Ratahanke sai kunniamaininnan
Raadin perustelut:
Haastavassa ratahankkeessa yhdistettiin ennakkoluulottomasti ja laadukkaasti useita eri suunnittelualoja tietomallinnuksen avulla, muun muassa turvalaitesuunnittelu mukana tietomallissa. Suunnittelu noudatti jatkuvan mallinnuksen periaatetta ja tietomalleja käytetään tässä kohteessa juridisesti pätevinä dokumentteina.
Suomen vilkkain rataosuus uudistuu tietomallintamalla
Helsinki–Riihimäki-rataosa on osa Suomen vanhinta, 150 vuotta sitten rakennettua päärataa. Se on junamäärältään Suomen vilkkain rataosuus, jota käyttävät Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin liikennöivä lähiliikenne, Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne sekä Pasilan, Vuosaaren, Sköldvikin ja Hangon radalta pääradalle suuntautuva tavaraliikenne. Rataosan välityskyky on jäänyt liikennemäärien kasvaessa liian pieneksi, mikä on huonontanut junaliikenteen täsmällisyyttä ja tehnyt sen alttiiksi häiriöille. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa parannetaan liikennepaikkojen toimivuutta ja mahdollisuuksia junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen. Tavoitteena on myös siirtää tavaraliikenne kulkemaan omille raiteilleen erillään henkilöliikenteestä.
Vuosina 2017–2020 Riihimäen henkilöratapihan raiteisto uusitaan täysin nopeiden läpiajavien junien kulun sujuvoittamiseksi. Samassa yhteydessä uusitaan myös 100 vuotta vanha Vantaanjoen ratasilta. Sitowisen pääsuunnittelijana saama toimeksianto sisältää muun muassa maa- ja perustus- sekä hissirakenteiden suunnittelua, päällysrakennetöitä, vaihteiden asentamisia ja poistamisia, turvalaitetöitä, laitureiden, katosrakenteiden ja tunnelin kuntokartoituksen sekä peruskorjaussuunnittelua. Kohde on erittäin haastava, koska töiden yhteydessä on huomioitava, että liikenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Riihimäellä liikennöi päivittäin noin 160 junaa. Ratapihan suurta tietomäärää voi hallita vain tietomallipohjaisesti. Raiteisto, sähköistys ja turvalaitteet uusitaan lähes kokonaan: Raiteita 11 kpl, neljä laituria, uutta raidetta yhteensä noin 4 km, uusia vaihteita 28 kpl ja uusia sähköratapylväitä 63 kpl.
Mallinnuksen tason tulee koko ajan vastata suunnittelun valmiusastetta
Suunnittelun tarkoituksena oli laatia tilaajan monet reuna- ja menettelyehdot täyttävä rakentamissuunnitelma hankkeessa toteutettavista muutoksista. Suunnittelu toteutetaan jatkuvana mallintamisena, eli mallinnuksen tason tulee koko ajan vastata suunnitelmatilannetta ja suunnittelun valmiusastetta. Työssä syntyvät inframallit siirretään juridisesti pätevänä asiakirjana rakentamiseen. Tavoitteena on laatia digitaalinen aineisto, jota hyödynnetään urakoiden tarjousvaiheessa ja joka mahdollistaa mallipohjaisen rakentamisen. Lisäksi tavoitteena on kehittää mallintamisen hyödyntämistä Liikenneviraston investointihankkeissa. Mallit esitellään suunnittelujärjestelmästä, tarvittaessa luodaan yhdistelmämalli (Trimble Connect) ja lisäksi mallit tulee toimittaa tilaajan Infrakit-palvelimeen. Näin voidaan varmistaa eri tekniikka-alojen yhteensovitus ja tilaaja voi seurata suunnittelun valmiusastetta. Mallinnusta ohjaavat yleiset InfraBIM-ohjeet. Toimeksiantoon kuuluu edellä mainittujen erillisten toimeksiantojen yhteensovittaminen ja liittäminen rakentamissuunnitelmaan ja tietomalliin.
