Meilahden tornisairaala

 

Meilahden tornisairaala korjausrakentamista tietomallin avulla

Yksi Helsingin näkyvimmistä maamerkeistä on parhaillaan kokonaan piilotettu hupun alle ja rakennetaan sisältä täysin uusiksi. Asemakaavalla suojeltuun vuonna 1965 valmistuneeseen kahdeksantoistakerroksiseen Meilahden tornisairaalaan on tehty useita muutos- ja korjauskierroksia, mutta niiden jälkeenkin toiminta kärsi vanhentuneista tiloista ja talotekniikasta. Tietomalli on osoittautunut tärkeäksi välineeksi haastavassa kohteessa.

Sairaalan peruskorjaustyöt alkoivat syksyllä 2011, ja sairaalan on tarkoitus valmistua syksyyn 2014 mennessä. Projekti on poikkeuksellisen mittava ja olosuhteiltaan haastava hanke. Sairaalatoiminnot on siirretty samalle tontille tornisairaalan välittömään läheisyyteen, eivätkä ne saa missään vaiheessa vaarantua.

Hankkeen rakennesuunnittelija on Vahanen Oy, jolla on pitkä kokemus Tekla Structuresin käytöstä uudiskohteissa, ja oli luonnollista hyödyntää tätä osaamista myös haastavassa Meilahden hankkeessa. Tietomallintaminen ei ole peruskorjaushankkeissa vielä yleisesti hyödynnetty toimintatapa varsinkaan työmaan osalta. Meilahdessa olosuhteet olivat kuitenkin niin haastavat, että mallintaminen osoittautui välttämättömäksi.

LÄHTÖTIETOINA 50 VUOTTA VANHOJA PIIRUSTUKSIA

Peruskorjauksen suunnittelu alkaa vanhojen piirustusten ja suunnitelmien tutkimisella. Meilahdessa suunnittelun lähtötietoina käytettiin muun muassa lähes 50 vuotta vanhoja alkuperäisiä piirustuksia. Piirustusten pohjalta luotiin inventointimalli vanhoista rakenteista. Inventointimalli palveli pohjana uudelle suunnittelulle.

Vanhat suunnitelmat eivät aina pidä yhtä toteutuneiden rakenteiden kanssa.
- Yllätyksiäkin tuli, kertoi projektin vastaava mallintaja Juha Ahlfors Vahanen Oy:sta. - Kun purkutyöt aloitettiin, niin huomattiin, että kellarissa vanhat piirustukset eivät pitäneetkään paikkaansa, mikä aiheutti merkittävästi lisätyötä.

Rakennusurakka aloitettiin purkamalla tornista kaikki pintarakenteet sekä sisältä että ulkoa. Lopulta jäljelle jäi vain kantava betonirunko. Purkujätettä kertyi kaikkiaan tuhat lavallista, pääosin kivipohjaista ainetta. Jätteet lajiteltiin, kuljetettiin pois ja kierrätettiin. VTT testasi vanhan betonirungon lujuuden ja havaitsi sen reilusti riittäväksi.

Purkamisen jälkeen rakenteet skannattiin ja verrattiin inventointimalliin.
Tornisairaalaan tehdään nykymääräysten mukaiset eristeet, kaksoisjulkisivu ja rapatun kerroksen päälle lasijulkisivu. Valmiina rakennus näyttää samalta kuin alkuperäinen, vaikka tekniset ratkaisut ovatkin uusia.

HAASTAVA TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU

Meilahden tornisairaalassa on 60-luvun standardien mukainen matala huonekorkeus, mikä teki rakenteiden ja erityisesti talotekniikan suunnittelusta vaikeaa. Nykyisten standardien mukaan sairaalan huonekorkeus on yli neljä metriä, kun se Meilahdessa on vain 3,1 m. Kun julkisivu on suojeltu, niin huonekorkeutta ei tietenkään voi muuttaa. Vaativa talotekniikka on todella vaikea sovittaa matalaan tilaan, ja suunnitteluvaiheessa päädyttiin luoviin ratkaisuihin.

Tavallisesti ilmanvaihtokanavat kuljetetaan vaakasuorassa huonetilojen kattoja myötäillen, mutta nyt siihen ei ollut tilaa. Kanavat päädyttiin lopulta sovittamaan pystysuoriin kuiluihin. Tietomallissa tätä päästiin kokeilemaan etukäteen ja tiedettiin, että tekniikka on mahdollista saada sopimaan ahtaisiin tiloihin. Ilman mallintamista tämä poikkeuksellinen ratkaisu olisi jättänyt kohtuuttoman paljon asioita urakoitsijan ratkaistavaksi.

