Sisältö
Plaana suunnittelee projekteja Tekla Solutionilla infrasuunnittelijoille
Vuonna 2010 maamme mittavimpiin tiehankkeisiin kuuluvat Espoon Leppävaarassa Kehä I:n ja Turunväylän uudistamishanke sekä ”Kallansillat”-tiehanke valtatiellä 5. Plaana Oy on suomalainen yhdyskunta-alan suunnittelutoimisto, joka vastaa muun muassa näiden rakennusurakoiden tie- ja ympäristörakenteiden suunnittelusta.
Vuonna 2001 perustettu yhdyskunta-alan suunnittelutoimisto Plaana Oy ja sen tytäryhtiö Insinööritoimisto Ponvia Oy työllistävät noin 40 henkilöä. Konsernin päätoimialana ovat urakoitsijoille, kunnille sekä valtion virastoille tehtävä tie- ja liikennesuunnittelu, yhdyskuntatekninen suunnittelu, projektinhallinta sekä siltojen ja vesi- ja satamarakenteiden suunnittelu- ja kehittämistehtävät.
Infrasuunnittelun Plaana tekee Tekla Solutionilla infrasuunnittelijoille. Ratkaisun ytimessä on Tekla Civil, joka on mallipohjainen tietojärjestelmä muun muassa teiden, katujen ja rautateiden sekä vesi- ja viemäriverkostojen suunnitteluun.
– Valitsimme ratkaisun vanhojen, hyvien käyttökokemuksien perusteella, kertoo projektijohtaja Pekka Mosorin Plaanasta. Tekla Solution on ollut Plaanan suunnittelujärjestelmä yrityksen perustamisesta lähtien.
Mittavassa Leppävaaran suunnittelu- ja toteutus -urakassa (STU2) perusparannetaan Kehä I:tä. Siltoja rakennetaan 26 ja ramppeja kaiken kaikkiaan noin 8 kilometriä. Pääsuunnittelija Kari Rautio Plaanasta kertoo, että Teklan ratkaisu on kaiken suunnittelun lähtökohta. Tekla Solutionilla tehdään rakennusurakan kaikki suunnitelmat kuten tie- ja ympäristösuunnitelmat sekä työnaikaisten liikennejärjestelyiden laatiminen.
Kehä I Leppävaara -urakan kokonaiskustannukset ovat noin 35 miljoonaa euroa, josta suunnittelun osuus on noin 1 miljoona. Oma haasteensa Leppävaaran urakkasuunnittelussa on vilkkaasti liikennöidyn Kehä I:n liikenteen sujuvuudesta huolehtiminen rakennustöiden aikana. Leppävaarassa Kehä I:tä ajaa vuorokaudessa 70 000 ajoneuvoa.
– Liikennejärjestelyiden työnaikaisten suunnitelmien laatiminen on poikkeuksellisen iso osa urakkaa ja yksi merkittävä kustannuserä rakentamisessa, Mosorin kertoo.
Tiehankkeiden tarjoushintojen laskeminen vaatii oikeita ja ajantasaisia lähtötietoja.
– Teklan ratkaisussa pystyy joustavasti ja täsmällisesti laskemaan rakennusurakan massamäärät, näin päästään tekemään helposti vertailuja eri vaihtoehtojen kustannusten välillä, Mosorin kehuu.
– Leppävaaran hankkeessa oli tärkeää saada tarjousvaiheessa riittävän tarkkaa tietoa leikattavista ja rakennettavista määristä: massalaskennan oikeellisuus oli tärkeää. Myös rakenteiden sovittamisen maastomalliin täytyi onnistua mahdollisimman täsmällisesti ja riittävän helposti, jotta kohtuullisin kustannuksin saadaan luotettavat tiedot, Mosorin painottaa.
– Poikkileikkausten tekeminen ja sovittaminen maastomalliin on vaativaa, Rautio huomauttaa.
– Teimme tarvittavat massalaskennat ja poikkileikkaussuunnitelmat Tekla Civilillä ja olemme kyllä tällä hetkellä tyytyväisiä ratkaisuun. Se sopii hyvin meidän isoihin hankkeisiin. Meidän massalaskennat ovat olleet luotettavia ja käytäntö on osoittanut, että saamme Tekla Civilillä pienemmällä työmäärällä ja nopeammin tietoa kuin muista järjestelmistä saadaan, Mosorin kiittelee.
Takaisin ylös
Nopea ja tehokas tiedonhallinta tuo kustannussäästöjä urakkasuunnitteluun.
– Näen, että me olemme voineet antaa edullisempia tarjouksia, koska suunnittelun hinta koostuu käytetystä ajasta, Mosorin kertoo.
Tiehankkeita toteutetaan usein jatkuvan suunnittelun mallilla. Urakan tarjouspyynnössä määritellään tiegeometria, mitä ei juuri muuteta suunnittelun aikana, mutta tarkempi rakennesuunnittelu tehdään rakennusvaiheessa.
Kun tiesuunnittelu on jatkuvaa, kaikki on muutosta alun jälkeen, kuten Mosorin asian ilmaisee. Tietokantapohjainen Tekla Civil ei aseta rajoituksia muutosten teolle ja muutokset päivittyvät automaattisesti kaikkiin hankkeen suunnitelmiin.
Plaana Oy on myös ollut mukana Tekla Civilin kehittämishankkeissa antamassa käyttäjänäkökulmaa järjestelmäkehitykseen, jota Teklassa tehdään määrätietoisesti yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
– On hyvä, että asiakkaan ja ohjelmistotarjoajan välillä käydään vuoropuhelua, Mosorin toteaa.
– Hyvin tärkeänä pidän myös sitä, että versiopäivitysten yhteydessä ratkaisun toimintaan ei tule suuria katkoja ja ettemme joudu siirtämään vanhoja tietoja uudelleen järjestelmään päivityksen jälkeen.
Leppävaaransolmun kuva: Liikennevirasto
Mosorinin ja Raution kuvat: Plaana Oy
Sisältö