Hotelli Mestari

Projektin nimi: 
Hotelli Mestari
Kategoria: 
Yleinen sarja
Yritys / Yritykset: 
Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy
Maa: 
Finland

Hotelli Mestari sai kunniamaininnan 

Tuomariston perustelut: 

Hotelli Mestari - projektissa nähtiin BIM-teknologioiden onnistunut ja monipuolinen soveltaminen laajaan peruskorjaushankkeeseen. Hanke oli volyymiltaan iso ja sijainti oli erityisen haastava ahtaassa ja vilkkaassa kaupunkikeskustassa. Uuden ja vanhan yhteensovittaminen onnistui hyvin, pistepilviä käytettiin olemassa olevan tilanteen suunnittelun ja tuotannon lähtötietojen keruussa ja myös työmaan edistämisessä. Hankkeessa oli käytössä 3 IFC-mallia, joiden avulla esitettiin säilytettävien, purettavien  sekä uusien rakenteiden lisäksi purkutyön  aikaisten, turvallisuuden kannalta kriittisten vahvistusrakenteiden olemassaolo. Osapuolten välinen yhteistyö, innovatiivisuus ja kestävä kehitys ansaitsevat myös erityismaininnan. 
 

Rakennusmestarien talon toimisto- ja liiketilasta hotelli Kamppiin

Helsingin keskustassa osoitteessa Fredrikinkatu 51–53 sijaitsevan Rakennusmestarien talon toimisto- ja liiketilat uudistetaan hotellikäyttöön KVR-urakkana. Kiinteistön katutasossa ovat toimineet muun muassa Kaurismäki-elokuvista tutut Dubrovnik ja Corona-baari, ja hankkeen valmistuttua se palvelee muitakin kuin hotelliasiakkaita liiketiloina, pysäköintihallina sekä ravintola- ja kokoustiloina. 

Rakennusmestarien taloa on sen elinkaaren aikana remontoitu moneen otteeseen. Hanke koostuu kahdesta osasta: 1930-luvulla rakennetusta ja 1960-luvulla saneeratusta alkuperäisestä osasta sekä 1960-luvulla saneerauksen yhteydessä tehdystä uudisosalaajennuksesta. Esisuunnittelu alkoi vuoden 2018 lopussa, ja kohde valmistuu syksyllä 2021, jolloin se koostuu kuudesta maanpäällisestä kerroksesta, ullakosta ja kolmesta kellarikerroksesta. Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy toimii kohteen rakennesuunnittelijana. Kokonaiskustannukset ovat noin 40 miljoonaa euroa. Rakennusmestarien säätiön toimisto pysyy kiinteistössä sen uudella aikakaudellakin. 

Korjausrakentamisen lähtökohdaksi otettiin tietomallipohjainen suunnittelu ja sen mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Tietomallintaminen mahdollisti rakennuksen eri aikakausien ja muutostietojen tallentamisen, ja mallia voi hyödyntää monipuolisesti hankkeen koko elinkaaren ajan. Laadukkaat vanhat rakennesuunnitelmat mahdollistivat tarkan rakennemallin luomisen ja auttoivat suunnitteluosapuolia hahmottamaan, mitä pintojen takana piili.

 

Tietomallintaminen korjausrakentamisen lähtökohtana on vielä poikkeuksellista

Tietomallin tarkoituksena on palvella hankeosapuolia laaja-alaisesti. Kahden toimiston välinen rakennesuunnittelu onnistuu Teklan Model Sharing -toiminnon avulla, ja mallin parissa on työskennellyt parhaimmillaan 8 rakennesuunnittelijaa yhtä aikaa. Tietomallin avulla on havainnollistettu rakennuksen piirteitä ja kokonaisuuksia ja visualisoitu rakenneosia, kuten atriumin parven teräsrakenteiden teollista ilmettä.

