HUS Siltasairaala sai kunniamainnan
Raadin perustelut:
HUS Siltasairaalan suunnittelussa oli tietomalleilla merkittävä rooli sekä eri suunnittelualojen yhteensovituksessa että suunnitteluratkaisujen havainnollistamisessa projektiosapuolille. Tietomalleja on käytetty eri sidosryhmien välisessä yhteistyössä mm. Big Room -suunnittelukokouksissa sekä tilaajan ja käyttäjien kanssa käydyssä vuoropuhelussa hyödyntäen mm. VR-laseja. Tietomalleja on hyödynnetty myös projekti- ja aikatauluhallinnassa sekä haasteellisten liityntöjen toteuttamisessa uusien ja vanhojen rakenteiden välillä.
Liittorunkoinen Siltasairaala on HUS:n historian suurin rakennushanke
Helsingin Meilahteen rakennettava Siltasairaala on HUS:n historian suurin rakennushanke. Se yhdistää valmistuessaan vuonna 2023 Töölön ja Meilahden sairaaloiden toiminnat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Siltasairaala- ja Lineaarikiihdyttimet- hankkeet muodostavat yhdessä noin 303 miljoonan euron arvoisen hankkeen, jonka suunnittelu alkoi vuonna 2016. Näiden kahden hankkeen kokonaispinta-ala kokonaispinta-ala on noin 71 500 brm2 ja tilavuus noin 360 000 brm3. Hankkeeseen käytetään yli 8000 betonielementtiä ja yli 4000 tonnia terästä.
Enimmillään 9-kerroksisen rakennuksen runko muodostuu teräs-betoni-liittopilareista ja Deltapalkeista ja näiden päälle asennettavista kuorilaatoista. Julkisivuihin tulee termorankaelementit, jotka verhoillaan pellillä ja silkkipainetuilla laseilla. Kohteen nimi tulee siltamaisesta osasta, joka yhdistää vuodeosastotornin ja päiväsairaalan.
Poikkeuksellisen laaja hanke sisältää rakennusteknisesti vaativaa ”kuumaa sairaalaa”, kuten tehohoitotiloja, leikkaussaleja ja kuvantamisen tiloja, joiden detaljit kasvattavat mallienkin monimutkaisuutta. Suunnitteluun osallistuu valtava määrä suunnittelualoja ja toteutukseen aliurakoitsijoita. Kohteen päärakennesuunnittelija on A-Insinöörit, joka toimii myös kohteen elementtisuunnittelijana, teräsrakenne-, sekä konepajasuunnittelijana lukuun ottamatta Deltapalkkeja, jotka suunnittelee Peikko, joka toimittaa koko kantavan teräsrungon.
Rakennesuunnittelun näkökulmasta erikoisuuksia ovat suurikokoiset lasiseinät ja katot, jälkijännitetyt kuiluelementit, sekä geometrialtaan erittäin haastava teräsrunkoinen hiljainen huone. Peikolle kohde on toimituslaajuudeltaan sen suurin Suomeen toimittama liittorunkokohde.
Rakentamisen haasteena on erityisesti sijainti; ahdas, vilkasliikenteinen rakennuspaikka ja liittyminen viereisiin käytössä oleviin kiinteistöihin, joiden toimintaa tulisi häiritä mahdollisimman vähän. Päätoteuttajan näkökulmasta yksi hankkeen suurimpia onnistumisia on ollut toimiva yhteistyö suunnittelijoiden ja aliurakoitsijoiden kanssa.
Tietomallintaminen alusta asti suunnittelunohjauksen ja suunnittelun tukena
Tietomalleilla on ollut koko suunnitteluprosessin ajan merkittävä rooli sekä eri suunnittelualojen yhteensovituksessa että suunnitteluratkaisujen havainnollistamisessa projektiosapuolille. Tehokas tiedonhallinta on ollut välttämätöntä, kun kohteessa on yhteensä 16 eri suunnittelualaa, ja 194 osamallia. Yhdistelmämalleja ja tietomallitarkasteluja on tehty järkevän kokoisissa paloissa ja pyritty löytämään malleista ongelmakohtia käsittelemällä kulloinkin aikataulun kannalta relevantteja aihealueita ja rakennuksen osia. Suunnittelualojen ristelytarkastelujen lisäksi on tarkastettu ohjelmallisesti muun muassa ovien palo-osastointivaatimuksia. Ratkaisuvaihtoehtoja on käyty läpi Big Room -suunnittelukokouksissa ja tilaajan ja käyttäjien kanssa läpi hyödyntäen muun muassa VR-laseja.
Rakennemallinnus on toteutettu Tekla Model Sharing -palvelua hyödyntäen, ja malliin on hankkeen aikana liittynyt yhteensä noin 50 käyttäjää. Peikko on suunnitellut Deltapalkit samaan Tekla Model Sharing malliin, ja muiden suunnittelijoiden ja tuoteosatoimittajien, kuten kevytrakenteisten väliseinä- ja julkisivuelementtien toimittajien, malleja on tuotu runsaasti referensseiksi IFC-muodossa. Harvemmin nähtävinä esimerkkeinä hissi -mallit sekä pyykki- ja jätekuilujen malli.
