Suomen tärkein areena uuteen loistoon
Olympiastadionilla ollaan tekemässä mittavia perusparannuksia, muutoksia ja uudisrakentamista. Vuonna 1938 valmistuneesta maamerkistä tulee kansainväliset urheilun ja kulttuurin suurtapahtumien vaatimukset täyttävä monitoimiareena, joka on päivittäin myös kaupunkilaisten ja vierailijoiden käytössä. Siellä arvioidaan vierailevan vuosittain noin miljoona kävijää.
Stadionille rakentuu 19 290 brm2 uusia tiloja. Lisäksi katsomot, kenttäalue ja juoksuradat uudistetaan. Hankkeen kokonaislaajuus on kenttäalue ja katsomot mukaan lukien 90 000 m2, ja sen kustannuksiksi arvioidaan 261 MEUR. Pinta-alaltaan 16 000 m2:n katoksiin kuluu 2 800 000 kg terästä. Betonielementtien määrä on 441 kpl, ja betonia kuluu kaikkiaan noin 33 500m³. Louhintaa tarvitaan 150 000 m³. Hanke valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.
Sweco vastaa kokonaisvaltaisesti projektin päärakenne-, korjausrakenne-, uudisrakenne-, louhinta-, elementti- ja konepajasuunnittelusta. Suunnittelu toteutetaan pääosin tietomallintamalla sekä uudisosien että vanhojen rakenteiden osalta. Perusteellisen remontin jälkeen kaikki katsomot ovat katettuja. Ravintola- ja palvelutilojen määrä kuusinkertaistuu, ja turvallisuutta parannetaan lisäämällä katsomoihin uusia poistumisteitä. Tarveselvityksen perusteella suurimmat uudistukset ovat pääkatsomon katon peruskorjaus ja koko stadionin kiertävän tekniikkatunnelin rakentaminen juoksuradan alle.
Suojeltu kohde vaatii korjausrakentamisen osaamista, materiaaliominaisuuksien tuntemusta ja laaja-alaista yhteistyötä
Katsomorakenteen päälle tuleva valtava teräsrakenteinen katos on edellyttänyt vanhojen teräsbetonirakenteisten kehien vahvistuksia sekä uusia jäykistäviä rakenteita. Alapuolelle tulevien uusien tilojen vuoksi kehärakenteita on jouduttu jatkamaan alaspäin yli kymmenen metriä. FIFAn määräysten vuoksi teräskatoksen pilariväli on erittäin pitkä, mikä johtaa massiivisin niskaristikoihin. Geometriakin on haasteellinen, sillä jokainen ristikko on erilainen. Katoksen dynaamisia ominaisuuksia on tutkittu tuulitunnelikokeilla ja virtauslaskennalla, ja sen voimat on ohjattu hallitusti alapuolisille jäykistäville rakenteille rakennelaakereilla.
Olemassa olevien rakenteiden ympärillä louhinta vaatii niiden inventointia ja tukirakenteiden tarkkaa mallinnusta sekä yhteensovittamista. Lähes kaikki uudet tilat on sijoitettu maan alle. Niiden geometria on haasteellinen, koska rakenteet ovat kaarevia ja niiden korot muuttuvia. Pihakannet ovat massiivisia jälkijännitettyjä arinapalkistoja, palkkilaattoja ja laattoja. Pihakansien ja tukirakenteiden kuormat ovat olleet omista painoista, maatäytöistä ja hyötykuormista johtuen suuria. Kohteen erikoisuutena on pohjoisen logistiikkakeskuksen pihakannen päälle tuleva osittain kelluva ja kaareva teräsbetonirakenteinen viherkatos, jonka julkisivuun kiinnitetään lahjoittajien nimilaatat. Sen suunnittelu on vaatinut tarkkaa tietämystä rakenteen toiminnasta, lämpöliikkeistä, irrotuksista ja detaljiikasta.
