Helsingin Ruskeasuolle rakennettavasta raitiovaunu- ja bussivarikosta tulee valmistuttuaan toinen Helsingin raitioliikenteen päävarikoista. Siellä on tarkoitus säilyttää sata 28–35-metristä raitiovaunua. Rakennuksen katolla sijaitseva bussivarikko on mitoitettu 220 ajoneuvolle. Varikolla vastataan kaupungin tavoitteisiin laajentaa raitioliikennettä ja huolletaan esimerkiksi tulevien Länsi-Helsingin pikaraitioteiden kalustoa. Kaikilla bussipaikoilla on sähköbussien latauspisteet.
Yli 170 miljoonan euron, 13 km ratakiskoja ja 30 maalämpökaivoa sisältävän hankkeen rakennustyöt aloitettiin talvella 2021, ja työt jatkuvat alkuvuoteen 2024. Hankkeeseen käytetään 12 000 m3 vähähiilistä betonia, ja sen lähistölle rakennetaan 10 lepakonpönttöä. Liikenne varikolla alkaa elokuussa 2024. Skanska Infra Oy toimii hankkeessa KVR-urakoitsijana.
Tekla BIM Awards Suomi 2023 -kilpailun kunniamaininnan saaja
Hankkeessa on käytetty laajasti tietomalleja, ja siinä on testattu ketterästi uusia teknologiota tarkoituksena saada niistä parhaimmat jokapäiväiseen käyttöön. Geosuunnittelu hyödynsi tietomallinnusta erityisen laajasti, ja malleja hyödynnettiin myös kustannuslaskennassa ja koneohjauksessa. Cavea on käytetty monipuolisesti eri kohderyhmille, mm. käyttäjäkatselmuksiin ja toiminnallisuuden arviointiin. Hankkeen toteutus oli visualisoitu 4D-aikataulun avulla. Työmaalla tehtiin dronelentoja sekä käytettiin 360-kuvausta työmaan tilannekuvan luomiseen. Hankkeessa hyödynnettiin parametrista suunnittelua.
Joukkoliikenteen kehittämisen lisäksi kestävä kehitys on otettu suunnittelussa monipuolisesti huomioon ja sille haetaan BREEAM Excellent-tason ympäristösertifikaattia. Tavoitteena on saada 90 % purkujätteestä hyötykäyttöön. Hankkeen lopuksi sen tietomalliaineisto luovutetaan tilaajalle käyttö- ja ylläpitotehtäviä varten.
Visuaalinen 4D-aikataulutus selkeytti vaiheistuksen
Hankkeen alussa tehdyn 4D-aikataulun avulla saatiin esitettyä vaiheistus selkeän visuaalisessa muodossa. Hanke käynnistyi sujuvasti ja tehokkaasti tietomallipohjaisen aikataulun pohjalta, ja tietomallinnusta jatkettiin kaikissa vaiheissa. Tietomalli oli keskeinen työkalu yhteensovituksessa ja takasi suunnitelmien laadun. Hankkeelle nimetty tietomallikoordinaattori ohjasi tietomallien yhteensovitusta tietomallikokouksissa. Ajantasaisia tietomalliraportteja ylläpidettiin projektipankissa mm. BCF-formaatissa. Tietomallikoordinaattori käytti yhteensovituksessa myös virtuaalitodellisuutta Swecon VirtualSite-alustan avulla.
Projektin käytössä olevaa Cave-tilaa on hyödynnetty monipuolisesti. Tilassa on pidetty käyttäjäkatselmuksia, suunnittelukokouksia ja sidosryhmäpalavereita. Erityisen hyvin Cave on palvellut varikon toimintaan liittyvien yksityiskohtien, kuten korjaamon hyödykepisteiden sijaintien ja käytönaikaiseen työturvallisuuteen liittyvien yksityiskohtien tarkastelussa, minkä ansiosta tarpeet on sen jälkeen voitu huomioida suunnittelussa.
Tietomallinnusta hyödynnettiin GEO-suunnittelussa, kustannnuslaskennassa, koneohjauksessa ja tilavarauksissa
GEO-suunnittelu hyödynsi tietomallinnusta erityisen laajasti. Esimerkiksi salaojat, kaivannot ja tasaukset mallinnettiin ja yhteensovitettiin muiden suunnittelualojen kanssa. GEO-mallissa kuvattiin myös hankkeen reuna-alueiden tuentaa sekä louhintojen jälkeinen kalliopintamalli.
Malleja hyödynnettiin myös kustannuslaskennassa ja koneohjauksessa. Dronella tuotettu fotogrammetria-aineisto on tuottanut mittauskelpoista tietoa työmaan tilanteesta. Aluerakenteiden tarkemittauksessa ja mallinnuksessa on hyödynnetty fotogrammetriaa.
