Pekka Hämäläinen
toimialajohtaja
Energian jakelu
Olen ollut Tekla Xpowerin matkassa ensimmäisistä hetkistä lähtien, ja yli parinkymmenen vuoden aikana olen saanut olla mukana energianjakelun omaisuudenhallinnan järjestelmien valtavassa kehityksessä. Nyt kolmannella vuosikymmenellään Tekla Xpower on ohjelmistona jo kokenut kansainvälinen tekijä, joka katsoo luottavaisena tulevaisuuteen ja kehittää erityisosaamistaan edelleen. En voi uskoa, että vastaavaan näköalapaikkaan olisi ollut mahdollista päästä muualla. Tästä kiitos tietenkin suomalaisille asiakkaillemme, jotka tätä kehitystä ovat johtaneet.
On hienoa olla viemässä alan osaamista myös Pohjoismaiden ulkopuolelle. Tekla Xpowerin lisääntyvä käyttö maailmalla ei ole millään muotoa pois kotiseudulta, vaan täällä Suomessa pääsemme nauttimaan kansainvälisen kehitystyön hedelmistä tuotekehityspanostusten myötä. Maailmalla Suomi ja muut Pohjoismaat tunnetaan energianjakelutoimialalla arvostettuina edelläkävijöinä, joilta katsotaan mielellään mallia. Energia-alan tietojärjestelmät ovat viime aikoihin saakka monin paikoin keskittyneet energian tuotantoon, siirtoon ja laskutukseen, jakeluverkkojen ja asiakkaan ollessa pienemmällä painolla. Suomessa jakeluyhtiöt ja viranomaiset ovat jo kauan ymmärtäneet vastuunsa loppuasiakkaasta. Tämä on heijastunut myös tietojärjestelmien, kuten Tekla Xpowerin, kehityssuuntiin.
Hyvä esimerkki Pohjoismaiden asemasta kehityksen kärjessä on Suomen ja Ruotsin siirtyminen ensimmäisten joukossa maailmassa sähköverkkojen automaattiseen mittarinluentaan (AMR). AMR on ollut viime aikojen suurimpia kehityshankkeita myös Teklassa. AMR:ään siirtyminen on verkkoyhtiöille mittava investointi, joten siitä saatavat hyödyt on yritettävä kaikin tavoin maksimoida. Teklassa olemme kehittäneet AMR:ään pohjautuvaa reaaliaikaista verkon tilan seurantaa, jonka avulla hälytykset sähköverkon häiriöistä ja kuormituksesta ovat välittömästi saatavilla sekä vikakohta paikannettavissa.
Suomessa tehdystä kehityksestä pääsevät hyötymään myös muut maat, joskin monilla yhtiöillä tämä on mahdollista vasta kaukana tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Teklan verkkotietojärjestelmä ollaan ottamassa käyttöön Berliinin sähköverkkojen hallinnassa, ja siellä erityisenä haasteena on lähes kolmenkymmenen eri liitynnän rakentaminen Tekla Xpowerin ympärille. Verkkotietojärjestelmän onkin pakko olla sekä avoin ja integroitavissa sopimaan erilaisiin ohjelmistoympäristöihin että lokalisoitavissa tukemaan asiakkaiden erilaisia toimintaprosesseja.
Alan kehityksen jatkuminen myös tulevaisuudessa on tärkeää, ja olemme Teklassa tehneet pitkään tutkimusyhteistyötä muun muassa Teknillisen korkeakoulun kanssa. Tällä hetkellä ensimmäiset opiskelijat TKK:ssa ja ammattikorkeakouluissa ovat päässeet käyttämään Tekla Xpoweria opinnoissaan. Ohjelmisto on opetuskäytössä myös Malesiassa University of Tenagassa, ja Tekla on osaltaan edistänyt eri maiden korkeakoulujen yhteistyötä alalla. Yhteistyön myötä on syntynyt väitöskirjoja esimerkiksi sähköverkkojen omaisuudenhallinnasta, ja kolmen vuoden kuluttua valmistuvat oppilaitosten ensimmäiset verkkotietojärjestelmien asiantuntijat.
Aikuistunut Tekla Xpower kasvattaa yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa jo seuraavaa sukupolvea, joka tarttuu energianjakelutoimialan tulevaisuuden haasteisiin kehittämällä toimintaa tavoitteenaan korkealaatuinen ja edullinen energia – niin meillä kuin maailmallakin.