Rungon aikatauluhallinnassa hyödynnettiin tietomallia, ja potilashuonekerroksissa, joissa on paljon toistuvia tiloja, sisätöiden aikatauluja hallitaan tahtiaikataulun avulla, joka on viety myös tietomalleihin. Lisäksi hyödynnetään Last Planner -menetelmää. Mallinnettuja suunnitelmia on voitu hyödyntää asennusten yhteensovituksissa, törmäystarkasteluissa ja aluesuunnitelmien tekemisessä, sekä työmaalla erittäin paljon mobiilisti. Koko hankkeen kattava, jatkuvasti ylläpidetty Dalux-mobiilimalli on päivittäisenä apuna noin 100 työmaahenkilöllä. Dalux-yhdistelmämallia on rikastettu monin eri tavoin, jotta se olisi eri käyttäjäryhmille mahdollisimman helppokäyttöinen ja havainnollinen apuväline.
Rakennesuunnittelun suurimmat haasteet ja onnistumiset liittyvät aikataulun hallintaan ja suunnittelun virheettömyyteen
Merkittäviä haasteita ovat olleet myös liittymät vanhoihin rakenteisiin. Yhdessä kerroksessa on useita satoja metrejä liittymäpintaa vanhaan sairaalarakennukseen, joka on mallinnettu tarketietojen perusteella yhteensovituksen avuksi. Lisäksi kiinteiden sairaalalaitteiden hankinnat lyödään lukkoon myöhäisessä vaiheessa, jolloin rakennesuunnittelussa on jouduttu varautumaan eri vaihtoehtoihin.
Aikataulultaan erityisen kireän elementtisuunnittelun aikataulun hallinnassa ja raportoinnissa onnistuttiin A-Insinööreillä kehitettyjen projekti- ja aikatauluhallinnan työkalujen avulla Tekla-pohjaisesti: urakoitsijalta saadut aikatauluehdotukset vietiin malliin, ja työkaluja hyödynnettiin aikatauluseurannassa mallin valmiusaste- ja niihin linkitettyjen tunti- ja resurssitietojen avulla.
Betonielementtien ja teräskokoonpanojen virheettömyydessä onnistuttiin mm. hyödyntämällä tuoteosatoimittajien, aliurakoitsijoiden, arkkitehdin sekä TATE- ja kiinteiden sairaalalaitteiden tietomallit tehokkaasti yhteensovituksessa. Teklan tarjoamaa automatiikkaa hyödynnettiin tehokkaasti muun muassa varustelujen ja liitosten mallinnuksessa sekä piirustustuotannossa. Elementtisuunnittelussa hyödynnettiin erityisesti Teklan Detailing manageria, ja projektin alussa käytettiin aikaa omien piirustuspohjien kehittämiseen esimerkiksi mitoitusääntöjen (Dimensioning Rules) osalta. Teräsrakenteiden puolella hyödynnettiin erittäin paljon valmiita komponentteja ja työkaluja, sekä omia custom-komponentteja esimerkiksi liittopilarien varustelussa ja detaljeissa, pilarien ja deltapalkkien liitoksissa sekä siltaosan, IV-konehuoneen, lasikattojen ja hoitotasojen mallinnuksessa. Geometrisesti haastavan hiljaisen huoneen mallinnuksessa Grasshopper-Tekla Live Link oli yksi oleellinen osa onnistunutta mallinnusta. Tekla Model Sharing palvelun ansiosta mallitiedon jakaminen ja yhteistyö Peikon Deltapalkkisuunnittelun ja A-Insinööreillä tapahtuvan muun suunnittelun yhteensovittamisessa on onnistunut erittäin hyvin.
Yleisesti ottaen projektissa on tehty poikkeavan tarkkaa mallintamista. Esimerkiksi huonekaaviot on toteutettu arkkitehtisuunnittelusta lähes kokonaan mallintamalla. Kaikki tiloihin suunniteltu talotekniikka päätelaitteineen ja sähköpisteineen sekä kalustus on mallinnettu ja saatu automaattisesti mukaan projektioihin. Talotekniikka- ja rakennemalleja on hyödynnetty referensseinä ja arkkitehtimallia on rikastettu tavoilla, jotka eivät ennen ole olleet mahdollisia. Suunnittelun ja työmaan vahva limittyminen on vaatinut kaikilta malleja hyödyntäviltä osapuolilta hyvää käsitystä ja toimivaa kommunikointia suunnittelumallien tilanteesta. Myös työmaan turvallisuudessa on onnistuttu: työmaalla ei ole sattunut yhtään vakavaa tapaturmaa.
Projektin osapuolet
Tilaaja: HUS Kiinteistöt Oy
Päätoteuttaja: SRV Rakennus Oy
Pääsuunnittelu, arkkitehtisuunnittelu ja tietomallikoordinointi: Team Integrated: AW2 Arkkitehdit Oy, Brunet Saunier Architecture S.A, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy
Rakennesuunnittelu ja detaljointi: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Kosteudenhallintakoordinaattori ja tuotekelpoisuusasiantuntija: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Teräsrungon toimitus ja konepajasuunnittelu (Deltapalkit): Peikko Finland Oy
TATE-suunnittelu: Konsulttiryhmä Granlund-Ramboll
