Port of Helsinki, Sweco, PES-Arkkitehdit Oy, Ramboll Finland Oy, YIT Rakennus Oy, Granlund Oy
Uusi matkustajaterminaali Helsinkiin
Länsiterminaali 2 on Jätkäsaaren kärkeen kahden uuden laivapaikan väliin maaliskuussa 2017 valmistuva uusi matkustajaterminaali. Terminaalin 12 700 neliömetriä tulee palvelemaan 4-5 miljoonaa laivamatkustajaa vuosittain. Odotusaula on 10 metriä laituritason ja ajoneuvoliikenteen yläpuolella. Tehokkaasta tilan hyödyntämisestä huolimatta rakennuksesta halutaan käyttäjäystävällinen ja laatutasoltaan korkea.
Tavoitteiden saavuttamiseksi tietomallinnus on ollut kaikkien osapuolten käytössä suunnittelusta valmistukseen ja toteutukseen. Rakennuksen runko koostuu terminaaliosasta ja kahdesta terminaalin molemmin puolin olevasta matkustajakäytävästä. Nämä matkustajakäytävät ja terminaaliosan odotusaula on perustettu paaluperustuksille ja sisääntulo maanvaraisille anturoille.
Terminaalin kantava runko muodostuu teräsliittopilareista, -palkeista ja -ristikoista, betonielementeistä tehdyistä porrastorneista, paikallavalu- ja betonielementtipilareista sekä betonielementtipalkeista. Välipohjissa on käytetty ontelolaattoja ja yläpohjissa poimulevyä. Rungon jäykistyksen muodostavat porrastornit, massiiviset mastoina toimivat paikallavalupilarit, teräsliittopilareiden ja kattoristikoiden muodostama kehäjäykistys sekä pilareiden väliset vinositeet. Terminaalin rungon geometria on monimuotoinen sisältäen kaksoiskaarevaa kattopintaa, vinoa/propellimaista räystäs- ja julkisivupintaa sekä korkeita lasiseiniä, mikä teki siitä rakennesuunnittelun kannalta haastavan.
Yhteistyötä BIM:n avulla
Kohteen luonnosvaiheessa arkkitehtisuunnittelu tehtiin käyttäen Trimble SketchUp -mallinnusohjelmistoa.
Tietomallintaminen on ollut keskeisessä asemassa suunnitelmien yhteensovittamisessa. Rakennuksesta tehdään myös Unity-malli, jolla erityisesti kaluste- ja opastesuunnitelmien vaihtoehtoja havainnollistetaan tilaajalle. Rakennesuunnittelijat käyttivät suunnittelussa Tekla Structures -ohjelmistoa. Koko kantava rakennusrunko on tehty mallintaen samoin kuin paikallavalettujen perustusten raudoitukset. Eri materiaaleista koostuvan rungon suunnittelua on tehty samanaikaisesti samaan malliin eri toimipisteissä.
Kaikki elementit on mallinnettu ja detaljoitu. Reikä- ja varaussuunnittelu on tehty mallintaen varaukset rakenteisiin perustuen taloteknisen suunnittelijan toimittamiin varausobjekteihin. Reikäkierrossa käytettiin MagiCADin ja Tekla Structuresin välistä tiedonsiirtoa. Reikien mitoituksen piirustuksiin on tehnyt rakennesuunnittelija "puoliautomaattisesti".
Rakennemallista on toimitettu IFC-tiedostoja arkkitehdille ja talotekniikan suunnittelijoille suunnitelmien yhteensovitusta varten viikoittain sekä tietomallikoordinaattorin organisoimaan mallintarkastukseen 1-2 kertaa kuukaudessa.
Rakennuksen akustisia ominaisuuksia simuloitiin EASE-ohjelmistolla, jossa pystyttiin luonnosvaiheessa hyödyntämään Trimble SketchUp -ohjelmiston mallinnustiedostoa. Ilman tietomallia olisi rakennuksen suurimpien tilojen geometriaa ja eri tilojen välisiä yhteyksiä ollut hyvin hankala simuloida. Trimble SketchUpia ja IFC-malleja hyödynnettiin myös, kun rakennuksen sisään eri vuodenaikoina tulevaa päivänvaloa ja keinovalaistuksen energiansäästömahdollisuuksia simuloitiin IES VE -ohjelmiston Radiance–työkalulla.
