Kojamo Oyj, Asuntosäätiö SR, Fira Oy, Arkkitehtitoimisto Konkret Oy, A-Insinöörit Oy, Climaconsult Finland Oy, Sähköinsinööritoimisto J Mannonen Oy, NB-Seinä Oy, Parma Oy, Betonimestarit Oy, Parmarine Oy, Schindler Oy, RM-Hitsaamo Oy, Celsa Steel Service Oy
Karavaanikuja 2-4 sai kunniamaininnan
Raadin perustelut valinnalle:
- tietomallinnuksen intensiivinen yhteiskäyttö hankekehitysvaiheesta alkaen urakkaneuvotteluihin ja läpi koko projektin eri vaiheiden
- tietomallinnus oleellisena osana projektin BIG Room –työskentelyssä, jossa innovoitiin käänteentekeviä ratkaisuja
- tietomallipohjainen viranomaisyhteistyö
- kustannustietomalli ja kustannusnimikkeiden laskenta ja hankinnat pääosin tietomallipohjaisesti
- tarkka mallinnus mahdollisti mm. raudoitteiden esivalmistuksen mallitiedolla
- tietomallin käyttö työmaalla mobiilisti
- ajantasainen 4D ja 5D-tilannekuva mallipohjaisesti
Tietomalli auttoi yhteisymmärrykseen kaupunkisuunnittelun kanssa
Haastavista lähtökohdista huolimatta tieto virtasi osapuolten välillä ja yhteistyö sujui erinomaisesti laajalti mallinnetussa Karavaanikuja 2-4 -asuinkerrostalohankkeessa. Teknisesti vaativa kohde ahtaalla tontilla oli tärkeää mallintaa tarkasti etukäteen. Kaavamuutoksen kautta tontille saatiin viihtyisiä asuntoja erinomaisten kulkuyhteyksien äärelle metroaseman läheisyyteen.
Kohde on kolmesta erillisestä asuinkerrostalosta muodostuva kahden asunto-osakeyhtiön kortteli. Rakennukset ovat 5−9-kerroksisia. Kellarissa sijaitsee taloyhtiöiden jaettu pysäköintitila, ensimmäisessä kerroksessa yleisiä- sekä liiketiloja ja asuntoja kaikissa pihatason yläpuolisissa kerroksissa. Kylpyhuoneet on toteutettu elementteinä. Rakennukset on perustettu porapaaluille sekä maanvaraisesti. Rakenteet ovat pääsääntöisesti elementtirakenteisia, ja julkisivussa on käytetty väribetonia ja tiililaattaa.Yläpohjarakenteena on puurunkoinen lapekatto kaltevilla ja kevytsorakatto tasaisilla osuuksilla.
Tietomallin hyödyntäminen oli keskeisessä roolissa kaavoituksesta rakentamiseen, ja ohjelmia käytettiin laajasti hankkeen joka vaiheessa, toisinaan niiden suorituskyvyn äärirajoilla. Suunnitelmien ja tuotannon mallinnus ja visualisointi on lisännyt hankkeen yhteistyötä ja havainnollisuutta. Mallinnuksella on saatu kokonaisuuksista ymmärrettäviä ja tukea päätöksentekoon sekä tärkeä työkalu tuotannonsuunnitteluun ja toteutukseen. Tietosisällön rikkautta on hyödynnetty myös kehityksessä, hankinnassa ja ylläpidossa. Kustannusnimikkeistä 98 % pystyttiin laskemaan suoraan tietomallin pohjalta, ja hankinta voitiin hyvän tietosisällön ansiosta tehdä pääosin mallin avulla. BIM mahdollistaa Lean-ajattelun mukaisen tietovirran: oikea tieto oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikeaa käyttötarkoitusta varten.
Ilman mallinnusta innovaatio olisi jäänyt syntymättä
Tietomallinnus mahdollisti rakentamisen ja rakennustekniikan innovoinnin yhdessä. Kaupunkikuva vaati julkisivuun tiilipintaa, jonka paikallamuuraus olisi ollut kallista. Tietomallinnus on oleellinen osa Firan kehittämää Intensiivi-Big Room -menetelmää, jolla yhteistyössä arkkitehdin, Firan ja betonielementtitoimittajan kanssa kehitettiin reliefipintainen tiililaattajulkisivuelementti. Sillä oli keskeinen rooli myös yhteisymmärryksen saavuttamisessa kaupunkisuunnittelun kanssa.
Hankkeen kannalta tärkeä kysymys oli parkkihallin suunnittelun onnistuminen. Se saatiin sovitettua kortteliin erityyppisiä autoja ja ajajia varten. Teknisiä ratkaisuja yhdessä kehittämällä saatiin asukkaille 49 m2 lisää tilaa. Pienimpiin asuntoihin saatiin yli 0,5 m2 laajennus käytön kannalta kriittisiin kohtiin.