Hankkeessa on käytetty 360-kameroita, sekä OpenSpace Capture-sovellusta. Viikoittainen kuvaus on mahdollistanut ympäri Suomea työskentelevän projektiryhmän ajantasaisen tilannekuvan koko rakennusvaiheen ajan. 360-kuvien ja tietomallin yhdistelmänäkymä havainnollistaa erinomaisesti työmaan ja suunnittelun tilanteen.
Varikon toiminnan kannalta on ollut erityisen tärkeää kuvata erityyppisten raitiovaunujen vaatima tila ja yhteensovittaa se tekniikan, korjaamon huoltotasojen sekä muiden kiinteiden rakenteiden kanssa. Raitiovaunujen ATU eli aukean tilan ulottuma ja toleranssit esimerkiksi heilumisesta kuvattiin erillisillä tietomalleilla. Vastaavanlaisia tilavarausmalleja tehtiin myös ratasähkön vaara-alueista ja virroittimen liikeradasta sekä siirtyvien ajojohdinten liikeradoista ja rataosuudesta. Lähes kaikki tilavarausmallit tuotettiin Tekla Grasshopper Live -linkin avulla parametrisen suunnittelun keinoin. Arkkitehti mallinsi myös poistumisreittejä, jotta pystyttiin varmistamaan, että reitit vastaavat viranomaisvaatimuksia. Kaikkia tuotettuja varausmalleja hyödynnettiin törmäystarkasteluissa ja muussa yhteensovituksessa.
Tietomalli tärkeä työkalu tuoteosien hankinnassa sekä ennakoivassa työnsuunnittelussa
Tietomallin avulla on tehty tuoteosien laadunvarmistusta, ja kaikki elementtirakenteet sekä niihin liittyvät tuotteet on mallinnettu kansallisten standardien mukaisesti. Pilvipohjainen Trimble Connect -alusta on taannut ajantasaisen suunnitelma-aineiston kaikille hankeosapuolille. Esimerkkeinä mainittakoon tietomallista tehtyjen näkymien hyödyntäminen työnjohdon kesken sekä määrä- ja kustannuslaskelmien joustava tuotanto. Tietomalli on ollut tukena myös työturvallisuuteen liittyvässä ennakoivassa työnsuunnittelussa.
Hankkeessa hyödynnettiin Swecon kehittämää SmartDrawings-alustaa, jolla tietomallit saa avattua kaikilla laitteilla piirustuksesta löytyvän linkin tai QR-koodin avulla. Alustan kautta pääsi esimerkiksi rakennusvaiheessa helposti katsomaan rungon tietomallia.
Erityisen paljon kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja
Hankkeelle haetaan BREEAM Excellent -tason ympäristösertifikaattia. Perinteisen hiilijalanjälkilaskennan lisäksi on käytetty Swecon kehittämää rakenteiden CO2-laskuria, joka hyödyntää Suomen ympäristökeskuksen CO2-data.fi-palvelun hiilijalanjälkitietoja. CO2-laskuri toimii suoraan Tekla Structures -ohjelmistossa, joten sillä voi tuottaa laskelmia joustavasti rakennuksen eri osista ja esimerkiksi kiertotaloutta hyödyntävistä materiaalivalinnoista. Laskuri mahdollistaa myös parametrisen suunnittelun hyödyntämisen osana CO2-vertailua.
Materiaalitehokkuustavoitteena on, että rakennusjätteestä 90 % saadaan hyötykäyttöön. Rakentamisessa käytetään vähähiilistä betonia. Tietomalliaineisto luovutetaan hankkeen lopussa tilaajalle kansallisten standardien mukaisesti tukemaan käyttö- ja ylläpitovaiheen tehtäviä.
Ruskeasuon raitiovaunuvarikko on malliesimerkki innovatiivisesta hankkeesta, jossa uusien teknologioiden hyötyjä testataan ketterästi siten, että parhaat kokeilut jalkautuvat jokapäiväiseen tekemiseen. Koko projektiryhmä on toiminnallaan osoittanut erityistä kyvykkyyttä tietomallipohjaiseen yhteistyöhön. Tietomalli on ollut hankkeen tärkeimpiä työkaluja.
Projektiosapuolten roolit:
Pääurakoitsija: Skanska Infra Oy
Rakenne-, LVIAS-, SPR- ja palosuunnittelija, Tietomallikoordinointi: Sweco Finland Oy
Arkkitehtisuunnittelija: Arkkitehtityöhuone APRT Oy
Mittaustyöt: EXACT AIP-Mittaus Oy
Geosuunnittelija: Sipti Infra Oy
