Suomi English
Isoisänsilta

Isoisänsillan projektiryhmä

Sillan hankinnoissa ja toteutuksessa käytettiin tietomallia piirustusten sijasta

Helsingin Sörnäisten kaupunginosan Kalasatamaan rakentuu asuin- ja toimistoalue, jonka asukasluvuksi 2030-luvulla on arvioitu jopa 20 000 asukasta. Aluetta ympäröi rantapromenadi, jonka uusi noin 170 m pitkä kevyen liikenteen silta yhdistää Mustikkamaan viheralueille, ulkopelikentille ja Korkeasaareen. Isoisänsillan rakentamistyöt alkoivat elokuussa 2014, ja silta avataan yleiselle liikenteelle elokuun 2016 loppuun mennessä.

Silta alkaa Kalasataman puolelta langerpalkkisiltana ja haarautuu Mustikkamaalle perinteiseksi kaarisillaksi. Kaaren jännemitta on 150 m. Sillan hyödyllinen leveys Mustikkamaan päässä ja sillan keskialueella on 4 m. Silta levenee Kalasataman puolella, kun kevyen liikenteen väylä haarautuu Parrulaiturille ja Capellan puistotielle kaaren eri puolilta. Kalasataman puoleisessa päässä silta on perustettu porapaalujen päälle rakennetun teräsbetonisen maatuen varaan ja Mustikkamaan puoleisessa päässä suoraan kallion varaan, johon se on ankkuroitu jänneteräksin. Sillan päällysrakenne on tehty kokonaan teräksestä, ja kansi on ripustettu kaaresta 22 vetotankoparilla. Kansi on ortotrooppinen teräskansi, jonka asennuslohkot on hitsattu toisiinsa työmaalla. Hankkeeseen sisältyy myös kunnallisteknisiä töitä ympäröivällä alueella.

Tärkeänä tavoitteena on ollut tietomallin käyttäminen piirustusten sijaan rakennusurakan hankinnassa ja toteutuksessa. Malliin on pyritty sisällyttämään kaikki oleellinen tieto. Tämän vuoksi mallinnettaviin asioihin, mallinnuksen tarkkuuteen ja laajuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota jo suunnittelua käynnistettäessä. Periaatteena on ollut ohjata urakoitsija ja muut hankkeen osapuolet käyttämään tietomallia omassa toiminnassaan ja keskinäisessä kommunikoinnissa. Mallipohjainen tiedonsiirto on pyritty maksimoimaan ja dokumenttipohjainen tiedonsiirto minimoimaan myös rakentamisen aikana. Toisaalta tavoitteena on ollut saada urakoitsija hyödyntämään mallia niin laajasti ja monipuolisesti, että kokemusten ja eri osapuolten välisen vuoropuhelun perusteella löydettäisiin parhaat tiedonsiirtokäytännöt.

Arkkitehdin laatima geometriamalli toimi rakennesuunnittelun lähtötietona. Kaikki sillan teräs- ja betonirakenteet mallinnettiin raudoituksineen ja detaljeineen. Teräsrakenne mallinnettiin esikohotettuun muotoon. Haastavan geometrian, toiminnan ja ulkonäön vaatimien yksityiskohtien mallinnus onnistui hyvin. Lisäksi mallinnettiin Inframodel-formaatissa suunnittelualueen maarakenteet, työnaikaiset kaivannot ja täytöt, katurakenteet ja putkitukset sekä kaivot. Mallipohjaisen suunnittelun hyödyt tulivat hyvin esille sekä suunnittelussa että suunnittelun ohjauksessa monimuotoisten rakenteiden helppona hahmottamisena. Sillan rakenteiden sovitus maastoon ja tuleviin väyliin saatiin varmistettua yhdistämällä silta- ja katusuunnittelijoiden laatimat mallit. Suunnitelman ulkoinen tarkastus oli helpompaa mallipohjaisesti kuin piirustuksia tarkastelemalla.

Hankintavaiheessa tarkka ja pitkälle viety malli mahdollisti mallipohjaisen urakkakyselyn. Malli oli tarjouspyyntömateriaalissa pääosassa ja sitä tukemassa oli vain joitakin yksittäisiä detaljipiirustuksia. Määrätiedot saatiin mallista ja tilaaja pystyi sitoutumaan niiden oikeellisuuteen. Määrissä ei ole urakan aikana havaittu merkittäviä eroja toteutuneeseen. Urakoitsijalle toimitettavana suunnitelma-aineistona oli vain malli.

Urakan alkaessa tarjoutui mahdollisuus pilotoida Tekla Model Sharingia, joka nähtiin hyvänä keinona jakaa tietoa mallipohjaisesti hankkeen osapuolille rakentamisen aikana. Palveluun perustettiin sillan suunnitelmamallista ja katurakenteiden mallista yhdistetty jaettu malli, johon oli pääsy sekä suunnittelijalla, tilaajalla että urakoitsijalla. Rakentamisen aikana urakoitsija on mallintanut väliaikaisen työsillan ja teräsrakenteen asentamisaikaiset aputuet. Tästä jaetusta mallista urakoitsija on tuottanut tarvitsemansa telinepiirustukset ja betonirakenteiden mitta- ja raudoituspiirustukset. Lisäksi urakoitsija on laatinut kymmenittäin eri työvaiheisiin räätälöityjä piirustuksia. Konepajasuunnittelija pystyi tuottamaan tuotantopiirustukset suoraan rakennussuunnittelijan toimittamasta valmiiksi detaljoidusta mallista ilman piirustusmuotoisia lähtötietoja.

Urakoitsija piti mallissa yllä rakentamisaikataulua, johon sisältyi teräsrakenteen konepajasuunnittelun, valmistuksen ja osien asennuksen aikataulu sekä urakan yleisaikataulu. Toteutuneiden rakenteiden osalta urakoitsija lisäsi malliin tarkemittauksia mm. toteutuneista porapaaluista, ankkuroinneista, betonirakenteiden valuista sekä teräsrakenteen asennuksesta. Tärkeimmät laadunvarmistusdokumentit linkitettiin malliin. Urakoitsija suunnitteli ja mallinsi myös työnaikaiset rakenteet kokonaisuudessaan. Jaetun mallin avulla tilaaja ja muut projektiosapuolet pystyivät seuraamaan hankkeen aikataulun ja laadun toteutumista. Jaetusta mallista muodostuu hankkeen lopussa toteumamalli, joka sisältää myös rakentamisaikaisen revisio- ja historiatiedon.

Tilaaja: Helsingin kaupunki
Rakennuttajakonsultti: A-Insinöörit
Urakoitsija: Kreate
Arkkitehti Ins.tsto Pontek (Hanna Hyvönen ja Teo Tammivuori)
Rakennesuunnittelu: Ins.tsto Pontek
Detaljointi: Ins.tsto Pontek
Konepajasuunnittelu: WSP Finland
Geosuunnittelu: Arcus
Katusuunnittelu: WSP Finland, FCG Suunnittelu ja Tekniikka
Osatoimittajat: Normek (teräsrakenteiden valmistus ja asennus), Celsa Steel Service (betoniraudoitteet)
Aliurakoitsijat: Normek, Celsa Steel Service
Tilaajan tietomalliasiantuntija: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Urakoitsijan tietomalliasiantuntija: WSP Finland