Rakennemalleista luotiin IFC-tulosteet, jotka jaettiin kolmeen eri IFC-malliin. Ensimmäinen IFC-rakennemalli sisälsi tiedon vanhoista rakenteista, josta purettavat rakenteet eroteltiin nimen ja värin perusteella purkutyön laajuuden selvittämiseksi. Toinen IFC-rakennemalli sisälsi vanhojen ja purettavien rakenteiden lisäksi purkuja edeltävät vahvistusrakenteet ja turvallisuuden kannalta kriittiset työnaikaiset tuennat. Kolmas IFC-rakennemalli kuvasi rakennuksen lopullista tilannetta, jossa purettujen rakennusmassojen ympärille oli tuotu uudet ja täydentävät rakenteet. Tietomallit on jaettu ja yhdistelmämallit pidetty kootusti ajan tasalla Trimble Connectissa. Tietomallikoordinaattori tarkasti suunnitteluosien yhteentörmäykset yhdistelmämallissa, ja huomiot kirjattiin tarkastusasiakirjoihin, joiden avulla on korjattu mallia.

Tietomallin tuottamaa informaatiota on hyödynnetty kustannuslaskennassa, purku-urakan laajuuden määrittelyssä ja työmaan logistiikan sekä purkujätteen kuljetuksien suunnittelussa. Tietomallia on hyödynnetty myös rakennusvaiheen työnsuunnittelussa, määrälaskennassa, nostokaluston suunnittelussa ja työmaan aikataulutuksessa sekä paikalla valettavien teräsbetonirakenteiden muottikaluston tilauksissa. Purku-urakan aikana rakennemallista sai kuvan siitä, mitä kevyiden pintarakenteiden taustalla on, vaikka satunnaiset yllätykset ovat yleisiä vanhojen kiinteistöjen purkutöissä. 

 

Korjaushankkeen tietomallintaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

Rakennustyömaan työnjohto on aktiivisesti käyttänyt tietomalleja rakennusprojektin aikana rakennustöiden ohjaamisessa ja havainnollistamaan lopputulosta sekä kommunikoinnissa eri suunnitteluosapuolien ja projektiorganisaation kanssa. Tietomallin hyödyntäminen visuaalisena työvälineenä on todettu erittäin käytännölliseksi pandemian aikana, koska vierailu kohteessa on ollut haastavaa ja suunnittelutoimistot sijaitsevat eri puolilla Suomea. Työmaahenkilöstön aktiivisuus tietomallien käytössä yllätti monet suunnitteluosapuolista.

Korjausrakentamiskohteessa tietomallintaminen tulee aloittaa hyvissä ajoin, ja lähtötietojen tarkentaminen pitää pystyä hoitamaan hyvissä ajoin. Purku-urakan aikana selviävät lopulliset sijainnit, ja tarkistusmittaukset on hyvä saada erityisesti kantavien rakenteiden osalta selville nopealla aikataululla, jotta muut suunnitteluosapuolet pääsevät etenemään. Erityisesti talotekniikan osalta olisi tärkeä painottaa, tehdäänkö asennukset rakennustyömaalla täysin tietomallin mukaan. 

Vanhojen kantavien rakenteiden sijaintien ja korkojen tarkastuksessa tärkeimmäksi työkaluksi osoittautui rakennustyömaan mittamiehen osaaminen ja välineet. DWG-tiedostomuotoon tuotujen tarkemittauksien tuominen Tekla Structures -ohjelmistoon referenssitiedostoina mahdollisti rakenteiden tarkkojen sijaintien määrittelemisen. Mittatarkkojen tuotantokuvien toteutuksen kannalta tarkemitat avustivat suunnittelua ja paransivat rakennemallin mitta- ja sijaintitarkkuuksia. Toinen hyväksi todettu työkalu mallintamisen avuksi oli laserkeilauksien pistepilviaineisto. 

Hankkeen suunnittelu toteutettiin tietomallipohjaisesti kaikkien suunnitteluosapuolien osalta. Tietomallinnus sisälsi kohteen vanhan rakennusmassan kantavien ja osin täydentävien rakenteiden mallintamisen sekä erottelun säilytettävien ja purettavien rakenteiden osalta. Uusien rakenteidenkin suunnittelu on toteutettu kokonaan tietomallipohjaisesti. Alkuvaiheessa projektille luotiin täysin uusi nimeämisohje, sillä uudisrakentamisen nimeämisohje ei palvellut rakenteiden erottelua riittävän hyvin. 

