Skip to main content

Manskun Rasti: Tietomalli tulevaisuudesta

Manskun Rastin työmaa Helsingin Ruskeasuolla on näyteikkuna tulevaisuuteen

Manskun Rastin työmaa Helsingin Ruskeasuolla on näyteikkuna tulevaisuuteen. Skanska on vienyt tietomalliprosessin uuteen ulottuvuuteen kokeilemalla ennakkoluulottomasti BIMin rajoja ja mahdollisuuksia. Manskun Rasti on Tekla BIM Awards 2011 -kilpailun voittajaprojekti, ja tuomariston mukaan tietomallin hyödyntäminen kohteessa on ollut uraauurtavaa. Rakennuslehti palkitsi Manskun Rastin Vuoden Työmaana 2011, pitkälti tietomalliansioista. Manskun Rasti vei myös Tekla Global BIM Awards -kilpailun BIM-sarjan voiton. 

Manskun Rasti vei myös Tekla Global BIM Awards -kilpailun BIM-sarjan voitonHelsingin Ruskeasuolle nousee neljän toimistorakennuksen kokonaisuus, jonka ensimmäinen 8-kerroksinen torni, Skanskan pääkonttori, valmistuu alkuvuodesta 2012. Seuraavan tornin on määrä valmistua kesällä 2012. Toimistojen alla on kolmikerroksinen pysäköintihalli. Kohteen kokonaislaajuus on 33 000 kerrosneliömetriä. Koska Skanska on kohteessa sekä tilaaja että pääurakoitsija, on sillä ollut hyvä mahdollisuus toteuttaa projekti juuri haluamallaan tavalla. Asuinkerrostalokohteissaan Skanska on jo harjoittanut tietomallipohjaista rakentamista, mutta tämä on yrityksen ensimmäinen toimistotalokohde, jossa tietomallinnuksen rajoja on päästy todella kokeilemaan.

Tuotantomallin pohjana suunnittelijoiden tietomallitTuotantomallin pohjana suunnittelijoiden tietomallit

Skanska on tilaajana vaatinut kaikkia suunnitteluosapuolia tekemään suunnitelmansa mallintamalla, aina geomallista lähtien. Suunnittelijoiden malleista on tuotantoa varten jatkojalostettu tietomalli, jota Skanskassa kutsutaan tuotantomalliksi. Tämän mallin pohjana on Tekla Structuresilla luotu rakennemalli, josta löytyvät paikallavalurakenteet raudoituksineen, detaljoidut betonielementit ja teräsrunko. Arkkitehti- ja talotekniikkamallit on yhdistetty Tekla-malliin IFC-muodossa. Geomalli sisältää olemassa olevat putket, johdot ja tunnelit sekä tarvittavat kaivannot ja tulevan maanalaisen kunnallistekniikan. Lähtötilanteen geomallissa on myös laserkeilattu tontin pinta.

-Tietenkin eri suunnittelualojen mallien yhteensovittamisessa on kova työ. Se kuitenkin maksaa itsensä takaisin työmaan uusintatyön vähenemisenä ja työnjohdon ajankäytön tehostumisena, sanoo Skanskan talonrakennuksen tulosyksikön johtaja Jussi Ranne.

Arkkitehti- ja talotekniikkamalleja on päivitetty tarpeen vaatiessa, rakennemallia kahden viikon välein. Ajantasaisen rakennemallin avulla on seurattu suunnittelutyön etenemistä. Seuraavaksi rakennettavan osakokonaisuuden pitää olla suunniteltu ennen rakentamisen aloittamista.

Suunnittelijoiden malleista rakennettiin Tekla Structures Construction Management -ohjelmistolla tuotantotiedot sisältävä malli, jota työmaalla on käytetty laajasti ja monien eri osapuolien toimesta.

-Tuotantomalli on ollut työmaalla jokapäiväinen työkaluni, sanoo tuotantoinsinööri Riina Koskinen.

Tietomalli jokaisesta rakentamisen vaiheestaTuotantokäyttöön tehtyjä tietomalleja tehtiin useita, jokaisesta rakentamisen vaiheesta omansa

Tuotantokäyttöön tehtyjä tietomalleja tehtiin useita, jokaisesta rakentamisen vaiheesta omansa. Ensimmäinen tuotantomalli tehtiin maa- ja pohjarakennusvaiheesta. Tuotantomallissa aikataulutettiin ja visualisoitiin töiden eteneminen vaihe vaiheelta maankaivusta, räjäytykseen, irtiporaukseen ja anturoiden valuun Teklan Task Manageria hyväksi käyttäen.

Seuraava vaihe oli kellarikerrosten rakentaminen, ja tuotantomalli sisälsi paikallavalurungon ja elementtiasennuksen. Kunkin toimistotornin rungon pystytys on oma vaiheensa, joista jokaisesta on tietysti oma tuotantomallinsa. Rakennusvaiheiden tarkennettu aikataulu lohko- ja kerrosjakoineen tuotiin Teklaan Vico Control -ohjelmistosta.

Mallin rakennusosat on ryhmitelty Teklan Model Organizerilla ja ryhmittelyä on ylläpidetty koko projektin ajan. Ryhmittelyn avulla aikataulusta on tehty 4D-simulointeja. Jokaisesta vaiheesta tulostettiin kerran viikossa näkymä mm. työntekijöiden kahvihuoneeseen ja työmaatoimiston inforuudulle.

