Vantaan Kaivokselan Pumppupuisto

Projektin nimi: 
Vantaan Kaivokselan Pumppupuisto
Kategoria: 
Yleinen sarja
Yritys / Yritykset: 
Lehto Asunnot Oy, Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy, Betset-yhtiöt
Maa: 
Finland

Vantaan Kaivokselan Pumppupuisto sai kunniamaininnan

Raadin perustelut:

Asuntorakentamiskohteessa kehitettiin ja käytettiin laajasti tietomallipohjaista työnkulkua, esimerkiksi elementtien valmistuksessa ja digitaalisessa rakennuslupakäsittelyssä. Projektissa kaikki osapuolet tekivät yhteistyötä tietomallin avulla, muun muassa projektin ajantasainen tilannekuva oli käytettävissä suunnittelussa, elementtitehtaalla ja työmaalla. Hankkeessa vallitsi innostava kokeilukulttuuri.

 

Asuntokohteessa pilotoitiin tietomallipohjaista rakennuslupakäsittelyä ja kehitettiin urakoitsijan vakioratkaisuja

Kaivokselan Pumppupuisto on neljästä kerrostalosta ja kolmesta asunto-osakeyhtiöstä koostuva kohde Vantaan Kaivokselassa. Asuntoja on yhteensä 224 ja bruttoalaa 14 224 m2. Vuosina 2018–2019 valmistuvassa kohteessa on hyödynnetty tietomalleja, kehitetty Betset-betonielementtitehtaan tietomallipohjaista tuotannonohjausjärjestelmää, pilotoitu KIRA-digi-hankkeena tietomallipohjaista rakennuslupakäsittelyä ja tutustuttu 4D-aikataulutukseen Synchro-ohjelman kautta. Hankkeen aikana saatuja kokemuksia 4D:n käytöstä hyödynnetään tulevissa hankkeissa. Kohteen betonielementeissä on 158 510 kg terästä ja 3369 m3 betonia. Paikallavaluihin käytettiin 5343 m3 betonia.

Yksi kohteen haasteista oli As Oy Vantaan Termon luhtikäytävän erikoinen julkisivuelementointi ja sen sovitus viereen rakennettavaan pysäköintilaitokseen. As Oy Vantaan Mittarissa taas kantavat linjat eivät kulkeneet kaikkialla päällekkäin, minkä vuoksi kohteeseen tehtiin rakenteellisesti erikoisempia ratkaisuja. Lisäksi Mittarissa keittiö- ja kylpyhuonemoduulien erikoiset sijainnit vaikuttivat elementtien tavanomaiseen asennusjärjestykseen. Suunnittelijoiden täytyi suunnitella osittain vain työmaata palvelevia elementtiratkaisuja, jotka toimisivat myös lopputilanteessa rakenteellisesti oikein. Tietomallintaminen helpotti kantavien linjojen, elementtien tartuntojen ja liitosten ymmärtämistä sekä työmaan asennusvaiheiden sovitusta ja oli tärkeässä roolissa pääurakoitsijan vakioratkaisujen ja -komponenttien kehittämisessä. Ranskalaisten parvekkeiden teräsbetonisille pohjalaatoille kehitettiin oma kevyt teräsmuotti, jota on hyödynnetty monta kertaa hankkeen aikana ja voidaan hyödyntää tulevaisuudessakin. Teklan avulla kehitettiin myös vakiomuotoinen detaljitarkka teräskaide parvekkeille. 

Hankkeen kannalta suurin haaste oli lupa-aikataulussa pysyminen, ja tätä lähdettiin ratkaisemaan osallistumalla KIRA-digi-hankkeeseen, jossa kehitettiin tietomallipohjaista lupakäsittelyä. Tavoitteena oli lyhentää lupakäsittelyaikaa, joka saattaa viedä perinteisin keinoin pahimmillaan jopa useamman kuukauden. Hankkeen kautta pääurakoitsija pääsi osaksi ainutlaatuista kehitystyötä ja vaikuttamaan lupamenettelyyn sekä kaupunkimallin luontiin. Hankkeessa kehitettiin lisäksi tietomallin tarkastusohjelmiston säännöstöjä.