Projektin aikataulussa on kuitenkin pysytty hyvin, ja ongelmat on ratkaistu tehokkaasti viikoittaisella Big Room -työskentelyllä. Yhteisillä innovaatioilla on tuotettu säästöjä rakentamiskustannuksiin. Louhittujen kalliopintojen laserkeilauksia hyödynnettiin monipuolisesti suunnittelussa, ja tietomalliin tuotiin olemassa olevien rakenteiden inventointi. Mallin avulla hahmotetaan haasteellinen geometria suunnittelu- ja toteutusosapuolten kesken. Kohteessa on valtava määrä läpivientejä, joiden yhteensovituksessa on käytetty tietomallipohjaista reikäkiertoa. Mallintaminen helpottaa tiheästi raudoitettujen teräsbetonirakenteiden toteutettavuuden hahmottamista, suuren kohteen rajapintojen yhteensovittamista ja rakennelaskentamallin luontia haasteellisesta geometriasta.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä todella laajasti ja monipuolisesti niin tilaajan, rakennuttajan kuin eri suunnittelu- ja asiantuntijaorganisaatioidenkin kanssa. Tekla Structuresiin laaditun Sweco-ympäristön lisäksi hankkeessa on käytetty Tekla BIMsight- ja Trimble Connect -ohjelmia sekä Strusoft Fem-design-, Dlubal RFem-, Ansys Mechanical-, IDEA StatiCa-, Autodesk Simulation Mechanical-, Autodesk Robot Structural Analysis-, Peikko Designer-, Hilti Profis-, Adapt-PT-, AutoCAD-, ArchiCAD- ja MagiCAD-ohjelmia. Tietoja siirretään pääasiassa dwg-, ifc- ja Tekla Analysis model -formaatissa. Mobiililaitteissa käytetään Tekla-malleja ja muita ifc-malleja Trimble Connect -sovelluksen avulla. Lisäksi Tekla-natiivimallia jaetaan teräskatosten osalta suunnittelutoimiston, työmaan ja konepajan välillä Model Sharingin avulla. Katsomoiden uusien teräsrakenteiden piirustusten ja ifc-mallien tiedonjako on hoidettu Trimble Connectilla. Prosessin seuranta hoituu osapuolten kokoonpanoille määrittämien statusten kautta. Sweco käytti muiden suunnittelualojen IFC-malleja referenssinä luodessaan malliaan ja mallinsi teräskatokset erikseen TS 2016i -versiolla. TS2016i-malliin taas on siirretty katosrakenteisiin liittyvien rakenneosien IFC-mallit. Projektissa käytettiin Swecon omia piirustuspohjia, makroja ja komponentteja. Lisäksi muun muassa Peikko Group käytti suoraan mallin database-tiedostoa Deltapalkkien valmistamiseen. Tekla-mallista siirrettiin palkeista tieto suoraan tuotannonohjausjärjestelmään.
Projektin osapuolet
Tilaaja: Stadion-säätiö sr
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki
Rakennuttaja: Indepro Oy
Rakennuttaja: Suomen Louhintakonsultit Oy
Maarakennus- ja louhintaurakoitsija: Lemminkäinen Infra Oy
Rakennustekninen projektinjohtourakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy
Sähkötekninen projektinjohtourakoitsija: Assemblin Oy
LVIA-tekninen projektinjohtourakoitsija: Are Oy
Sprinkleriurakoitsija: PK Sprinkleriasennus Oy
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto K2S Oy
Arkkitehti: Arkkitehdit NRT Oy
Arkkitehti/tietomallikoordinaattori: Gravicon Oy
Arkkitehti: White Arkitekter KB
Arkkitehti: Wessel de Jonge Architecten BNA B.V.
Arkkitehti: Akukon Oy
Arkkitehti: Arkkitehdit MV Oy
Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennesuunnittelu Oy
Rakennesuunnittelu: Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
LVISA-suunnittelu: Ramboll Talotekniikka Oy
Sprinklerisuunnittelu: Festec Oy
Geotekninen suunnittelu: Helsingin kaupunki
Keittiösuunnittelu: Helsingin kaupunki
Inventointimallinnus: Tietoa Finland Oy
Rakenteiden ulkopuolinen tarkastus: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Liikennesuunnittelu: Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy
Kustannuslaskenta: Granlund Consulting Oy
Haitta-ainekartoitukset: Delete Finland Oy
Haitta-ainekartoitukset: Vahanen Oy
Palotekninen suunnittelu: Palotekninen Insinööritoimisto Markku Kauriala Oy
Puuinnovaatiohanke: Kustannusosakeyhtiö Koivuniemi
Tuoteosatoimittaja: Peikko Finland Oy
