Julkisesta sektorista tulee kansalaisia palveleva tietoyhteiskunta. Avoimet rajapinnat, mashupit ja pilvipalvelut yleistyvät ja muuttavat tietoyhteiskuntakehitystä. Julkishallinnon sähköiset palvelut yleistyvät ja olemassa olevia tietovarantoja hyödynnetään aiempaa monipuolisemmin. Näin toteaa tekniikan tohtori ja kansanedustaja Jyrki Kasvi.
Kansanedustaja Jyrki Kasvi,
miksi julkisen sektorin sähköiset palvelut
ovat tarpeellisia?
”Suomessa yksityisen sektorin tuottavuus on noussut vuosikymmeniä. Tuottavuuden nousu on ulosmitattu palkankorotuksina ja osinkoina. Julkisella puolella tuottavuus on sen sijaan hieman laskenut. Mutta tietenkin myös julkisella sektorilla on nostettu palkkoja. Tämä merkitsee sitä, että yhdellä veroeurolla saadaan aiempaa vähemmän palveluja ja henkilöstöä, kuten lääkäreitä.
Julkisella sektorilla on tehtävä sama kuin pankkialalla tehtiin 1990-luvulla: tuottavuutta on nostettava. Vaihtoehdot tuottavuuden nostolle ovat verojen nostaminen tai palvelujen leikkaaminen. Mieluiten valitsisin tuottavuuden nostamisen kahden viimeksi mainitun sijaan.
Sähköiset palvelut ovat keino nostaa tuottavuutta. Usein ne nähdään vain kansalaisrajapinnassa, front officessa, mutta niiden avulla on
nostettava tuottavuutta myös back officessa.
Organisaatioissa on päästävä pois siilomaisesta ajattelusta, jossa jokaisella sektorilla on omat tietojärjestelmänsä. On pyrittävä matriisimaiseen toimintaan. Näin tehostetaan toimintaa, tuottavuus paranee ja laatukin samalla kohenee. Tässä puhutaan hyvinvointivaltion säilyttämisestä.”
Rakennusluvan hakeminen on usein nostettu esimerkiksi siitä,
että Suomi on julkisen sektorin sähköisten palvelujen osalta jälkijunassa.
”Tuntuu siltä, että rakennusluvan hakija juoksee eri viranomaisten luona. Hän on lähetti, joka vie papereita paikasta toiseen, sillä jokaisella taholla on omat tietojärjestelmänsä, jotka eivät keskustele keskenään. Erityisen vaikea lupahakemuksen täyttäminen on silloin, jos mennään normin ulkopuolelle. Esimerkiksi kun hakee lupaa kaavoitetun alueen ulkopuolelta. Tässä pitäisi tukea hakijan prosessia, pitäisi katsoa, miten sähköisillä järjestelmillä voidaan järkeistää prosessia asiakkaan kannalta.”
Tekla tarjoaa 24/7-periaatteella toimivan rakennuslupien sähköisen hakemisen verkkopalvelun.
Mitkä seikat vaikuttavat mielestäsi julkisen sektorin tietoyhteiskuntakehitykseen?
”Pilvet ja mashupit tulevat ja muuttavat tietotekniikan mahdollisuuksia paljon. Tulevaisuudessa koneet eivät pyöri järjestelmätoimittajan luona, vaan pilvipalvelussa. Tässä täytyy tosin olla tarkkana, ettei kriittistä, yksityisyydensuojan piiriin kuuluvaa tietoa anneta ulkopuolisten hallinnoitavaksi.
Edelläkävijämaissa nähdään, että julkisen ja yksityisen sektorin raja muuttuu. Syntyy toimintaa, joka hyödyntää eri tietolähteistä saatuja aineistoja. Esimerkiksi Lontoossa on asunnonostajan sähköinen palvelu, joka yhdistää reittipalvelun, asunnonvälittäjät alueittain sekä alueen arvostukseen ja hintoihin liittyviä tietoja.”
Pilvipalvelun käyttäjä ei välttämättä tiedä, missä palvelin fyysisesti sijaitsee.
Palvelu mahdollistaa resurssien oston sen mukaan, mitä asiakas minäkin hetkenä tarvitsee.
Mashup on ohjelma tai web-sivu, joka yhdistää tietoa yhdestä tai useammasta lähteestä.
Näin muodostuu uutta informaatiota tai uusi ohjelma.
Toisinaan kuntien suunnasta katsottuna on näyttänyt siltä, että eri ministeriöiden yhteiset tietohallintohankkeet etenevät hitaasti.
Onko tilanne muuttumassa?
”Valtiovarainministeriö on ottanut tietoyhteiskuntaasioissa koordinoijan roolin. Näyttäisi että kehitys menee parempaan suuntaan.”
Kunnat tekevät omia ja seudullisia järjestelmähankintoja. Miten tämä sopii yhteen valtionhallinnon ajamien valtakunnallisten ratkaisujen kanssa?
”Paikalliset ratkaisut ovat ok, mutta niiden tulee voida keskustella muiden paikallisten ratkaisujen kanssa. Rajapintojen järjestelmiin tulee olla avoimia. Onneksi järjestelmien tilaajat ovat oppineet vaatimaan tätä. Järjestelmiä hankittaessa ja sopimuksia tehtäessä tilaajan tulee myös määritellä, että tilaajalla on omistajuus kriittiseen tietoon. Ettei järjestelmän vaihto tule mahdottomaksi tiedon omistajuuteen liittyvien ongelmien vuoksi.”
Tuleeko tietoyhteiskunta tietojärjestelmillä?
”Työn organisointi ja prosessit pitää ensin saada kuntoon. Sitten hankitaan työtä tukevat tietojärjestelmät. Ei voida tehdä niin, että vain siirretään vanha malli tehdä töitä tietojärjestelmän hoidettavaksi. Koko prosessi pitää ajatella uudelleen.”
Tällä hetkellä julkishallinnon tietovarantojen käytöstä peritään vähintään aineiston irrottamiskustannukset. Kunnalle saattaa tulla halvemmaksi kerätä itse samat tiedot kuin ostaa ne tietoja hallinnoivalta viranomaiselta.
Kuinka tulevaisuudessa?
”Päällekkäinen työ tiedonkeruussa pitää saada pois. Meidän pitää seurata amerikkalaisten ja brittien esimerkkiä: veronmaksajien rahoilla hankitut tiedot annettakoon veronmaksajille ilmaiseksi. Uskoisin että Suomeen yhteisin varoin kerättyjen tietovarantojen käytön ilmaisuus on tulossa 1–2 vuoden sisällä. Tässä asiassa valtionhallinnossa on tapahtunut selvä ilmapiirin muutos.
Tietovarantojen laaja käyttö synnyttää aivan uudenlaista toimintaa. Kansalaiset ovat parempia luomaan uusia palveluja kuin viranomaiset. Kaikki netin suuret innovaatiot ovat syntyneet siten, että yksi tai muutama ihminen on saanut oivalluksen ja antaneet sen eteenpäin. Joskus he ovat hyötyneet siitä itse, mutta eivät aina. Tämä on myös yhteiskunnan hyväksi tapahtuvaa toimintaa.”
Teksti: Sari Putkonen
Kuvat: Tuulikki Holopainen