 

Tietomallipohjainen yhteistyö betonielementtitehtaan kanssa edisti automatisoidumpaa tuotantoa

Hankkeen suurimpia menestystekijöitä oli tietomallipohjainen yhteistyö betonielementtitehtaan kanssa ja mallien tietosisällön automaattinen hyödyntäminen betonielementtituotannossa. Hankkeen aikana testattiin Betsetin ohjelman lisäosaa Teklassa ja ajettiin elementtitietoja valmistajan järjestelmiin suoraan Teklan kautta. Kehitys eteni hankkeessa betonielementtien statustietojen seuraamiseen ja elementtien työmaalle kotouttamiseen asti. Trimble Connectin Status Sharing -haasteet taklattiin perustamalla ohjelmaan oma otsikkokoodisto. Työkalun käyttö elementin koko elinkaaren ajan hyödytti sekä suunnittelijoita, elementtitehdasta että työmaatakin. Työmaahenkilökunta käyttää työkalua päivittäin työmaatilanteen seurantaan.

Hankkeen aikataulun ja laajuuden kannalta oli tärkeää, että suunnittelijat ymmärsivät tietomallipohjaisen suunnittelun toimintatavat. Suunnittelutyö oli jouhevaa, kun kaikki osapuolet tekivät suunnittelun tietomallipohjaisesti ja yhteensovittaminen oli koordinoitua. Tietomallit jaettiin Trimble Connectissa, ja yhteensovitetut yhdistelmämallit pidettiin koko ajan myös kaikkien saatavilla. Arkkitehdin ja pääurakoitsijan tietomallivastaavien tarkastelujen avulla suunnitelmat pyrittiin saamaan ristiriidattomiksi ja turvallisiksi käyttää, tuomaan esiin suunnitelmatarpeet ja viemään työmaata palvelevat asiat tietomalleihin. 4D-aikataulutuksen tuoman visuaalisuuden avulla suunniteltua runkoaikataulua oli mahdollista verrata toteutuneeseen aikataulutilanteeseen. 

Muita tärkeitä onnistumisia olivat tietomallintavan toimintatavan omaksuminen niin suunnittelussa, suunnittelun ohjauksessa kuin työmaallakin. Tämän hankkeen myötä kokonainen kerrostalokorttelin työmaahenkilöstö aktivoitui tietomallien käyttöön ja tavoitteiden pohtimiseen. Hanke poiki myös työmaahenkilöstön osaamista luotaavan opinnäytetyön. 

Tekla Structuresin käyttö talohankkeessa helpotti ja nopeutti tietomallien yhteensovittamista muun muassa ohjelmiston elementtisuunnittelutyökalujen ja piirustusten valmispohjien ansiosta sekä vähensi virheet minimiin. Tekla Structuresin lisäksi Trimble Connect -yhteistyöalustaa käytettiin tietomallien projektipankkina. Trimble Connect osoittautui hankkeen aikana oivaksi tavaksi jakaa tietomalleja ja niitä koskevia tietoja. Yhteistyöalustan hyviä puolia on myös se, että tietomallit saa nopeasti auki ilman erillistä katseluohjelmaa. Trimble Connectissa kokeiltiin viestittelyä ToDo-tehtävien avulla. Työmaalta lähetettiin rakennesuunnittelijalle kommentteja ja kysymyksiä Trimble Connectin kautta, jolloin suunnittelija kommentoi ohjelmassa työmaan kysymystä. Trimble Connectia käytetään työmaalla myös mobiililaitteilla, kuten tableteilla ja puhelimilla, tietomallien avaamisessa. Trimble Connectia on käytetty rakenteiden havainnollistamiseen, tietojen hakemiseen rakenteista (mm. määrät, mitat, pinta-alat, painot ja korot) sekä rakenneobjektien statusten määrittämiseen.

 

Projektin osapuolet

Pääurakoitsija: Lehto Asunnot Oy

Rakennesuunnittelu ja detaljointi: Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtipalvelu Oy

LVIS-suunnittelu: Optiplan Oy

Geosuunnittelu: Ramboll Finland Oy

Betonielementtituotanto: Betset-yhtiöt

KIRA-Digi -kehitys: Vantaan, Järvenpään ja Hyvinkään kaupunkien rakennusvalvonnat

Project details
Asunnot
224
Size
Bruttoala
14 224
Cast-in-place
Paikallavalubetoni
5343
Precast
Betonielementit
3369
Kunniamaininta

18462

Pumppupuisto BIMPumppupuisto KonepajaPumppupuisto MittariPumppupuisto Mittari detaljiKaupunkimalli Pumppupuiston alueestaHavainnekuva Konepajasta ja MittaristaHavainnekuva Termosta