Edistyksellisiä ohjelmistoja rakennusalalle

Tekla-ohjelmistot rakennesuunnitteluun ja tietomallintamiseen parantavat rakentamisen tiedonkulkua ja tarjoavat käyttäjilleen kilpailuetua  BIM-kehityksen kärjessä. Ohjelmistot ovat käytössä ympäri maailman erilaisissa hankkeissa, asuinrakennuksista ja silloista tehtaisiin ja pilvenpiirtäjiin.  Tarkkojen ja sisältörikkaiden tietomallien käyttäminen palvelee rakentamista suunnittelusta toteutukseen ja käyttöön.
Tekla-ohjelmistot kuuluvat Trimblen tuotetarjontaan.

Tekla personnel 1976

1960-luvun puoleen väliin mennessä tietokoneiden käyttö ja automaattinen tiedonkäsittely olivat Suomessa jo hyvällä alulla. Teknisen suunnittelun yrityksetkin olivat tuolloin jo omaksuneet automaattisen tietojenkäsittelyn (ATK).

Tietokoneiden käyttötarve lisääntyi jatkuvasti, mutta resurssipula vaivasi, minkä takia muutamat insinööritoimistot päättivät yhdistää voimansa ja perustaa yhteisen ohjelmistoyrityksen. Teknillinen laskenta Oy rekisteröitiin helmikuussa 1966. Saman vuoden keväällä yrityksen kutsumanimeksi vakiintui lyhenne Tekla. Teklan ensimmäinen toimipiste sijaitsi Helsingissä.

Teklan toiminnan perustaksi määriteltiin atk-konsultointi, laskentapalvelut, koulutuskurssit ja ohjelmistojen kehitystyö. Ohjelmistojen kehitystyötä varten muodostettiin vuonna 1967 kuusi suunnittelutoimikuntaa, joista kukin edusti osakasyhtiöiden eri aloja. Suunnittelutoimikuntien tavoite oli määrittää yhteisen ohjelmiston ominaisuudet yhteistyönä Teklan työntekijöiden kanssa.
 
Nämä toimikunnat toimivatkin Teklan nykyisen toimintamallin perustajina luoden projektimallin, jossa ohjelmisto kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa.

Reikäkorteista tuotemallinnukseen" kertoo Teklan tarinan 40 vuoden ajalta, ja se julkaistiin vuonna 2006 Teklan juhlistaessa 40-vuotista taivaltaan. 

Merkkipaalut

1966       

Teknillinen laskenta Oy perustetaan Helsingissä. Liiketoimintanimeksi vakiintuu Tekla. Toimitusjohtajaksi nimitetään Reino Heinonen.

1968

Ohjelmistokehityksen painopiste siirtyy rakennesuunnitteluun, maarakennukseen ja tiesuunnitteluun.

1970

Tekla avaa etäyhteyden Nokian laskentakeskukseen.

1972

Tekla avaa kiinteän etäyhteyden Tukholmaan Control Data Corporationin laskentakeskukseen ja saa ensimmäiset pohjoismaiset asiakkaansa.

1973

Tekla aloittaa FEM (Finite Element Method) -laskennan, ja asiakaskunta laajenee konepajateollisuuteen.

1976

Piirturiohjelmistot ja graafinen tulostus otetaan käyttöön.

1979

Tekla hankkii ensimmäisen oman keskustietokoneen (Perkin Elmer).

1980

Yhtiön viralliseksi nimeksi tulee Tekla Oy.

1981

Kaikille Teklan suunnittelijoille ja ohjelmoijille hankitaan oma aakkosnumeerinen pääte.

1986

Teklassa kehitetään virtuaalitietokantateknologia, ja relaatiotietokantojen käyttö nopeutuu huomattavasti.

1987

Teklan ensimmäiset onnistuneet grafiikan ja relaatiotietokannan yhdistävät järjestelmät valmistuvat.

1988

Tekla ryhtyy kehittämään omia teknisiä työvälineitään eli ”kittejä” ohjelmistokehitystyötä varten.

1989

Teklan kaikki uudet ohjelmistokehitysprojektit siirtyvät toteutettaviksi Unix-ympäristössä ja yhtiön omalla teknisellä työkalulla (GISbase). 