Lähtötietomalli mahdollisti mallipohjaisen suunnittelun yhtäaikaisen aloittamisen. Suunnittelualueelta tuotettiin laserkeilauksella koko ratapihan kattava pistepilviaineisto. Tilaajalla on aktiivinen rooli hankkeen tietomallinnuksessa sekä alan kehityksessä. Hankkeessa kehitetään yhteisiä toimintatapoja, ja suunnittelun yhteydessä laadittiin muun muassa sähköradan ja turvalaitteiden sekä radan merkkien objektikirjastoja alan yhteiseen käyttöön. Kehitystyön tulokset tulevat käyttöön tulevissa hankkeissa.
Tietomalleilla oli suuri merkitys Vantaanjoen ratasillan paalutuksen suunnittelussa. Tietomallipohjaisen aineiston perusteella paalupituus ja työmenetelmä saatiin sovitettua ja työ pystyttiin toteuttamaan lyhyissä liikennekatkoissa.
Työvaiheistuksen suunnittelussa käytettiin apuna yhdistelmämallia. 3D-ympäristössä esimerkiksi sähköratapylväiden ja raiteiden väliset yhteydet olivat helpommin nähtävissä. Työvaiheistuksessa löydettiin ratkaisu, joka mahdollistaa raiteiden ja laitureiden rakentamisen päivätyönä siten, että liikenteelle syntyy mahdollisimman vähän haittaa.
Yhdistelmämallin kattava formaattituki mahdollisti laajan aineiston tarkastelun kaikkien osapuolten kesken
Suunnittelukohde oli erittäin haastava, joten suunnittelun ratkaisuna oli suunnitelmien yhteensovitus ja yhteisen mallin tekeminen. Osallisena oli poikkeuksellisen monta tekniikkalajia, jotka kaikki suunnittelivat mallipohjaisesti. Yhteisen mallin ansiosta suunnitelmaa voitiin päivittää ketterästi ja tehdä yhteensovitusta lähes reaaliaikaisesti. Trimble Connectin kattava formaattituki mahdollisti laajan aineiston tarkastelun kaikkien projektiosapuolien kesken. Hankkeen alussa pidettiin joka perjantai tietomallipalaveri, jotka kehittyivät reaaliaikaisiksi suunnittelukokouksiksi. Mukana oli myös tekniikkalajeja, joiden suunnitelmat eivät ole usein olleet tietomallipohjaisia, kuten turvalaite- ja sähkörata. Projektin aikana nekin kehittivät ja muuttivat käytäntöjään mallipohjaiseen tiedonhallintaan.
Mallipohjainen työvaihesuunnittelu mahdollisti toteutuksen suurempina kokonaisuuksina. Mallinnuksen avulla voitiin luopua yönaikaisista ratojen siirroista ja tilata urakoita. Malli auttoi myös vuorovaikutuksessa tilaajan ja sidosryhmien kanssa. Erillinen lähtötietomalli mahdollisti tietomallipohjaisen suunnitellun nopean aloittamisen ja yhdistelmämallin hyötykäytön esimerkiksi kokouksissa.
Projektin osapuolet
Tilaaja: Väylävirasto
Rakennuttaja: Viakon Infra Oy, Rejlers Finland Oy
Pääsuunnittelija (rata-, geo-, rakenne-, arkkitehti-, työvaiheistus-, tie- ja kuivatussuunnittelu sekä johtojen, putkien, kaapeleiden ja laitteiden siirtosuunnittelu): Sitowise Oy
Turvalaitesuunnittelu: Proxion Oy
Staattiset ja dynaamiset opasteet: Ramboll Finland Oy
Kameravalvonta: WSP Finland Oy
Vantaanjoen ratasillan rakentamissuunnittelu: Sitowise Oy
Riihimäen henkilöratapihan ST-sähkörataurakka: NRC Finland Oy
Riihimäen asematunnelin jatke: Sitowise Oy