Alue- ja GEO-suunnittelu tehtiin myös tietomallintamalla. GEO-malli sisältää kovan kalliopinnan lisäksi laitureiden muurirakenteet vedenalaisine osineen. Näitä tietoja hyödynnettiin esimerkiksi paalupituuksien määrittämisessä. Terminaalia ympäröivät aluerakenteet ja infra on toteutettu pääosin mallintaen ja ne on yhteensovitettu rakennuksen kanssa. Urakoitsija käyttää yhdistelmämallia aktiivisesti työmaalla ja hyödyntää tietoja päivittäisessä työssä. Myös elementtitoimittajilla on ollut käytettävissään tietomallit, joita on hyödynnetty valmistuksessa ja asennuksissa.
Tietomallin avulla aikataulussa
Tietomallikoordinoinnilla on ollut keskeinen rooli suunnitelmien yhteensovittamisessa. Yhteistyöhön on panostettu, sillä kireä aikataulu vaatii jatkuvaa kommunikointia suunnittelijoiden kesken. Tietomallien yhteensovituspalaverit olivat säännöllisiä. Yhdistelmämalli havaintoineen on ollut kaikkien projektiosapuolien käytettävissä ja kommentoitavissa. Mallista on tuotettu kommunikointia varten myös bcfzip-tiedostot. Yhdistelmämallin käyttöön on pidetty käyttökoulutuksia, jotta esimerkiksi tilaaja pääsi mukaan seuraamaan suunnittelutilannetta omatoimisesti. Mallista tuotettiin myös muutamia panoraamakuvia tutkittaviksi mobiililaitteilla ja virtuaalilaseilla.
Tietomallit eivät auta vain ymmärtämään ja hahmottamaan kokonaisuuksia. Ne myös helpottavat suunnittelua, minkä ansiosta on mahdollista pysyä tiukassakin aikataulussa. Rakennesuunnittelun näkökulmasta arkkitehdin luonnokset vaikuttivat muodoiltaan yksinkertaisilta, ja niiden haasteet selvisivät osapuolille vasta suunnittelun edetessä. Varsin pian havaittiin kuitenkin mallinnuksen edut eri suunnitelmien yhteensovittamisessa. Vaikka arkkitehti hieman yksinkertaisti alkuperäistä muotoa, ilman mallia ei voisi hahmottaa kaarevien pintojen rajaamia rakenteita, ja niiden toteuttaminen veisi moninkertaisen ajan.
Projektin aikataulu on erittäin kireä, ja nyt voidaan jo nähdä, että siihen pääseminen ilman mallinnusta olisi ollut toivoton tehtävä. Tietomallin laaja-alainen hyödyntäminen on onnistunut erinomaisesti, ja hankalasta geometriasta huolimatta rakenneosien mittatarkkuus ja paikalleen sopiminen on toteutunut hyvin. Niin ARK- kuin TATE-mallejakin on hyödynnetty. Työmaa on hyödyntänyt mallia oman työnsä suunnittelussa ja järjestelemisessä sekä kommunikoinnissa osapuolten välillä. Erityisenä hyötynä tietomallinnuksesta on ollut mahdollisuus näyttää rakennuksen sisäistä geometriaa muille suunnittelijoille. Kohteen muodon ja tilojen liitynnät toisiinsa olivat huomattavasti selvempiä tietomallin perusteella, ja entistä suurempi osa suunnittelusta pystyttiin tekemään jo etukäteen sen sijasta että reittejä olisi mietitty työmaalla.
Tilaajan näkökulmasta tietomalli on erinomainen työkalu eri suunnitelmien yhteensovittamisessa ja osaltaan edesauttanut teknisesti vaativan ja aikataulullisesti haastavan hankkeen edistymistä. Suunnitelmat ovat tulleet tilaajalle havainnollisemmiksi.
Projektin osapuolet
Tilaaja: Helsingin Satama Oy
Urakoitsija: YIT Rakennus Oy
BIM-koordinointi: Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: PES-Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
Detaljointi: Sweco Rakennetekniikka Oy
LVIS-suunnittelu: LVI: Ramboll Finland Oy, Sähkö: Granlund Oy, SPR: Ramboll Finland Oy
Geo-suunnittelu: Ramboll Finland Oy
Elementtitoimittaja: Betonimestarit Oy
Teräsrunko ja lasijulkisivut: Normek Oy
Muut osapuolet: Viator Oy, Rakennus-Talasko Oy, Sito Rakennuttajat Oy, Indepro Oy, L2 paloturvallisuus Oy, Schindler Oy, KFS Finland Oy, Arkkitehtityöhuone APRT, Siren Arkkitehdit Oy