1990

Teklan ensimmäinen X-tuote, tiesuunnitteluun tarkoitettu Xroad, tuodaan markkinoille, ja sitä seuraa yhdyskuntasuunnitteluun kehitetty Xcity.

1991

Sähkölaitoksia varten suunniteltua verkkotietojärjestelmä Xpoweria seuraa puhelinlaitosten vastaava järjestelmä: Xcable.

1993

Teräsrakenteiden suunnitteluohjelma Xsteelin kaupallinen versio valmistuu.

1995

Teklan laatujärjestelmä sertifioidaan.

1996

Ruotsiin perustetaan tytäryhtiö. Teklan siirtyminen Windows-ympäristöön alkaa Xforest-ohjelmistotuotteen myötä.

1997   

 Teklan ensimmäinen internettekniikkaa hyödyntävä sovellus valmistuu: se on kunnille tarkoitettu WebMap.

1998

Teklan pitkäaikaisen toimitusjohtajan Reino Heinosen seuraajaksi nimitetään Seppo Ruotsalainen. Tekla perustaa tytäryhtiön Malesiaan.

1999

Tekla perustaa tytäryhtiöt Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan, Saksaan ja Japaniin.

2000

Tekla listautuu Helsingin pörssiin. Tekla ostaa ranskalaisen SMRT:n, josta tulee Teklan tytäryhtiö Tekla Sarl. Tekla perustaa tytäryhtiöt myös Norjaan, Arabiemiirikuntiin ja Brasiliaan sekä edustuston Kiinaan.

2001

Tekla myy Xcable-, Xenvi- ja Xforest-liiketoiminnot ja ostaa suomalaiselta Enfo Plc:ltä asiakastietojärjestelmäliiketoiminnan sekä siihen liittyvät palvelut.

2002

Seppo Ruotsalainen eroaa marraskuussa, ja Heikki Multamäki nimitetään yrityksen pääjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi. Tekla tuo markkinoille energiayhtiöille kehitetyt extranet- ja intranet-verkkopalvelut.

2003

Microsoft .NET -ohjelmistokehitysympäristö otetaan käyttöön.

2004

Ari Kohonen aloittaa toimitusjohtajana. Enfolta ostetut liiketoiminnot myydään TietoEnatorille. Tekla Structures, joka on Xsteelin pohjalta kehitetty rakennesuunnitteluohjelmisto, tulee markkinoille.

2006

Tekla täyttää 40 vuotta. Tekla perustaa yhteydenpitotoimiston Intiaan.

2007

Tekla myy projektiliiketoimintaa harjoittavan Defence-yksikön Patrialle. Tekla perustaa konttorin Tanskaan.

2008

Yli 80 % liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta. Teklalla on oma toimipiste 12 eri maassa ja maailmanlaajuinen kumppaniverkosto. Tekla Structurestuotteita ja palveluja käytetään yli 80 maassa.

2009

Helmikuussa Tekla Malesia avaa edustuston Jakartaan, Indonesiaan, ja heinäkuussa Bangkokiin, Thaimaahan. Maailmanlaajuisesti on myyty jo yli 16 000 Tekla Structures -lisenssiä.

2010

Maailmanlaajuisesti on myyty jo yli 18 000 Tekla Structures -lisenssiä. Teklalla on asiakkaita lähes 100 maassa. Helmikuussa Suomen Tasavallan presidentti myöntää Teklalle vuoden 2009 kansainvälistymispalkinnon. Samassa kuussa Tekla perustaa Singaporeen toimipisteen, joka toimii Kaakkois-Aasian keskustoimistona.

2011

Teklasta tulee osa Trimble-konsernia.

2012

Teklan noteeraus Helsingin pörssissä lopetetaan.

2013

Tekla tekee yhteistyötä muiden Trimble Buildings- ja Trimble Infrastructure -yksiköiden kanssa.

the_story_of_tekla

Media Folder: 

Tekla kehittää mallipohjaisia ohjelmistotuotteita rakennusalalle, kunnille ja energiayhtiöille. Tuotteet tarjoavat käyttäjille huippuluokan ominaisuuksia ja toimintoja mallipohjaisen tiedon luontia, analysointia ja muuttamista varten. Tuotteiden hyödyntämistä tehostavat Teklan oma teknologia-alusta ja arkkitehtuuri.

