Poikkeuksellisen vaativa puukirkon uudelleenrakentaminen
Ylivieskan kirkko tuhoutui täysin tuhopoltossa maaliskuussa 2016. Kirkon uudelleen rakentaminen alkoi elokuussa 2019, ja se valmistuu keväällä 2021. Koparak Oy toimii kohteessa rakennesuunnittelijana.
Kyseessä on poikkeuksellisen vaativa monumentaalinen puurakennekohde, jossa yhdistyvät haastava geometria, korkea arkkitehtuuri ja niistä johtuvat poikkeukselliset rakenneratkaisut. Bruttopinta-alaltaan 1500 neliömetrin rakennus on 25 metriä korkea.
Kirkon kantava runko koostuu vinoon asennetuista massiivisista liimapuupalkeista (noin 300 m3), jotka muodostavat kolminivelkehän, ja 160 mm:n CLT-kattoelementeistä (noin 600 m3), jotka toimivat sekä kantavana rakenteena, lämmöneristeenä että kirkon pituussuuntaisena levyjäykisteenä. Kolminivelkehät on tuettu massiivisiin betonipilareihin ja paaluanturoihin. Osa rakenteista, noin 15 tonnia, on toteutettu teräsrakenteisena. Kirkkoon käytetään noin 1200 m2 ontelolaattoja.
Monimutkaisen geometrian hallitseminen olisi ollut hyvin vaikeaa ilman tietomallia
Kirkon monimutkaisen geometrian hallitseminen ilman tietomallia olisi ollut hyvin vaikeaa. Rakennemalli toimi koko suunnitteluprosessin runkona suunnittelukokouksissa, koska muut suunnittelualat eivät luoneet omia tietomallejaan. Mallintamisen osalta projektissa edistettiin uutta toimintatapaa mallintamalla CLT-elementit niin yksityiskohtaisesti, että ne voitiin valmistaa pelkästään IFC-mallin pohjalta.
Mallista tuotettiin havainnollistamisen lisäksi paikallavalettujen betonirakenteiden suunnitelmat, ontelolaatat, CLT-puurakenteiden valmistustiedostot sekä teräsrakenteiden konepajapiirustukset. CLT-puuelementeistä ei laadittu lainkaan paperisia piirustuksia, vaan tiedonsiirto tapahtui pelkästään IFC-tiedostojen avulla, joista tehdas työsti elementteihin myös esimerkiksi urat, viisteet ja esiporausreiät.
Projektissa on käytetty vuoden 2019 Tekla Structures -versiota. Referenssitietoa on saatu LVI-suunnittelijalta 3D-DWG- ja arkkitehdiltä DWG-tiedostomuodossa. Projektin viestinnässä on käytetty myös piirustuksia PDF-muodossa. Rakenneanalyysin ja -laskennan suorittamiseen käytettiin useita ohjelmistoja ja standardeja, ja rungon dokumentointiin käytettiin myös AutoCAD-ohjelmistoa. IFC-malli jaettiin myös urakoitsijoiden käyttöön.
Projektin osapuolet:
Rakennesuunnittelu ja detaljointi: Koparak Oy
Kehitysvaiheen suunnittelu: A-Insinöörit Oy
