Suomi English
Tikkurilantie, Vantaanjoen silta ja Tikkurilantien alikulku

Siltanylund Oy & Destia Oy

Uraauurtava silta- ja väylähanke

Tikkurilantien ST-hanke Vantaalla yhdisti Tikkurilan ja Aviapoliksen alueet Marja-Vantaan keskustaan. Hanke sisälsi kadun, Vantaanjoen ylittävän sillan, paalulaattojen, alikulkukäytävän ja siihen liittyvän kaukalon rakentamisen ja suunnittelun. Hankkeen toteutusmuoto oli ST-urakka. Hanke aloitettiin vuonna 2011 ja se valmistui 2013. Hanke oli Suomen ensimmäisiä infrahankkeita, jonka tarjouspyynnössä edellytettiin tietomallin käyttöä suunnittelussa ja rakentamisessa. Tarjouksissa pyydettiin kuvaamaan miten mallintamista aiotaan hyödyntää.

Vantaanjoen silta on jännitetty betoninen palkkisilta, jonka jännemitat ovat 32 m + 45 m + 32 m ja hyötyleveys noin 13 m (2 ajokaistaa + jalkakäytävä). Silta perustettiin teräsputkipaaluille. Vantaanjoen sillan tulopenkereet perustettiin paalulaatoille. Tikkurilantien alikulkukäytävä ja kaukalo on teräsbetoninen rengaskehärakenne, jonka vapaa-aukko on 5,9 m ja kokonaispituus n. 100 m. Alikukäytävä ja kaukalo perustettiin maanvaraisena mursketäytön varaan. Alueella vallitsee paineistunut vesi, joka toi oman haasteensa rakentamiselle.

Kaikki rakenteet suunniteltiin mallintamalla. Väylärakenteet mallinnettiin Tekla Civil -ohjelmalla, siltarakenteet ja paalulaatat Tekla Structuresilla. Työmaalla oli käytössä Tekla Structures Viewer. Tarkastuskonsultti käytti Tekla Structuresia. Tilaaja seurasi siltamalleja Tekla BIMSight -ohjelman avulla. Silta- ja väylärakenteet mallinnettiin hyvin tarkasti. Siltamallit sisälsivät kaikki raudoitteet sekä alikulkukäytävän osalta myös telinerakenteet. Väylärakenteiden Tekla Civilistä tuotettuja malleja käytettiin koneohjaukseen. Lisäksi hankkeessa testattiin tabletin käyttöä siltamalleissa työmaalla (Tekla BIMsight).

Mallien käyttöä pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman paljon etenkin työmaalla. Väylärakenteiden koneohjauksen lisäksi siltarakenteiden mittatiedot vietiin mittalaitteisiin lähes suoraan mallista. Raudoitteiden ja muottien asentamisessa hyödynnettiin mallia työmaalla, jonka henkilöstö koulutettiin Teklan käyttöön hankkeen alussa. Lisäksi hankkeen aikana testattiin toimintatapaa, jossa urakoitsija rakentaisi suoraan mallista ja tilaaja hyväksyisi vain mallin piirustusten sijaan tarkastuskonsultin avustuksella. Mallien tarkastamisessa käytettiin Teklan Comment Tool -työkalua. Siltamalleissa annettiin osille eri värit valmiusasteen mukaan, ja sen avulla siltarakenteiden valmiusastetta oli eri osapuolten helppo seurata. Suunnittelukokouksessa siltasuunnittelun etenemistä esiteltiin tietomallien avulla. Tietomallit päivitettiin säännöllisesti kaikkien käytössä olevaan projektipankkiin, josta jokainen sai viimeisimmän mallin käyttöönsä.

Ensimmäinen infra-alalla näin laaja mallintamishanke oli alussa melko haasteellinen. Eri osapuolet piti saada ymmärtämään mitä hankkeessa mallinnetaan. Melko suuri haaste oli alikulun kohdalla oleva paineellinen vesi, jonka vuoksi alikulkurakenteesta piti suunnitella hyvin vesitiivis. Rakenteellisesti haasteellinen oli erityisesti kaareva kaukalo, etenkin raudoituksen osalta. Lisäksi siltarakenteiden kohdalla olevat putket, kaivot ja pumppaamot aiheuttivat melko paljon yhteensovittamista ja mallien säätämistä väylä- ja siltasuunnittelun puolella. Myös paalulaattojen sovittaminen Vantaanjoen sillan maatukien kohdalla oli aikataulujen osalta välillä haasteellista, koska paalulaattoihin piti suunnitella reiät sillan paaluperustuksille oikeaan kohtaan. Mallien yhdistäminen eri osapuolten välillä tapahtui pääosin projektipankin kautta.

Etenkin työmaateknologian hyödyntämisestä saatiin arvokasta kokemusta seuraaviin hankkeisiin. Kaarevien rakenteiden mallintamiseen löydettiin uusia ratkaisuja. Yhdistelmämallien laatimisessa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa Tekla BIMsight ohjelmaa, jossa kaikki rakenteet saatiin helposti sovitettua yhteen. Myös tietomallien tarkastamisesta ja hyväksymisestä saatiin hyvää kokemusta niin omaan käyttöön kuin yleisesti tilaajorganisaatioille. Myös tabletin käyttöä kokeiltiin Tekla BIMsight -mallilla työmaalla. Siltamallien hyödyntämisessä löydettiin ehkä tehokkain tapa toimia: suunnittelija ottaa mallista kuvaruutukaappauksen, johon leikkaustyökalun avulla on helppo piirtää kommentit ja lähettää suoraan sähköpostilla työmaalle.

Ehkä tärkein asia on sopia hyvissä ajoin ennen projektin alkua mallinnettavat asiat, käytettävät työkalut ja tallennuspaikat sekä tavat käyttää malleja kaikkien osapuolten kesken, koska projektin lähtiessä käyntiin asioita ei enää ehdi sopia. Riskinä on, että mallien hyödyntäminen jää tällöin aiottua pienemmälle.

Tilaaja: Vantaan kaupunki
Urakoitsija: Destia Oy
Arkkitehti: Destia Oy
Rakennesuunnittelija: Siltanylund Oy
Detaljointi: Siltanylund Oy ja Destia Oy
Muut osapuolet: Finnmap Consulting Oy (paalulaatat)
Siltasuunnittelun ulkoinen tarkastus: WSP Finland Oy
Rakennuttajakonsultti: Sweco PM Oy