A-Insinöörit Oy mallinsi rakenteiden geometrian ja tyyppiraudoitukset tilaajan antamien tarkkuusvaatimusten mukaisesti rakennesuunnitteluvaiheessa. Elementtisuunnitteluvaiheessa elementit mallinnettiin täydellisesti raudoituksineen ja valutarvikkeineen. Suuri osa paikallavalurakenteista mallinnettiin, ja 2D:nä suunniteltujen rakenteidenkin osalta malliin lisättiin oikea geometria tartuntoineen sekä tyyppiraudoituksineen. Vesikattojen puurakenteet mallinnettiin geometrialtaan ja sijainneiltaan oikein, mikä tarkoitti myös kallistusten ja kattokaivojen sijaintien mallinnusta paikalleen. Teräsrakenteet mallinnettiin täydellisesti, ja niistä tehtiin asennussuunnitelmat. Myös salaojat, radonputket, hormit ja ei-kantavat seinät mallinnettiin geometrialtaan toteutuneen mukaan.
Karavaanikuja 2-4 on ensimmäisiä A-Insinööreillä Tekla Model Sharing -toiminnon avulla tehtyjä malleja. Uuden toimintatavan käyttöön totuttiin nopeasti, ja se helpotti pääsyä aikaisempiin versioihin sekä nopeutti paikallisen mallin tallennusta, jotta projektin tiedot pysyivät ajan tasalla. Malliin tallentui myös suunnittelun toteumatilanne. Pääurakoitsija pääsi itse suoraan malliin näkemään tilanteen ja tekemään tarvittavat tarkastukset. Tämä vapautti rakennesuunnittelijan resursseja suunnittelutyöhön. Tekla Structuresin BIM Publisher -työkalun avulla IFC-malli valmistui yöllä eikä sen tekemiseen kulunut työaikaa. Reikätyökalun käyttö helpotti ja nopeutti reikien tarkastusta ja erityishuomiota vaativien kohtien kartoitusta. Teklan perusnumeroinnin lisäksi elementtien ja kokoonpanojen yksilöintiin käytettiin ACN-numerointia, jolla eriteltiin samanlaiset elementit toisistaan.
Hankkeessa tietomallintaminen ja tietomallien hyödyntäminen on ollut selvää alusta asti. Hanke on suunniteltu 100% mallintamalla, tuotannon suunnittelu -vaiheessa tietomallien hyödyntämisellä on saavutettu selviä hyötyjä ja työmaakäytössä tietomallit ovat muodostuneet työmaan arjen työkaluksi. Hankkeen aikana on otettu uusia työkaluja ja toimintatapoja ennakkoluulottomasti käyttöön. Tietomalleja on hyödynnetty esimerkiksi vaativan paikalla valettavan teräsbetonipalkin työn suunnittelussa ja aliurakkaneuvotteluissa, joissa osapuolet saivat selkeän kuvan tavoitellusta lopputuloksesta. Työmaalla työnjohtajat ja aliurakoitsijat hyödynsivät Tekla Field3D -mobiilisovellusta esimerkiksi väestönsuojan vaativien raudoitusten hahmottamisessa. Mallista saatiin helposti myös betoni- ja muottimäärät. Hankkeen väestönsuojien betoniteräkset oli mallinnettu geometrialtaan ja tietosisällöltään Celsa Steel Service -yhtiön tuotannon vaatimalle tarkkuustasolle, jolloin raudoitteet pystyttiin siirtämään rakennemallista tuotantokoneille. Työmaalle toimitettiin IFC-malli mallinnetuista ja toimitetuista teräksistä, ja työmaa pystyi varmistamaan terästoimitusten sisällön ja tuotantotilanteen Celsan tarjoamasta sovelluksesta. Perinteiseen raudoitushankkeeseen verrattuna läpimenoaika tilauksesta toimitukseen lyheni 20−30 %, mikä vähensi aikataulupainetta ja virheiden mahdollisuutta. Ontelolaattojen valmistuksessa hyödynnettiin Parman kehittämää työkalua, jonka avulla tehtaiden ajantasainen tuotantotilanne saatiin visualisoitua nopeasti ja tuotantoa pystyttiin ohjaamaan suunnittelu- ja työmaatilanteen mukaan. Hanke toimi pilottina Firan 5D-tuotannonohjausjärjestelmälle, jossa rakennushankkeen määrä-, kustannus- ja aikataulutieto kulkeutuu hankkeen päästä päähän katkeamattomana.
Projektin osapuolet
Tilaaja: Kojamo Oyj (Karavaanikuja 2)
Tilaaja: Asuntosäätiö SR (Karavaanikuja 4)
Hankekehitys ja pääurakoitsija: Fira Oy
Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Konkret Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Oy
LVIA-suunnittelu: Climaconsult Finland Oy
Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto J Mannonen Oy
Geosuunnittelu: Geotek Oy, A-Insinöörit Oy
Betonielementtitoimitus: NB-Seinä Oy, Parma Oy, Betonimestarit Oy
KPH-elementtitoimittaja: Parmarine Oy
Hissit: Schindler Oy
Teräsrakenteiden valmistus: RM-Hitsaamo Oy
Raudoitetoimittaja: Celsa Steel Service Oy