Paikallavalettavat teräsbetonirakenteet on mallinnettu Tekla Structures -ohjelmalla sisältäen komponentit, raudoitteet, tartunnat ja detaljit ympäröiviin rakenteisiin. Teräsrakenteiden ja atriumin parven CLT-kannen tuotantokuvat on luotu Teklalla ja suunnitelmat toimitettu PDF- ja DWG-tiedostomuodossa sekä tarvittaessa 3D-geometriakuvina. Kaikki päärakennesuunnitelmat on toteutettu mallintamalla. Rakennemalliin on pyritty mallintamaan kaikki vanhoissa rakenteissa olevat varaukset, jotta niitä olisi mahdollista hyödyntää talotekniikan asennuksissa.

Koko suunnitteluprosessin aikana tietomalleja on yhteensovitettu erittäin aktiivisesti eri osapuolien kesken ja yhteisissä yhteensovituspalavereissa, joita koordinoi Lehdon tietomallikoordinaattori. Tietomallit olivat tarkasteltavissa Trimble Connect -ohjelmassa, jossa suunnitteluosapuolet ja rakennustyömaa kommunikoi keskenään To Do -tehtävien kautta. Rakennemalliin on pyritty tarkentamaan purku-urakan aikana tulleita odottamattomia muutoksia muiden suunnitteluosapuolien tarkasteltavaksi. Rakennusmassan monimuotoisuuden vuoksi tietomallintamista yksinkertaistettiin esimerkiksi siten, että osa rakenteista on jätetty kokonaan pois arkkitehdin tietomallista, kuten kaksoislaattavälipohjat ja välipohjapalkistot, joiden geometria perustuu rakennemalliin.

Projektissa käytettiin massa–kierretanko-ankkurointikomponentteja, joista saatiin suoraan tiedot rakennekuviin. Rakenteen geometria tuotiin suoraan Robot Structural analysis -ohjelmaan, ja referenssitiedon avulla luotiin geometria FEM-Design-ohjelmassa. Asiakkaalle toimitettiin sekä piirustukset että tietomalli. Joitakin IFC-tulosteita karsittiin tiedostokoon säästämiseksi. Tiedonvaihtoa edisti se, että hankkeen projektiarkkitehti oli tietomallintamisen asiantuntija. Kaikki suunnitelmamuutokset toteutettiin tietomallin kautta, koska korjauskohteen rakenteet eivät aina ole suoria, tasaisia tai symmetrisiä, ja malli havainnollisti ne parhaiten.

 

Projektin osapuolet 

Pääurakoitsija: Lehto Tilat Oy

Rakennushankkeeseen ryhtyvä: Rakennusmestarien Säätiö sr

Rakenne- ja elementtisuunnittelu: Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy

Atriumin lasikatteen teräsrakenteiden suunnittelu: Insinööritoimisto Polartek Oy

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtihuone APRT Oy

LVIA-suunnittelu: LVI-insinööritoimisto Meskanen Oy

Sähkösuunnittelu: ELVAK Oy

Sprinklerisuunnittelu: Paloff Sammutusjärjestelmät Oy

Inventointimalli vanhasta rakennuksesta: Ostromap Oy Ab

Inventointi ja pistepilvet purun jälkeen: Mitta Oy 

Size
Tilavuus
56 400
Investments
Kokonaiskustannukset
n. 40 M Eur
Fact
Valmistuvat hotellihuoneet
237 kpl
Project details
Kerrosala
11 662 kem2
Steel
Uusia teräsrakenteita
50 000 kg
Precast
Paikallavalettavat teräsbetonirakenteet
1 000 000 kg
Kunniamaininta

22764

Hotelli MestariHotelli MestariHotelli MestariHotelli MestariHotelli MestariHotelli MestariHotelli Mestari