Mike von Wehrt
toimialajohtaja
Julkishallinto
Näiden yhdentoista vuoden aikana, joina olen työskennellyt Teklassa yhteistyössä kunta-asiakkaiden kanssa, muutos sekä asiakaskunnassa että tietojärjestelmien hyödyntämisessä on ollut melkoinen. Kuntien rakennemuutokset, kuten seudullisen yhteistyön kehittyminen ja kuntaliitokset ovat tuoneet mukavasti haasteita myös tietojärjestelmäpuolelle. Toisaalta taas karttatuotantojärjestelmän laajentuminen kuntatietojärjestelmäksi ja sitä kautta kuntien yhdyskuntatoimen perusjärjestelmäksi on edesauttanut kuntia kehittämään teknisen toimen palvelujaan entistä tehokkaimmiksi.
Tekla Xcity -järjestelmän käyttö on lisääntynyt kunnissa merkittävästi. Jos vielä kymmenen vuotta sitten yksittäisessä kunnassa oli käyttäjiä muutamia kymmeniä, nyt puhutaan jo sadoista. Tietopalveluiden avulla järjestelmässä olevaa tietoa voidaan hyödyntää ja analysoida nykyään myös teknisen sektorin ulkopuolella. Esimerkiksi päivähoitopaikkojen suunnitteluun saa aivan uudenlaisen näkökulman yhdistelemällä tietoja ja vertaamalla päiväkotien sijaintia lasten asuinsijaintiin. Samalla tavalla tietoja voidaan hyödyntää myös muilla sektoreilla ja kaupungin toimintaa suunniteltaessa.
Asiantuntijakäytön lisäksi myös kuntalaiset voivat hyödyntää heille suunniteltuja asiointipalveluja vuorokauden ympäri. Internetkarttapalvelun avulla voi tutustua kunnan tarjontaan ja etsiskellä vaikka itselleen sopivaa tonttia ja sen lähistöllä olevia palveluita sekä tutkia kaavoitustilannetta. Kun tontti on löytynyt ja suunnitelmat valmiina, voi ryhtyä hakemaan rakennuslupaa. Sähköisen rakennuslupapalvelun avulla kuntalainen voi syöttää järjestelmään tarvittavat tiedot ja piirustukset suoraan kotikoneeltaan.
Nämä uudet asiakaspalvelumuodot ovat osa Oma kanava -palvelukonseptiamme (
www.tekla.com/oma-kanava). Olemme lisäksi kehittämässä mm. kaivu-, tapahtuma- ja viitoituslupien hakemiseen sähköisen asioinnin järjestelmää sekä uudenlaista kuntalaisten palautejärjestelmää. Jatkossa yhdyskuntatoimen asiakaspalvelut ovat kuntalaisten saatavilla myös sähköisesti. Kunnalle tämä luo mahdollisuuden kehittää prosessejaan entistä sujuvimmiksi ja saada aikaan sekä säästöjä että tehokkaampaa asiakaspalvelua. Myös tietojen hyödyntäminen toimiston ulkopuolella paranee, kun esimerkiksi rakennuslupaa ja siihen liittyviä piirustuksia voi hyödyntää suoraan mobiilisovelluksen avulla.
Laajan tietojärjestelmän kanssa toimiminen on aina haasteellista, koska sillä on useita eri tason käyttäjiä ja heillä taas lukuisia erityyppisiä tarpeita. Vuoden alusta käyttöön ottamamme uusi toimintamalli onkin parantanut asiakkuudenhallinnan, konsultoinnin ja koulutuksen parissa työskentelevien teklalaisten tietoisuutta siitä, missä mennään eri asiakkaiden kanssa. Kun tunnemme asiakkaan kokonaistilanteen sekä teknisten että sopimuksellisten henkilöiden kanssa, yhä useampi henkilö on sitoutunut parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseen. Pyrimme siihen, että muutoksen ansiosta asiakkaat saavat entistä enemmän lisäarvoa tekemilleen investoinneille ja asiakastyytyväisyytemme paranee entisestään.
Yhteistyö kuntien kanssa on vuosien mittaan ollut toimivaa ja tuonut tuloksia kaikille osapuolille. Vaikka ajat ovat taloudellisesti haastavia, uskon, että pitkäjänteiselle kehitystyölle on edelleen tilausta.
Eli ei muuta kun nokka kohti uusia haasteita!
