Suomessa tarvitaan panostusta BIM-kehitykseen

- Mitä voidaan tehdä, että saadaan vauhtia BIM-kehitykseen Suomessa? Tätä kysyi Teklan Heikki Haikonen Tekla BIM Forumin avauksessaan Helsingin Musiikkitalossa, ja sama teema toistui myöhemminkin. Suomalainen BIM-osaaminen on kansainvälisessä vertailussa korkealla, mutta etumatka ei säily, ellei kehitysvauhtia kiihdytetä. Muut tulevat perässä ja lujaa.

Yksi päivän kohokohdista oli WSP Finland Oy:n toimitusjohtajan Kirsi Hautalan keynote-puheenvuoro. BIM on sosiotekninen systeemi, ja on aika pikku hiljaa kiinnittää huomio ihmisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin, kun tähän asti fokus on ollut  tekniikassa. BIM-lyhennettä ei kohta enää tarvita, kun menetelmät arkipäiväistyvät. Julkinen sektori on avainasemassa, kun BIM-kehitystä ylläpidetään Suomessa.

Jyrki Maalahti SRV Rakennus Oy:sta kertoi Musiikkitalon rakentamisesta, rakennukseen ja sen akustiikkaan liittyneistä vaatimuksista ja niiden asettamista rakennusteknisistä haasteista.

 

 

Ville Alajoki Helsingin kaupungilta valaisi tilaajan näkökulmaa tietomallintamiseen ja kertoi miten Helsingin kaupunki haluaa omalta osaltaan opettaa ja haastaa konsultteja BIM-toimijoina. Esimerkiksi Isoisän silta, jonka tarjouspyyntökysely parhaillaan on urakoitsijoilla, halutaan rakentaa ilman piirustuksia.

Antti Alvoittu kertoi Optiplanin kokonaissuunnittelustrategiasta, jossa pyritään rikkomaan suunnittelualojen välisiä raja-aitoja ja tekemään yhteistyötä heti projektin alusta pitäen. Tähän tavoitteeseen auttaa muun muassa istumajärjestely.

Vesa Järvinen kertoi miten tietomallia käytetään Ruukilla projektien hallintaan. Mallinnuskuria puolestaan peräänkuulutti Haahtela Rakennuttamisen Jouni Ojala, ja painotti vielä, että kaikki, mitä rakennuttaja tekee, on tiedon hallintaa. Siihen tietomallista on apua.

Maila Suvanto on tutkinut integroituja projektitoimituksia, joissa kaikki hyötyvät, kun projekti onnistuu. Hänen mukaansa integroitu projektitoimitus voidaan toimittaa jopa ilman integroivaa sopimusta.

Aalto-yliopiston Juha Paavola jatkoi kansallisen kilpailukyvyn teemaa ja kertoi Aalto Yliopiston BIM-strategiasta. Suomessa on tehty BIM-tutkimusta, ja korkeakoulun kannattaa satsata sellaisiin fokusalueisiin, joissa ollaan jo vahvoilla.

Trimblen terveiset toi varatoimitusjohtaja Peter Large, joka kertoi Trimblen eri toimialoista ja siitä, miten täsmällisyys ja tarkkuus esimerkiksi maanviljelyksessä säästää polttoainetta, vettä ja lannoitteita. Trimblen uusi pääkonttori rakennettiin käyttäen monipuolisesti kaikkia konsernin rakennusalan tuotteita.

Poikkitieteellisyyttä päivän ohjelmaan toi Jouni Keronen Fortumista. Hän kertoi Fortumin kokemuksista lean-ajatusten toteuttajana. Fortumin kokemusten mukaan kaikissa prosesseissa on 50% turhaa ennen kuin ne otetaan käsittelyyn.

Tero Järvinen Granlundilta vertasi rakennushanketta ja rock-musiikkia vauhdikkaassa esityksessään. Bändin kaikki jäsenet ovat tärkeitä, roudareita unohtamatta. Yhteistyö nousee rakennushankkeissakin koko ajan enemmän pintaan. - Urakoitsija on ystävä.

Yksi päivän kohokohdista koettiin, kun Suomen Tekla BIM Awards 2013 -voittajat julkistettiin. Vuoden parhaaksi tietomallinnuskohteeksi valittiin Kauppakeskus Puuvilla Porissa. Projektin ilmoitti kisaan 13 yrityksen projektiryhmä, joten palkittavia henkilöitä kiipesi lavallekin aika joukkio. Erikoismaininnan tuomaristolta saivat Pöyryn Vantaan jätevoimala, A-Insinöörien Länsimetro ja WSP Finlandin Kaukosen silta.