- Yksi mallintamisen selkeimmistä hyödyistä on ollut eri suunnittelualojen yhteensovittaminen. Tämä on Suomessa ensimmäisiä korjausrakentamishankkeita, jossa taloteknisen ja rakennesuunnittelun välinen reikäkierto on toteutettu onnistuneesti tietomallipohjaisesti, sanoo projektipäällikkö Mikko Laiho Vahanen Oy:sta. Talotekniikkasuunnitteluun on käytetty MagiCADia, josta reikävaraukset, putket ja laitteet siirretään Teklan puolelle.

SUUNNITTELU MALLINTAMALLA SÄÄSTI KALLISARVOISTA TILAA

Kaikki reiät vanhoissa rakenteissa on tarkemitattu ja viety tietomalliin, jossa ne ovat talotekniikkasuunnittelun käytettävissä. Talotekniikkaa ei viedä tarpeettomasti vanhojen rakenteiden läpi. Kun suunnitellaan mallintamalla, voidaan tilavaraus pitää mahdollisimman pienenä, koska liikkumavaraa ei tarvitse jättää. Tämä on tärkeää, kun tilaa on vähän.

Talotekniikka-asennuksissa tila oli lopulta niin kortilla, että putkien tuennat oli hankala mahduttaa paikoilleen. Tästä opittiinkin, että joko tuennatkin olisi kannattanut mallintaa, tai malliin olisi kannattanut jättää asennusvara. Tekla BIMsightilla asennusvarojen tarkastaminen olisi ollut mahdollista. Asennuksissa tulevat ongelmat ratkaistaan työmaakokouksissa. Aliurakoitsija, joka tekee asennuksensa väärään paikkaan, saa purkaa asennuksensa. Tavallisissa kohteissa on enemmän tilaa sooloiluun, tällaisissa kohteissa sitä ei ole lainkaan. - Kaikki pitäisi ensin mallintaa, sitten vasta rakentaa, toteaa Mikko Laiho Vahaselta.

MALLIN KÄYTTÖ SÄÄSTÄÄ AIKAA

- Mallin käyttö säästää aikaa työmaalla, kun ei tarvitse tilata hankalien paikkojen leikkauspiirustuksia, vaan rakenteet pystytään itsekin tutkimaan mallista, kertoo vastaava tuotantoinsinööri Antti Isotalo Lujatalo Oy:sta.

Vielä tietomallipohjaisesta prosessista ei saada kaikkia tehoja irti. Työmaalla on käytössä laaja skaala tietomalliohjelmistoja, muun muassa Tekla BIMsight. Suurimpina haasteina mallin vielä paremmalle hyödyntämiselle on hidas tietoliikenneyhteys sekä tietoteknisten laitteiden hävikkiongelma. Toistaiseksi työmaalla nähdään siis myös perinteisiä paperipiirustuksia.

- Alalla on käynnissä sukupolvenvaihdos, ja pian on kavereita työmaalla, jotka ovat jo valmiiksi sinut tietokoneiden kanssa, aprikoi Antti Isotalo. - Kunhan urakkamuodot muuttuvat niin, että urakoitsija pääsee suunnittelijoiden kanssa varhaisemmassa vaiheessa tekemään yhteistyötä, niin tietomalleistakin saadaan enemmän irti.

Tietomalli ja mallista otettavat kuvakaappaukset auttavat myös kommunikoimaan aliurakoitsijoiden kanssa, kun yhteinen äidinkieli puuttuu. Meilahdenkin työmaalla on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä.

- Tässä kohteessa suurin motivaatio tietomallipohjaiseen työskentelyyn oli saada talotekniikka mahdutetuksi rakenteisiin, kertoo Antti Isotalo. - BIM-prosessin harjoittelemiseen projekti on haastava, mutta ei ole olemassa helppoja kohteita.

 

MEILAHDEN POTILASTORNIN PERUSKORJAUSPROJEKTI

- Rakennuttaja: HUS-Kiinteistöt Oy
- Rakennesuunnittelija: Vahanen Oy
- Talotekniikkasuunnittelija: Granlund Oy
- Pääurakoitsija: Lujatalo Oy