Erkki Mäkinen
toimialajohtaja
Infrarakentaminen ja vesihuolto
Olen työskennellyt vuoden alusta lähtien Teklan infrarakentamisen ja vesihuollon toimialajohtajana ja vastaan toimialan myynti- ja palvelukokonaisuudesta. Enimmäkseen työskentelen Tekla Xstreet-, Tekla Xpipe- ja Tekla Xcity YAOH (yleisten alueiden operatiivinen hallinta) -järjestelmien parissa.
Tie näihin tehtäviin alkoi oikeastaan jo, kun olin pikkupoika ja pääsin silloiselle TVH:lle kesätöihin. Voisi ehkä sanoa, että tiet, kadut ja kunnallistekniikka ovat siitä asti olleet osa työsarkaani. Olin esimerkiksi alusta asti mukana ensimmäisen kotimaisen väyläsuunnitteluohjelmiston kehitystyössä, jonka tuloksena Suomessa otettiin 1990-luvun alussa valtakunnallisesti käyttöön Teklan Xroad -tien- ja kadun suunnitteluohjelmisto. Teklan palvelukseen siirryin vuonna 1998 ja tehtävänäni oli olla mukana kehittämässä Tekla Xstreet -järjestelmää sekä ottamassa Tekla Xpipen ensimmäisiä kehitysaskeleita.
Toimialaopintojen lisäksi olen opiskellut sekä tietotekniikkaa että liiketoimintaa. 2000-luvulle tultaessa siirryin yhä enemmän asiakastyöhön, jota nykyinenkin työni monelta osin on. On antoisaa, kun pääsee kentälle tapaamaan erilaisia ihmisiä.
Tekla Infra & Energy -liiketoiminta-alue jaettiin vuoden alussa kolmeen segmenttiin. Kullakin sektorilla työskentelee ihmisiä, jotka tuntevat hyvin toimialan ja joilla on alalta käytännön kokemusta. Näin pyrimme takaamaan vielä entistäkin asiakaslähtöisemmän toimintatavan ja herkemmän kyvyn seurata toimialan kehitystä.
Infrarakentamisen ja vesihuollon toimialoilla on vielä paljon tekemistä, mikä tekee työstä mielenkiintoista. Alat kehittyvät koko ajan ja viime vuosina toimialoilla on toteutettu useita valtakunnallisia kehityshankkeita. Vesihuollossa on siirrytty kartankäsittelyjärjestelmistä omaisuudenhallintajärjestelmiin. Verkostojen kunnosta, huoltotarpeesta ja toimenpiteiden oikea-aikaisuudesta ollaan yhä kiinnostuneempia. Onhan infraan sidottuna huomattava määrä omaisuutta.
Omaisuudenhallinta on yhä keskeisempää myös katu- ja viheralueiden hoidossa. Toiminnan ohjauksessa korostuu entistä enemmän tuottavuuden parantaminen sekä taloudellisen ja laadukkaan toiminnan kehittäminen. Oikeiden toimenpiteiden ennakointi on tärkeää päätettäessä korvausinvestoinneista ja suunniteltaessa hoito- ja kunnossapitotoimenpiteitä. Kun järjestelmät ovat kunnossa ja infran ylläpitäjä pystyy joustavasti sekä seuraamaan tehtyjä toimenpiteitä että ennakoimaan tulevia, infran elinkaarta pystytään pidentämään. Kun infra on hyvin hoidettua, tavallinen kansalainen ei edes huomaa sitä.
Samaan aikaa palvelut sähköistyvät ja siirtyvät mobiililaitteisiin. Uusia teknologioita tarvitaan kuntalaisille kohdennetun viestinnän parantamiseksi ja internetin kautta helposti saavutettavien palvelujen tarjoamiseksi. Mobiilisovelluksilla voidaan myös välittää suoraan kohteesta tietoa rekistereihin. Tieto ei huku matkalle.
Itse infran rakentaminen on kokonaisvaltaista toimintaa. Suunnittelijan tuottamaa mallia toteutettavasta kohteesta voisi hyödyntää entistä tehokkaammin rakentamisessa ja rakentamisen laadunvarmistuksessa. Maarakentaminen voisi myös kytkeytyä nykyistä tiukemmin talo- ja liikepaikkarakentamiseen. Tämä edellyttää kokonaisuuksien näkemistä myös eri toimialojen kesken. Ajanmukaiset ja yhteentoimivat tietojärjestelmät sekä tehostavat työtä että lisäävät tuottavuutta.