Lentoasemahotelli Hilton

Lentoasemakiinteistöt Oyj:n rakennuttama, erityisesti gateway-matkustajia palveleva lentoasemahotelli on lisä Helsinki-Vantaan palvelutarjontaan ja varmistaa osaltaan sen pysymistä johtavana, maailman mittakaavassa keskisuurena lentoasemana. Hilton-ketjuun kuuluva ja noin 240 huonetta käsittävä hotelli valmistui ulkomaanterminaalin tuntumaan kesällä 2007. Hankkeen kustannus oli noin 40 miljoonaa euroa.

Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy teki Tekla Structures -ohjelmalla rakennuksen tietomallin, jonka käyttö projektissa helpotti rakenteiden hahmottamista muille osapuolille, kuten betonielementtien ja teräsosien valmistajille sekä putkitöiden suunnittelijoille.

Kansainväliset standardit täyttävä tyylikäs kokonaisuus

Loppukesällä 2007 valmistuneesta seitsenkerroksisesta Hotel Hilton Helsinki-Vantaa Airportista on tullut lentokentän maamerkki. Peruskivi muurattiin helmikuussa 2006. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa KVA Arkkitehdit Oy ja sisustussuunnittelusta ruotsalainen Doos Arkkitekter Ab. Rakennushankkeen kustannus on noin 40 miljoonaa euroa sisältäen sekä kiinteistön omistajan että hotellioperaattorin kustannukset. Noin kaksikymmentä kuukautta kestäneen rakentamisen aikana työllistyi 150–200 henkeä.

Uudisrakennuksessa on 246 hotellihuonetta, 220 asiakaspaikan ravintola ja aulabaari, juhlasali 350 hengelle, muunneltavia kokoustiloja sekä kuntosali. tilaa on yhteensä 17 000 bruttoneliötä ja autopaikoitustilaa sadalle autolle. Rakennuksen pystyrunko koostuu paikalla valetuista teräsbetoni- ja liittopilareista sekä kantavista teräsbetoniseinistä. Vaakarakenteet ovat pääosin ontelolaattatasoja. Runko nousi kahdessa vaiheessa siten, että sisätyöt aloitettiin, kun A-osan runko oli ylhäällä.
 

Mallinnuksen hyödyt tulivat projektissa esiin varsinkin elementtisuunnittelussa, jossa saatiin huomattavaa etua osien yhteensopivuudesta, sanoo suunnittelujohtaja Jukka Oja-Lipasti A-Insinööreiltä. Eri rakennekokonaisuuksien yhteensovittaminen oli helppoa, mikä pääsääntöisesti nopeuttaa rutiineita missä tahansa projektissa.

A-Insinöörien kokemuksen mukaan paikallavalu- ja elementtiseinien mallinnus onnistui Hilton-projektissa erityisesti elementtien liitosten toteuttamisen osalta. Kiinnitysosat saatiin kohdistettua varmasti paikoilleen. Teräsosia mallinnettaessa niiden kuvat ja luetteloinnit saatiin suoraan Tekla Structures -mallista, kun apuna oli valmiita liitoskomponentteja. Samaten niin paikallavalu- ja elementtienseinien kuvat kuin ontelolaput ja -luettelotkin saatiin suoraan rakennuksen tietomallista.

Hilton-projekti on rakennuksen tietomallinnuksen (BIM) hyödyntämisen suhteen esimerkillinen siinä, että kohdetta alettiin mallintaa jo luonnosvaiheesta lähtien. Malliin saatiin mukaan ja siitä voitiin johtaa kaikki oleellinen: paikalla valetut seinät, seinäelementtien toteutuspiirustukset, ontelolaattojen lappukuvat, IV-konehuoneiden teräsrungot, liittyvät teräsrakenteet, teräsrungon yhteensovitus sekä lähtötiedot julkisivun suunnittelua varten dgn-tiedostona.

–Mallinnuksen aloittaminen jo luonnosvaiheessa helpottaa huomattavasti rakenteiden hahmottamista muille projektiosapuolille, kertaa Oja-Lipasti

Tietomallinnus valtaa alaa ja parantaa rakentamisen laatua

Kohteessa siirrettiin koeluontoisesti muutamia reikäja varaustietoja LVI-suunnittelijan tekemästä mallista rakennesuunnittelijan tekemään malliin, mutta lopulliset varaukset siirrettiin manuaalisesti. Näin mallista saatiin oikeat varaustiedot erilaisille valmisosille niiden valmistusta varten. Oja-Lipastin mielestä tälläistä toimintatapaa rakentamisessa tulee edelleen kehittää, koska mallien 'päällekkäinen' työstö ja mallien vaihto on hänen mukaansa ainoa oikea tie talotekniikan varauksien merkitsemiseksi luotettavasti siten, että kaikki asiat tulevat huomioiduksi ja ovat käytännössä toteutettavissa.

–A-Insinöörit Oy:n tuote-/tietomallinnusstrategian mukaan miltei kaikki isoimmat ja merkittävimmät rakennuskohteet mallinnetaan. Malleista tehdään mahdollisimman täydellisiä eli kaikki mahdollinen mallinnetaan. Näin työmaan ja kaikkien rakennushankkeessa mukana olevien on entistä helpompi saada tarvitsemansa tiedot nopeasti ja otettavasti, Jukka Oja-Lipasti kertoo.

Mallista tuotetut 3D-esitykset ja tulosteet helpottavat ja nopeuttavat päätöksentekoa jo suunnitteluvaiheessa esimerkiksi siksi, rakenteiden hahmottaminen on merkittävästi helpompaa verrattuna 2D-suunnitelmien tulkitsemiseen. 3D-suunnitelmista on samalla tavoin hyötyä, kun niitä liitetään urakkapyyntöasiakirjoihin. Mallinnustyökalua voi siis hyödyntää laajasti projektien myynnissä ja hallinnassa, mikä tekee sen käytöstä erityisen tuottavaa.

–Työmaa on ollut kaikkiin saamiinsa 3D-suunnitelmiin tyytyväinen, ja ne on aina otettu ilolla vastaan. Suunnittelun näkökulmasta 3D-havainnollistaminen on lisätyö, mikä tulee huomioida suunnittelupalkkiossa, Oja-Lipasti huomauttaa. – Kokemuksesta voin kuitenkin todeta, että lisäpanostus maksaa itsensä varmasti takaisin muun muassa ajankäytön tehostumisen kautta, hän arvioi.
 

Kansainväliset standardit täyttävä tyylikäs kokonaisuus

Loppukesällä 2007 valmistuneesta seitsenkerroksisesta Hotel Hilton Helsinki-Vantaa Airportista on tullut lentokentän maamerkki. Peruskivi muurattiin helmikuussa 2006. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa KVA Arkkitehdit Oy ja sisustussuunnittelusta ruotsalainen Doos Arkkitekter Ab. Rakennushankkeen kustannus on noin 40 miljoonaa euroa sisältäen sekä kiinteistön omistajan että hotellioperaattorin kustannukset. Noin kaksikymmentä kuukautta kestäneen rakentamisen aikana työllistyi 150–200 henkeä.