Tekla on tiiviisti mukana tietomallinnuksen opetuksessa. Rakennusalan käytännöksi vakiintuvaa tietomallinnusta opetetaan jo monissa ammattikorkeakouluissa Suomessa. Nyt mallinnuskoulutusta tarjoaa myös Teknillinen korkeakoulu Helsingin Otaniemessä, jossa ensimmäistä kertaa hyödynnettiin tietomallinnusta talonrakennuksen rungon suunnittelun kurssilla syksyllä 2008. Kurssilla käytettiin ensisijaisena työkaluna Tekla Structures -ohjelmistoa. Mallinnusosaaminen on valtti ja lama-aikana välttämättömyyskin työmarkkinoilla.
– Uudistettu talonrakennustekniikan jatkokurssimme keräsi yli neljäkymmentä osallistujaa, jotka vaikuttivat motivoituneilta, suorittivat hyväksytysti sekä harjoitustyön että tentin ja antoivat kurssista myönteisen palautteen, kehuu Teknillisen korkeakoulun rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen varajohtaja professori Jari Puttonen. – Kurssiin sisältyi todellista toimeksiantoa vastaava harjoitustyö, joka toteutettin ensimmäistä kertaa tietomallin avulla. Kurssi järjestetään vuosittain, seuraavan kerran syksyllä 2009.
– Tuote- tai tietomallipohjainen suunnittelu on moderni toimintatapa, joka mahdollistaa keskittymisen olennaiseen, valottaa Puttonen. – Tietomallin avulla runkovaihtoehtoja ja muita teknisiä vaihtoehtoja on helppo varioida ja verrata, ja siitä saadaan esitiedot kustannusten laskentaan. Tekla Structures valittiin suunnittelutyökaluksi, koska se täytti opetuksellinen tarpeemme. Useimmille kurssilaisille ohjelmisto oli ennestään ainakin jonkin verran tuttu. Harjoitustyöryhmät muodostettiin siten, että joka ryhmässä oli joku, joka tunsi ohjelmiston ennestään.
Teknillisen korkeakoulun lisäksi Tekla Structures -kursseja on tarjolla esimerkiksi Hämeen ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakouluissa.
Tärkeä askel tietotekniikan soveltamisessa rakentamiseen
– Tuotemallinnus on ollut tulossa alalle 1990-luvulta asti, muttei ole päässyt täysin vakiintumaan käytännöksi, mikä on johtunut pääosin puutteista tietoteknisessä osaamissa, huomauttaa Puttonen. – Tietoteknisen osaamisen lisäksi yhteisen prosessin haasteena on tiedonsiirron onnistuminen ohjelmistojen välillä, tietoturva- ja vastuuasiat sekä mallien omistajuudesta päättäminen.
– Panen tulevaisuuden toivoni nuoriin, jotka ymmärtävät, miksi ja miten tietotekniikkaa kannattaa hyödyntää, Puttonen jatkaa. – Tietomallinnuksen ottaminen osaksi talonrakennustekniikan opetusta on merkittävä askel eteenpäin, ja Teknillinen korkeakoulu lukeutuu mieluusti alan ensisijaisten kouluttajien joukkoon Suomessa. Meillä on tavoitteena ohjelmistotietämyksen tuominen alemmillekin kursseille ja vireillä on myös rakentamiseen kohdennetun sovelletun tietotekniikan professuurin perustaminen laitokselle.
– Teklalle kiitos aktiivisesta tuesta kurssin aikana. Diplomitöistä suuri osa tehdään yksityisille yrityksille, ja toivoisin, että yhä useampi tehtäisiin nimenomaan tietotekniikan soveltamisesta rakentamisessa, Puttonen päättää.
Aito harjoitustyö havainnollisti mallinnuksen edut
Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy:ssä työskentelevä Eelon Lappalainen (yläkuvassa oikealla) on ollut työelämässä jo pitkään mutta osallistui talonrakennustekniikan jatkokurssille täydentääkseen taitojaan. – Parasta kurssissa oli se, että suunniteltiin mittava todentuntuinen kohde, 10-kerroksinen toimistorakennus, johon tutkittiin vaihtoehtoina teräsbetonielementti- ja teräsbetoni-liittorungot. Mallinnuksen avulla havainnollistettiin ja verrattiin vaihtoehtoja ja niille saatiin laskettua kustannukset rakennusosa-arviona.
– Harjoitusryhmissä oli 3-4 opiskelijaa, ja meidän ryhmässämme kaikki tunsivat Tekla Structuresia jonkin verran ennestään, Lappalainen kertoo. Harjoitustyöhön osallistuivat Lappalaisen lisäksi Jani Germano Optiplanilta (yläkuvassa vasemmalla) ja Fredrik Kullström Finnmap Consultingista (yläkuvassa keskellä). Uutta heille oli ison mallin luominen kokonaisesta rakennuksesta, sen rakenteiden vertailu ja hallinta jo luonnosvaiheessa. Vertailu sujui mallin avulla hienosti, kun rakennuksen geometria pysyi samana ja vain runkomateriaalia vaihdettiin.
– Teklan kattavista objektikirjastoista oli myös paljon apua. AutoCADia tarvittiin lähinnä tiedonsiirtoon ja kirjastojen hyödyntämiseksi laajemmin, ilmankin voitaisiin toimia. Suoritimme harjoitustyön kolmessa vaiheessa välinäyttöjen avulla, Lappalainen kertoo.
– Jatkamme harjoitustyötä erikoistyönä kevään 2009, tarkoitus on tehdä oppimateriaalia ensi syksyn kurssille. Toivoisin että siellä tehtäisiin vielä enemmän rakennevaihtoehtojen kustannusten vertailua, varsinaista detaljointia ja lisäksi aikataulumalli rakennuksen pystytystä varten. Kustannussäästö ja riskien vähentäminen on kuitenkin se, mikä loppuasiakasta eniten kiinnostaa. Myös eri mallinnustyökalujen vertailu olisi kurssilla paikallaan – uskon, että se olisi Teklalle vain eduksi! Lappalainen toteaa.
Lue lisää Tekla Structures -ohjelmistosta