magnus Malmberg Oy

Kohde on syksyksi 2010 valmistunut Espoossa sijaitseva koulurakennus. Rakennuksessa on runsaasti yksityiskohtia, kaarevia pintoja sekä viuhkamaisesti eri suuntiin linjattuja seiniä. Rakennus on perustettu teräsbetonipaaluille. Alapohjat ovat kantavia paikalla valettuja teräsbetonilaattoja. Rakennuksen runkona ovat teräsbetonitäytteiset teräspilarit (liittopilarit) ja palosuojatut WQ-teräspalkit. Välipohjat ovat pääasiassa ontelolaattoja ja kantavat ja jäykistävät seinät paikalla valettua teräsbetonia. Vesikaton kantavana rakenteena vinokattoisessa ullakkotilassa ovat palosuojatut teräspilarit ja -palkit sekä profiilipelti. Rakennus on jäykistetty paikalla valetuilla porras- ja hissikuiluilla sekä erillisillä levyseinillä.

Haasteita projektille muodosti mallinnus Tekla Structures 13.0 -versiolla, jossa on tiettyjä puutteita betonirakenteiden mallinnukseen ja piirustuksiin liittyen. Julkisivuelementtien raudoitus jouduttiin tekemään erillisessä mallissa.

Suurimmat onnistumiset taas koettiin kun haastavasta geometriasta huolimatta suunnittelussa ei mallinnuksen ansiosta esiinny mittavirheitä, ja betoni- ja teräsrakenteiden yhteensovitus onnistui hyvin. Lisäksi positiivisia kommentteja tuli mm. ullakkotilojen teräsrungon pulttiliitosten suunnittelusta.

Tekla Structuresilla mallinnettiin paaluperustukset, kaikki rungon paikallavalu-, betonielementti- ja teräsrakenteet, julkisivuelementit, pääosa täydentävistä teräsrakenteista sekä kevyet elementtiväliseinät. Kohteen vastaava rakennesuunnittelija Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy vastasi myös rungon valmisosasuunnittelusta, joten rakennesuunnitteluosapuolien välisiä mallinsiirtotarpeita ei ollut. LVI-suunnittelijan IFC-malli ullakon teknisistä tiloista tuotiin rakennemalliin referenssiksi, ja rakennemallista tuotettiin 3D-DWG-malli LVI-suunnittelijan käyttöön. Työmaan käytössä oli rakennemallista luotu Web Viewer -malli.

Arkkitehti: Verstas Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy
Tilaaja: Espoon kaupunki Tilakeskus liikelaitos
Urakoitsija: PEAB Oy

Kuivajoen alikulkusilta

WSP Finland Oy

Iin kunnassa Kuivaniemen kylällä sijaitseva Kuivajoentien alikulkusilta on 46,6 m pitkä ja 7,3 m leveä. Silta on ratasilta. Kolmiaukkoinen jatkuva ulokelaattasilta on suunniteltu rakennettavaksi junaradan vieressä ja siirrettäväksi paikoilleen radan liikennekatkon aikana, josta sovitaan erikseen. Junaliikenne on katkoksissa sillan rakentamisesta johtuen arviolta enintään 20 tuntia. Silta rakennetaan korvaamaan maantien ja junaradan välinen nykyinen puomein varustettu tasoristeys.

Silta on suunniteltu kokonaan mallintamalla. Tekla Structures -malli sisältää kaikki rakenteet, kuten paaluperustukset ja teräsbetonisen kansirakenteen. Sillan kaikki betonirakenteet on mallinnettu raudoitteineen. Kaikki rakennepiirustukset, niin mitta- kuin raudoituspiirustuksetkin, on tuotettu suoraan mallista. Sillan rakenteiden analyysit on tehty pääosin FEM-laskennalla.

Mallinnuksessa on käytetty ohjelmistoversiota 16.0 ja soveltuvin osin kehitettyjä siltatyökaluja.

Suunnittelija: WSP Finland Oy
Tilaaja: Liikennevirasto

Neste Oil laboratoriokeskus

Pöyry Civil Oy

Kohde on Porvoon Kilpilahteen rakennettu Neste Oil Oy:n uusi keskuslaboratorio. Sen koko on 5700 m2 + 280 m2 aputilat. Kohde valmistui keväällä 2010. Rakennuksessa on betonielementtiseinät, deltapalkit, paikallavaluporrashuoneet, ontelolaattavälipohjat ja teräsrakenteiset kulkutasot.

Tekla Structuresin käyttö aloitettiin jo luonnossuunnitteluvaiheessa,ja luonnosmallista esimerkiksi tulostettiin määräluettelot määrälaskentaa varten. Perustukset on mallinnettu kokonaan raudoituksineen,ja niistä on tuotettu valmistuspiirustukset. Myös elementti- ja konepajasuunnittelu on tehty kokonaan mallissa. Tekla Structuresista on tuotettu yli 2000 piirustusta.

Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Tero Tuomisto Oy
LVIS-suunnittelija: Insinööritoimisto Matti Hallasaari / E-Plan Oy
Rakennesuunnittelu: Pöyry Civil Oy
Rakennuttaja: Neste Oil Oyj
Urakoitsija: SRV Toimitilat Oy

Vaisala Oyj:n pääkonttori

Porin Juva Oy

Mallinnuskohde on Vaisala Oyj:n pääkonttori Vantaalla. Rakennuksessa on osittainen kellarikerros ja kolme normaalikerrosta. Kokonaiskerrosala on noin 7590 m2 ja tilavuus 30249 m2. Kantavan rungon muodostavat kerroksen korkuiset pilarit, deltapalkit ja ontelolaattavälipohjat, jäykistys on hoidettu betonielementtiseinillä. Ulkoseinissä on kuorielementit ja julkisivuverhouksena osin paikalla muurattu tiili, osin keraaminen laatta. Pohjakerroksen ulkoseinissä on sandwich-elementit. Osana rakennuksen arkkitehtuuria on katolle ja eteläpäätyyn sijoitetut aurinkopaneelit, joita on yhteensä noin 750 m2. Kohde valmistuu loppuvuodesta 2010.

Rakennuksen runko ja ulkoseinät mallinnettiin kokonaisuudessaan ja mallista luotiin elementtien valmistuspiirustukset raudoituksineen. Arkkitehdin AutoCAD-piirustuksia käytettiin referenssikuvina mallin laadinnassa. LVI- ja sähkösuunnittelu tehtiin myös mallintamalla, ja yhdistettyä mallia käytettiin apuna törmäystarkastelussa. Mallista tulostettiin määräluetteloita työmaan hankintoja ja työnsuunnittelua varten. Rakennesuunnittelijan Web Viewer -malli on ollut myös projektipankissa hankkeessa mukana olevien tarkasteltavissa.

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Küttner Ky
LVI-suunnittelu: Kontermo Oy
Projektinjohtourakoitsija: Haahtela Rakennuttaminen Oy
Rakennesuunnittelu: Porin Juva Oy
Rakennuttaja: Vaisala Oyj
Sähkösuunnittelu: Olof Granlund Oy