-Olimme tosi tyytyväisiä keksittyämme viikkonäkymät, kertoi vastaava mestari Pentti Holm. -Viikkonäkymät olivat loistava apukeino mestareiden työsuunnittelussa ja aikatauluvalvonnassa.

Runkoasennusten aikatauluseuranta on mallipohjaista, ja toteutunut asennuspäivä löytyy jokaiselta rakennusosalta.

Kun tietomalli on tarjolla, sille löytyy myös käyttäjiä. Putkiasentajat ja runkomestari ovat katsoneet kuvakaappauksia asennustyönsä apuna. Nuorempi työmaamestari on käyttänyt itse mallia, koska oikean detaljin kaivaminen paperille tulostetuista piirustuksista on hidasta ja työlästä. Mallista käyttäjä löytää zoomaten ja leikaten kohdan nopeasti ja helposti. Urakoitsijat ja suunnittelijat ovat kommunikoineet mallin avulla ja korjanneet suunnitelman puutteita.

Betonielementtitehdasta varten mallista tulostettiin elementtiluettelot, joista löytyy elementtien asennusjärjestys ja toimituspäivämäärät. Elementtitoimitusten määrätarkistuksia on tehty mallista helposti saatujen varusteluosien ja raudoitusmäärien avulla. Perinteisin menetelmin ei määrätarkistuksia yleensä tällä tarkkuudella ole tehtykään. Mittamiehellekin mallista on ollut visuaalista hyötyä. Malligeometriaa on käytetty myös paikalleen mittauksen lähtötietona. Malli on tietysti kätevä myös määrien ja tietojen täsmätarkistuksiin.

Työturvallisuus tietomallissa

Työturvallisuus tietomallissa

Manskun Rastissa on käytetty mallia myös logistiikan ja työturvallisuuden suunnitteluun. Runkoasennusten aikana kerroksiin nostettavat tavarat mallinnettiin oikeassa mittakaavassa jokaiseen kerrokseen. Tiililetkojen varastointia varten laskettiin mallin avulla sopiva sijoittelu, jotta kerrokselle laskettu kuorma/m2 ei ylity. Manskun Rastissa pilotoitiin mm. putoamissuojauksien mallintamista ja 4D-visualisointia yhdessä VTT:n kanssa.

Hankintatoimikin on hyödyntänyt tietomallia. Aliurakoitsijaneuvottelut on käyty taulutelevision ääressä, ja kuvaruudulla mallia on pyöritelty ja käännelty eri katselukulmiin, niin että monimutkaisetkin kohteet ovat tulleet ymmärretyksi. Tietomallin visuaalisuus auttaa eri äidinkieltä puhuvia aliurakoitsijoita hahmottamaan kohteen ja toivotun lopputuloksen. BIM on universaali kieli.

-Tietomalli helpotti hankalien rakenteiden hahmottamista laskenta- ja tarjousvaiheessa sekä Skanskan että urakoitsijoiden päässä. Kaikki saivat helposti käsityksen siitä, mitä ollaan ostamassa. Malli helpotti urakoitsijankin hinnoittelua, kertoi hankintapäällikkö Seppo Vihtilä.

Määrälaskenta mallin avulla on huomattavasti nopeampaa kuin käsinlaskenta, ja inhimillisten virheiden määrä vähenee. Samalla vähenee tarve varautua virheisiin ottamalla pelivaraa, mikä säästää sekä rahaa että ympäristöä.

Manskun Rastin työmaalla tehdään tietomallin avulla kaikki sellainen valmistelutyö, jonka kone voi tehdä. Näin säästyy ammatti-ihmisten aikaa siihen työhön, johon heidän ammattitaitoaan tarvitaan.

Tietomallin käyttö tukee oivallisesti Lean Construction -periaatteiden noudattamista tuotannonohjauksessa. Talotekniikan tuotantopalavereissa luodaan yhteistyössä kaikkien talotekniikkaurakoitsijoiden kanssa toteutuskelpoinen viikkosuunnitelma ja tutustutaan viikkojen ja kuukausien päästä alkaviin työvaiheisiin tietomallipohjaisesti. Näin havaitaan puutteet suunnitelmissa ja pystytään reagoimaan niihin ajoissa. Tuotannon ja suunnittelun yhteistyönä syntyy tarkennettu tietomalli. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta, poistaa hukkaa ja vähentää tuotantohäiriöitä. -Tietomallien hyödyntäminen yhdessä tuotannonohjausjärjestelmän kanssa on uusi tehokas projektinohjaustapa, toteaa projekti-insinööri Ville Oikari Skanska Talotekniikasta

Tietomalli on tullut jäädäkseenManskun Rasti työmaa

Tietomalli on tullut työmaalle jäädäkseen. Skanska on jo ottanut seuraavan askeleen ja tilannut mestareille mukana kannettavat tablettitietokoneet, ettei jokaista yksityiskohtaa tarvitse käydä työmaakopilla tarkistamassa.

-Tietomalli on jokapäiväinen työkalu tulevaisuudessa kaikilla työmailla, ennustaa Jussi Ranne.

Manskun Rasti projektiosapuolet:

  • Tilaaja ja rakennuttaja: Skanska CDF
  • Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy
  • Rakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Magnus Malmberg
  • Talotekniikkasuunnittelija: AIRIX Talotekniikka Oy
  • Sähkösuunnittelija: Pöyry Building Services, Pöyry Finland Oy
  • Geotekninen suunnittelu: Ramboll Oy
  • Urakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy
  • Talotekniikkaurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy