Finnkino Plaza

Finnkinon uusi elokuvakeskus Oulussa on moderni ja monitoiminen vapaa-ajan tila. Keskuksen yhteyteen avataan myös hotelli kokoustiloineen. Rakennustyöt alkoivat kesällä 2005, ja ovet avautuivat vuoden 2006 marraskuussa. Rakennesuunnittelun lisäksi projektissa on hyödynnetty Tekla Structures -mallinnusohjelmiston kolmiulotteista rakennemallia myös projektinhallinnassa.

Tulevaisuudessa rakennustiedon mallinnusta voidaan hyödyntää yhä enemmän ja yhä pidemmälle rakennusprojektien toteutuksessa ja hallinnassa, esimerkiksi asennustöiden ajoituksessa, rungon pystytyksessä, talotekniikassa ja jopa kiinteistön ylläpidossa. Mahdollisuuksia on monia, ja alalla uskotaan mallinnuksen vakiintuvan yleiseksi käytännöksi lähivuosina.

Lähtölaukaus moderneille ja laadukkaille viihde- ja hotellikeskuksille

Finnkino uskoo, että Oulun elokuvakeskus on lähtölaukaus uusien elokuvakeskusten rakentamiselle Suomessa. Oulun jälkeen rakennustyöt alkavat Lahdessa, ja seuraavista kohteista neuvotellaan. Oulun Autotorille tuleva elokuvakeskus on Finnkinon viides multiplex- eli monisaliteatteri Suomessa. Uudessa elokuvakeskuksessa kaikki salit varustetaan alan parhaimmalla tekniikalla ja istuimet porrastetaan siten, että näkymät kankaalle ovat kaikkialta yhtä hyvät. Asiakkaat arvostavat modernia ja laadukasta elokuvateatteriympäristöä, jossa on monipuoliset oheispalvelut. Elokuvateatterikeskukseen tulee kahdeksan salia, joissa on yhteensä 1200 katsojapaikkaa. Suurimpaan saliin mahtuu 400 katsojaa. Keskuksen yhteyteen avataan myös hotelli, jonka kanssa Finnkino Plaza tulee tekemään yhteistyötä muun muassa kokoustilojen suhteen.

4D-yhteistyötä rakennusliikkeen ja insinööritoimiston välillä

Oulun hotelli- ja elokuvakeskus on laajuudeltaan 22 000 neliömetriä. Se koostuu kahdesta maanpäällisiltä osiltaan pääosin erillisestä rakennuksesta ja 170 autopaikan maanalaisesta pysäköintihallista. Rakennukset ovat betonirunkoisia. Elokuvakeskuksen julkisivumateriaalina on lasi ja emaloitumetallikasetti; hotellin julkisivut ovat paikalla muuratut.

Projekti on hyvä esimerkki niin rakennusliikkeen ja insinööritoimiston yhteistyöstä kuin uudisrakentamisesta vanhan kaupunki-infran väliin. Lisäksi se on esimerkki paitsi 3D-mallinnuksen hyödyntämisestä rakennesuunnittelussa, myös 3D-rakennemalliin perustuvasta 4D-projektinhallinnasta. Tässä yhteydessä 4D tarkoittaa, että kolmiulotteisessa tilassa tapahtuvia muutoksia seurataan jatkuvasti ajasta riippuvina suureina, siis aikataulutuksen ja projektin etenemisen näkökulmasta.

Projektin urakoitsijalla Palmbergilla oli käytössä Tekla Structures, Project Management -lisenssit ja rakennesuunnitteluunosallistuneella WSP Finland Oy:llä täydellisemmät Full Detailing -lisenssit. Yhteinen rakennemalli sijoitettiin FTP-palvelimelle, missä sitä päivitettiin raporttien avulla. Palmbergilla syötettiin heidän tarvitsemansa valmistukseen ja pystytykseen liittyvät aikataulutiedot eli “4D-attribuutit” suoraan Tekla Structures -malliin, minkä jälkeen kyseisistä osista, eli “objekteista”, ajettiin raportti. Raportti lähetettiin WSP:lle, missä suunnittelija toi sen avulla attribuutit objekteille. Suunnittelun edetessä WSP:llä muokattu malli lähetettiin säännöllisesti FTP-palvelimelle, mistä Palmberg taas sai tuoreen mallin omaa aikataulutyöstöään varten. Myös mestaripalavereissa hyödynnettiin Tekla Structures -mallia.
 
Palmberg-Rakennus Oy:n projektikehityspäällikkö Juha Pekka Eskolan mukaan tarkka 3D-rakennemalli oli kätevä ja hyödyllinen työnsuunnittelun näkökulmasta: sen saattoi heijastaa videotykillä palaverin osallistujien tarkasteltavaksi, ja näytöltä tulostettavan kuvan perusteella oli vaivatonta tilata rakennesuunnittelijalta lisää detaljeja. WSP:n projekti-insinööri Ville Jaatinen vahvistaa, että Teklan mallin perusteella rakenteen osista sai hyvän perusnäkymän. Asennusten aikatauluseuranta, jonka animaatiot Jaatisen mielestä olivat projektissa erityisen onnistuneita, tehtiin takautuvasti. Syynä tähän oli se, että suunnittelu oli aloitettu AutoCAD-ohjelmalla eikä 4D-attribuuttien syöttäminen koko ajan reaaliajassa ollut mahdollista aikataulun kireyden vuoksi.
 
Muita projektissa erityisesti hyödynnettyjä Tekla Structures -ohjelmiston ominaisuuksia olivat Objects.inp-määritystiedostot ja attribuuttiraportit, joita käytettiin attribuuttitietojen siirtämisessä projektiin osallistuneiden tahojenvälillä. Jaatinen mainitsee, että samat objektien tunnukset kulkivat koko ajan 3D-mallissa. Tämä oli urakoitsijalle tärkeää, koska suunnittelua oli aiemmin tehty eri menetelmillä ja nyt haluttiin, että uusissa 3D/4D-suunnitelmissa esiintyvät samat tunnukset kuin aiemmin julkaistuissa piirustuksissa.
 
Koska 3D-mallinnus otettiin käyttöön kesken pilottiprojektin, sen sisäänajo oli Jaatisen mukaan vaikeaa. Hän on kuitenkin vakuuttunut, että jatkossa mallia tullaan käyttämään yhä laajemmin, koska yhteistyön edut ovat kiistattomat ja kustannus- sekä ajansäästöä koitui kummallekin projektiosapuolelle. Myös elementtitehtaat ovat kiinnostuneita rakennemallin hyödyntämisestä rakenneosien valmistuksessa. Tulevia rakennusprojekteja varten Jaatinen suosittelee, että 3D-mallinnus otetaan mukaan projektin alusta lähtien. Jotta osapuolten referenssien tuonti malliin onnistuisi ja malli näkyisi oikeassa suunnassa Tekla Structuresissa, käytetyn koordinaatiston on oltava sama.
 
Element factories are also interested in using the structural model in the manufacture of structural parts. For future construction projects Jaatinen recommends that 3D modeling is used from the start of the project. For the importation of references by the parties into the model to succeed and for the model to be visible in the right direction in Tekla Structures, the coordinates used must be the same.
 
-Kaikki rakennuksen osat (kuten hissikuilut) kannattaa mallintaa ja mallinnus on tehtävä oikein, Jaatinen painottaa.

Rakennemalli pohjaksi aikataulu- ja logistiikkasuunnitteluun

Rakennemallia voidaan hyödyntää rungon asennuksen aikataulusuunnittelussa, asennustyön sekä valmistuksen ohjauksessa ja myös logistiikkasuunnittelussa. Tekla Structures -ohjelmalla tehdään rakennusosakohtainen asennusaikataulu, josta sekä tuoteosien valmistajat että suunnittelijat saavat aikataulutiedon oman tuotantonsa ohjausta varten. Kun rakennus on pystytetty virtuaalisesti mallin avulla, näkevät kaikki hankkeen osapuolet ajantasaisen aikataulu- ja toteumatiedon suoraan omista malleistaan. Projektin johto voi näin seurata vaikkapa asennustyön ja valmistuksen tilaa suoraan mallista. Muutostilanteissa tieto voidaan päivittää eri osapuolten malleihin automaattisesti myös esimerkiksi Internetin kautta. Mallia voidaan käyttää työmaalla määrälaskennassa, raportoinnissa ja lisäksi tietenkin myös suunnitelmien havainnollistamisessa. Yhdistetyn mallin avulla geometrisesti hankalat rakenteet ja yksityiskohdat aukeavat huomattavasti helpommin kuin perinteisistä 2D-kuvista katsomalla.