Suomen suurimmassa kaupungissa Rovaniemellä iloitaan jo kuntaliitoksen myönteisistä vaikutuksista. Liitokseen valmistauduttiin hyvissä ajoin, mutta työmäärä yllätti silti.
Rovaniemi on ollut jo pari vuotta Suomen suurin kaupunki. Asukkaita Napapiirin tuntumassa oli viime vuoden lopussa 58 825. Se oikeuttaa väestöllisesti tilalle 12 Vaasan ja Lappeenrannan väliin. Pinta-alaltaan Rovaniemi on kuitenkin suurkaupunki, joka kasvoi 8 000 neliökilometrin mittaan vuoden 2006 alussa, jolloin kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät.
Kunnan koko asetti omat vaatimuksensa aineistojen siirroille, kun maalaiskunnan ja kaupungin paikkatietoaineistot yhdistettiin. Numeerista pohjakarttaa kaupungista on 18 500 hehtaarin verran.
”Pari vuotta meni ennen kuin rutiinit saatiin kohdalleen. Nyt jää aikaa jo kehitystyöhönkin”, huokaisee Rovaniemen kaupungingeodeetti Taina Lehtinen tyytyväisenä. ”Ensimmäinen vuosi oli työläin ja kului siihen, että rekisterit saatiin suht’ kuntoon. Samalla sisäänajettiin ja koulutettiin henkilöstöä uuden järjestelmän käyttöön. Koulutus ja rekisterien perusparannus jatkuvat edelleen”, Taina Lehtinen kertoo.
Rovaniemen kaupungilla on ollut käytössä Tekla Xcity jo 1980-luvun lopulta. Käytössä olivat miltei kaikki sovellukset karttojen, väestötietojen, maankäytön ja kiinteän omaisuuden hallintaan. Maalaiskunnassa paikkatietoasioita hoidettiin useilla eri järjestelmillä. Oli siis luontevaa laajentaa Tekla Xcity myös yhdistyneen kunnan järjestelmäksi.
Rekisterit kuntoon ennen kuntaliitosta
Kuntaliitoksen vaatimat muutokset kartoitettiin Rovaniemellä hyvissä ajoin, ja esimerkiksi kadunnimistä perattiin päällekkäisyydet jo ennen liitosta. Kuntien välisen yhteistyön ansiosta niitä ei paljon ollutkaan.
Pian kuntaliitoksesta tehdyn päätöksen jälkeen selvitettiin, mitä aineistoja osapuolilla oli numeerisessa muodossa. ”Mikäli kaikki aineisto ei ole numeerisena, kannattaa pohtia numeeristamista vasta kuntaliitoksen jälkeen, jolloin kiinteistötunnusta ei tarvitse enää muuttaa”, vinkkaa Taina Lehtinen.
”Muutenkin rekisterien laatu kannattaisi tarkistaa ja puutteet korjata ennen yhdistämistä, sillä mitä enemmän rekisterissä on puutteita, sitä enemmän siirtovaiheessa joudutaan tekemään käsityötä.”
Yhteistyötä valtionhallinnon kanssa
Pohjakartta-aineistot ajettiin yhteiseen järjestelmään jo ennen vuoden 2006 alkua, mutta kiinteistötietoja ei voida yhdistää ennen kuin kiinteistöt ovat saaneet uuden kunnan mukaiset tunnukset. Samannumeroisten kylien aiheuttaman uudelleennumeroinnin tekee Maanmittauslaitos. Kiinteistötunnukset muuttuivat noin 18 000 kiinteistöltä. Muutosten vuoksi kiinteistörekisteri joudutaan jäädyttämään uusien kiinteistöjen rekisteröinneiltä useiksi viikoiksi.
Maanmittauslaitoksen kanssa oli sovittava myös maalaiskunnan keskeneräisten kiinteistötoimitusten työnjaosta, sillä ne siirtyivät kuntaliitoksessa asemakaava-alueiden osalta kaupungille.
Tämän jälkeen yhteiseen järjestelmään voitiin lukea kiinteistörekisteriaineisto. Sitten olivat vuorossa Väestörekisterikeskukselta saatavat rakennus- ja huoneistorekisteritiedot. Kunta- ja kylätunnusten muuttumisen vuoksi myös VRK:n on kuntaliitoksen yhteydessä uusittava rakennusten tunnukset. Vasta tässä vaiheessa päästiin lukemaan koko kunnan rakennus- ja huoneistorekisteriaineisto Tekla Xcityyn.
”Massiivisia ajoja”, toteaa Tekla Xcityn pääkäyttäjä Sakari Manninen Rovaniemeltä. ”Vaikka Tekla suoritti mallikkaasti tiedostojen konversiot, koordinaatistomuunnokset ja monta muutakin vaihetta, työtä jäi meillekin yllättävän paljon. Itse konvertoimme vain maalaiskunnan numeerisen aineiston, mutta senkin teettäisin nyt ulkopuolisella.”
Osoitteet ongelmallisia
Osoitenumeroiden saamiseksi kartalle päätettiin hyödyntää rakennus- ja huoneistojärjestelmää, josta Tekla luki kartalle kaikkien maalaiskunnan rakennusten osoitenumerot rakennustunnusten koordinaattien mukaan. Tästä seurasi, että kiinteistön jokaiselle rakennukselle saatiin osoitenumero, mutta yhdellä kiinteistöllä saattaa nyt olla osoitekartalla osoitenumeroita moneen kertaan. Ylimääräiset osoitenumerot poistetaan käsityönä.
Uusien osoitteiden määrityksessä haja-asutusalueella hyödynnetään valtion kiinteistötietojärjestelmää. Siitä saadaan osoitenumero kymmenmetrijärjestelmässä lähinnä olevan osoitetien mukaan. Haja-asutusalueen osoitejärjestelmän ylläpitoon rovaniemeläiset toivoisivatkin parannusta.
”Kunnan koko aiheutti senkin, että kiinteistöjen alueiden muodostamisessa aineisto piti palastella yli 10 alueeseen”, jatkaa Sakari Manninen. ”Varsinaisessa käytössä ei ole ollut ongelmia. Varsinkin valtiolla on täällä pohjoisessa paljon laajoja maa-alueita, joiden alueiksi muodostaminen vaati omat toimensa. Käyttäjän on vain osattava järkeillä se, kuinka isoja alueita kannattaa kerralla ladata.
Rovaniemeläisille on nyt tarjolla yksi yhtenäinen karttapohja, mikä on selvä parannus entiseen. ”Me voimme keskittyä kehittämiseen, ja on hienoa päästä tarkastelemaan asioita kirjaimellisesti laajemmalta alueelta. Kun kuntien välinen kilpailu poistui, voimme uudessa kaupungissa paneutua oikeisiin asioihin kuten mahdollisimman hyvään tonttipolitiikkaan”, iloitsevat Sakari Manninen ja Taina Lehtinen pari-kolme vuotta kestäneen rutistuksen jälkeen.
Teksti: Katri Isotalo
Kuva: Rovaniemen kaupunki, Maisema joelta