Sovellukset hallitsevat suuria määriä monimutkaista tietoa, jossa on moniulotteinen geometrinen eli paikkakomponentti. Sitä ei kuitenkaan hallita piirroksen, kartan tai kolmiulotteisen grafiikan kautta, vaan tiedot säilytetään tietomallissa.

Tietomallimenetelmällä on selkeitä etuja: tietomallin evoluutio, monen samanaikaisen käyttäjän mahdollisuus, käytettävyys toisissa sovelluksissa ja muut vaatimukset on helppo täyttää. Koska tietomallityökaluissa ei ole valmiiksi riittävää tukea tietojen geometrialle eli paikkakomponentille, Tekla on tehnyt paljon kehitystyötä tällä alueella.

Kuinka mallipohjaista tietoa käytetään

Yksi tapa esitellä mallipohjaisen menetelmän etuja on tarkastella mallin evoluutiota. Esimerkiksi viimeisten kymmenen vuoden aikana aikaulottuvuuden tuen merkitys rakennussuunnittelun 3D-malleissa on tullut yhä suuremmaksi. Tietomallien joustavan luonteen ansiosta neljännen ulottuvuuden lisääminen on yksinkertaista. Toinen kehityssuunta on kustannustietojen kasvava rooli "viidentenä ulottuvuutena".

Lisäksi viestintätekniikan kehitys on tehnyt saman hankkeen parissa työskentelevien ihmisten ja yritysten yhteistyön ensin mahdolliseksi ja sitten tarpeelliseksi.  Mallipohjaisen menetelmän luontainen kyky luoda uusia malleja useista tietolähteistä yhdistetyistä tiedoista tukee tätä tapaa parantaa tuottavuutta. Mallin jakaminen tai malliin tehtyjen muutosten vaihtaminen ovat mallipohjaisten järjestelmien sisäänrakennettuja ominaisuuksia.

Eri tietojärjestelmien integrointi on mahdotonta ilman erillisiä rajapintoja tiedon ja siihen liittyvien palvelujen käsittelyyn. Tietomallin vakiotoiminnallisuus täyttää nämä vaatimukset.

Teklan ohjelmistoarkkitehtuuri

Talous- tai asiakastietoja hallitsevan mallipohjaisen järjestelmän käyttöönotto on melko yksinkertaista, sillä näiden horisontaalisten sovellusten luomiseen on paljon työkaluja. Monien vertikaalisten markkinoiden, kuten niiden, joissa Tekla toimii, osalta työkalut eivät ole saatavilla tai niiden suorituskyky tai ominaisuudet eivät ole riittäviä.
Voidakseen tukea kaikkia tarvittavia toimintoja halutulla suorituskyvyllä myös suurissa malleissa Tekla on kehittänyt itse ohjelmistoarkkitehtuurin, jossa saatavilla olevat tekniikat yhdistyvät itse luotuihin tekniikoihin.

Arkkitehtuurin perustana on Microsoftin .NET-tekniikka ja sen kehitystyökalut. .NET tarjoaa mittavan joukon ohjelmistojen peruskehitystyökaluja, ja se tarjoaa parhaan mahdollisen tuottavuuden Teklalle ja sen yhteistyökumppaneille. .NET on myös alan standardi pöytäkonesovellusten yhteenliittämisessä.

Teklan teknologia-alusta Tekla Technology tarjoaa mallipohjaisessa menetelmässä tarvittavat työkalut. Tietomallin täytyy toimia älykkäästi ja pysyä aina eheänä, ja siihen tehtyjen muutosten pitää olla välittömästi näkyvissä. Esimerkiksi kun rakennemallin palkin profiilia muutetaan, muutosten pitää vaikuttaa useisiin liitoksiin ja mallin muihin osiin.

Asiakkaamme odottavat Teklalta, että malli toimii aina halutulla tavalla ilman viivettä, ja tämän avulla asiakkaamme voivat saavuttaa tuottavuuden ja laadun, jota kilpailukyky asiakkaidemme toimintaympäristössä edellyttää.