Tekla News -lehden numerossa 2007 oli artikkeli käytettävyydestä, mikä tarkoittaa helppoutta, mutta myös tehokkuutta, virheettömyyttä ja työniloa.
Helppokäyttöisyys mielletään usein helposti oppimiseksi. ”Opittavuuskin on tärkeää. Mutta helppoudelle on eri vaatimukset riippuen siitä, käytetäänkö ohjelmistoa vuosia vai muutaman viikon projektityökaluna”, selventää Marjo Lehtinen, joka vastaa tiimiläistensä kanssa Teklan tuotteiden käytettävyydestä ja dokumentoinnista.
Oppimisen helppous ja käytön tehokkuus on tyypillinen asetelma, johon käytettävyyden kehittäjät etsivät ratkaisua. Hyvä käytettävyys on tehokkuuden ja opittavuuden lisäksi ergonomista ja visuaalisesti miellyttävää.
”Olemme pitäneet tärkeimpänä sitä, että ohjelmisto todella tehostaa työtä ja on miellyttävä käyttää. Pyrimme toki kehittämään myös opittavuutta, mutta uskomme, että kun käyttäjä tietää työskentelevänsä järjestelmän parissa kahdeksan tuntia päivässä useita vuosia, hän on valmis näkemään hieman vaivaa sen oppimiseen”, vahvistaa Teklan käytettävyysasiantuntija Mari Erälahti.
Kun ohjelma on auki ruudulla koko päivän, korostuvat myös visuaaliset seikat. Värimaailman on oltava harmoninen ja rauhallinen.
Jotta ohjelma on miellyttävä käyttää, sen on nieltävä käyttäjän tekemiä virheitä ilman, että koko ohjelmisto kaatuu tai tietokanta vioittuu. Ohjelmiston pitäisi myös estää käyttäjää tekemästä virheitä.
Teklan järjestelmäsuunnittelija Kari Nyman huomauttaa, että virheilmoitukset ovat sentään jo parantuneet: ”On alettu ymmärtää, että käyttäjää harvoin kiinnostaa millainen virhe on tapahtunut. Käyttäjää kiinnostaa se, mitä hänen pitää tehdä seuraavaksi päästäkseen työssään eteenpäin.”
Nuori tieteenala
Käytettävyys on terminä vain kymmenisen vuotta vanha, mutta nykyään olennainen osa kaikkea ohjelmistokehitystä. Teklan käytettävyysasiantuntijat osallistuvat ohjelmistokehitykseen yleensä jo vaatimusmäärittelyvaiheessa. Seuraava vaihe on toiminnallisuuden suunnittelu. Koodausvaiheessa tehdään jo pieniä testejä. Käyttölogiikkaa saatetaan testata myös paperilla ennen kuin ohjelmistoa on vielä olemassakaan. Pienet käytettävyyden parannukset kuuluvat jokaiseen versiopäivitykseen.
”Istumme samassa kerroksessa ohjelmistokehittäjien kanssa, joten yhteydenpito on luontevaa”, kertovat käytettävyysasiatuntijat.
Sama 17 hengen tiimi vastaa myös tuotteiden dokumentoinnista. Käyttöohjeiden kuten muidenkin dokumenttien on oltava hyviä käytettävyydeltään, ja hyvään käytettävyyteen kuuluu olennaisena osana käyttäjille tarjottava huolellinen opastus eri tilanteissa.
Käytettävyys- ja dokumentaatiotiimin vetäjä Marjo Lehtinen on koulutukseltaan psykologi. Mari Erälahti taas on sähkötekniikan diplomi-insinööri. Osa tiimiläisistä on tietoteknisen koulutuksen saaneita ohjelmistosuunnittelijoita kuten Kari Nyman. Dokumentaation asiantuntijat ovat usein kielen ammattilaisia.
Poikkitieteellisyys on käytettävyydessä olennaista. Esimerkiksi Mari hakee parhaillaan uusia oppeja Suomen taideyliopistojen koulutusinstituutin IADE:n vuoden pituiselta kurssilta ja kertoo tyytyväisenä olevansa kurssin ainoa insinööri. Teklassa on tekeillä myös kaksi tekniikan alan lisensiaattityötä käytettävyydestä.
Käyttäjän kuunteleminen tärkeintä
Tärkein tuotekehitysmetodi on käyttäjän kuunteleminen. ”Esimerkiksi käyttöliittymää suunniteltaessa haastattelemme tulevia käyttäjiä niistä asioista, joista tiedämme tarvitsevamme tietoa. Lisäksi saamme asiakkailta oma-aloitteista palautetta. Jos parikin käyttäjää kertoo hankalasti käytettävästä yksityiskohdasta, voimme olla melko varmoja, että toiminto on hankala muillekin. Tilastollisesti merkittäviä tuloksia ei tässä työssä tarvita”, kertoo Marjo Lehtinen.
Ohjelmiston käyttöä seurataan myös todellisessa tilanteessa. ”Käymme istumassa asiakkaan vieressä ja katsomme, miten hän ohjelmistoa käyttää”, kertoo Mari Erälahti. ”Käyttäjälle joutuu tosin painottamaan, että emme testaa hänen taitojaan, vaan sitä, millaisia reittejä pitkin hän etenee työssään ja millaisten valintojen kohdalla hän pysähtyy miettimään.”
Yhteistyötä tehdään muiden alan yritysten kanssa erityisesti Tekes-hankkeissa. Standardejakin käytettävyyteen on saatu. ISO-standardi puhuu tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja tyytyväisyydestä. Alan uranuurtaja tanskalaissyntyinen Jacob Nielsen lisäsi näihin ominaisuuksiin järjestelmän opittavuuden, muistettavuuden ja käyttäjän virheiden vähyyden.
Sekakäyttö helpoksi
Käytettävyys on myös ergonomiaa. Käytettävyysasiantuntijan tehtävä on muistuttaa ohjelmiston suunnittelijalle, että esimerkiksi yksi pieneltä tuntuva ylimääräinen napsautus saattaa tuhannesti toistuvana johtaa hiirikätenä tunnettuun rasitusvammaan.
Teklan kaikissa ohjelmistoissa pyritään noudattamaan samoja käytettävyyden periaatteita. Parhaillaan ollaan yhdenmukaistamassa manuaalien terminologiaa. Eli kun osaa käyttää yhtä Teklan ohjelmaa, on seuraavan oppiminen jo helpompaa.
”Tämä onkin yhä tärkeämpää. Nykyisin samat työntekijät joutuvat käyttämään useita sovelluksia”, muistuttaa Kari Nyman.
”Tavoitteemme on saada aikaan ohjelmisto, joka on niin miellyttävä, että käyttäjä oikein odottaa, koska pääsee aukaisemaan sen”, kiteyttävät tiimiläiset työnsä.
Teksti: Katri Isotalo