|
1966
|
Teknillinen laskenta Oy perustetaan Helsinkiin. Toimitusjohtajaksi nimitetään Reino Heinonen.
|
|
1968
|
Ohjelmistokehityksen painopiste siirtyy rakennesuunnitteluun, maarakennukseen ja tiesuunnitteluun.
|
|
1970
|
Tekla avaa etälinjan Nokian laskentakeskukseen.
|
|
1972
|
Tekla avaa kiinteän etälinjan Tukholmaan Control Data Corporationin laskentakeskukseen ja saa ensimmäiset pohjoismaiset asiakkaansa.
|
|
1973
|
Tekla aloittaa FEM-laskennan ja asiakaskunta laajenee konepajateollisuuteen.
|
|
1976
|
Piirturiohjelmistot ja graafinen tulostus käyttöön.
|
|
1979
|
Tekla hankkii ensimmäisen oman keskuskoneen (Perkin Elmer).
|
|
1980
|
Yhtiön viralliseksi nimeksi tulee Tekla Oy.
|
|
1981
|
Kaikille Teklan suunnittelijoille ja ohjelmoijille hankitaan oma aakkosnumeerinen pääte.
|
|
1986
|
Teklassa kehitetään virtuaalitietokantateknologia: relaatiotietokantojen käyttö nopeutuu huomattavasti.
|
|
1987
|
Teklan ensimmäiset onnistuneet grafiikan ja relaatiotietokannan yhdistävät järjestelmät valmistuvat.
|
|
1988
|
Tekla ryhtyy kehittämään omia teknisiä työvälineitä eli “kittejä” ohjelmistokehitystyötä varten.
|
|
1989
|
Teklan kaikki uudet ohjelmistokehitysprojektit siirtyvät toteutettaviksi Unix-ympäristössä ja yhtiön omilla teknisillä työvälineillä (GISbase).
|
|
1990
|
Teklan ensimmäinen X-tuote, tiensuunnittelun Xroad, ilmestyy markkinoille, seuraavana yhdyskuntasuunnittelun Xcity.
|
|
1991
|
Sähkölaitosten verkkotietojärjestelmää Xpoweria seuraa puhelinlaitosten vastaava: Xcable.
|
|
1993
|
Teräsrakenteiden suunnitteluohjelma Xsteelin kaupallinen versio valmistuu.
|
|
1995
|
Teklan laatujärjestelmä sertifioidaan.
|
|
1996
|
Teklan siirtyminen Windows-ympäristöön alkaa Xforest-ohjelmalla. Ruotsiin perustetaan Teklan ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö.
|
|
1997
|
Teklan ensimmäinen Internet-teknologian sovellus valmistuu: kunnille tarkoitettu WebMap.
|
|
1998
|
Teklan pitkäaikaisen toimitusjohtajan Reino Heinosen seuraajaksi nimitetään Seppo Ruotsalainen. Tekla perustaa tytäryhtiön Malesiaan.
|
|
1999
|
Tekla perustaa tytäryhtiöt Yhdysvaltoihin, Englantiin, Saksaan ja Japaniin.
|
|
2000
|
Tekla listautuu Helsingin pörssiin.
Tekla perustaa tytäryhtiön Ranskaan sekä edustustot Yhtyneisiin Arabiemiirikuntiin ja Kiinaan.
|
|
2001
|
Tekla myy Xcable-, Xennvi ja Xforest-liiketoimintonsa. Yhtiö ostaa kuopiolaiselta Enfolta sen sähköyhtiöiden ohjemistoliiketoiminnat ja niihin liittyvät palvelut.
|
|
2002
|
Toimitusjohtaja Ruotsalainen eroaa ja väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitetään Heikki Multamäki. Tekla tuo markkinoille energiayhtiöille kehitetyt extranet- ja intranet-verkkopalvelut.
|
|
2003
|
Microsoftin .NET-ohjelmistokehitysympäristö otetaan käyttöön.
|
|
2004
|
Yhtiön toimitusjohtajana aloittaa Ari Kohonen. Enfolta ostetut liiketoiminnot myydään TietoEnatorille. Xsteelin pohjalta kehitetty rakennesuunnitteluohjelmisto Tekla Structures tulee markkinoille.
|
|
2006
|
Tekla täyttää 40 vuotta. Tekla perustaa edustuston Intiaan.
|
|
2007
|
Tekla myy projektiliiketoimintaa harjoittavan Defence-liiketoiminnan. Tanskassa avataan toimisto.
|
|
2008
|
Yli 80 prosenttia liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta. Teklalla on oma toimisto 12 maassa, kansainvälinen partneriverkosto ja asiakkaita yli 80 maassa.
|
|
2009
|
Helmikuussa Tekla Malesia avaa edustuston Jakartassa, Indonesiassa ja henäkuussa Bangkokissa, Thaimaassa. Maailmanlaajuisesti on myyty yli 16 000 Tekla Structures -lisenssiä.
|
|
2010
|
Maailmanlaajuisesti myyty yli 18 000 Tekla Structures lisenssiä. Teklalla on asiakkaita lähes 100 maassa. Helmikuussa Tekla saa Tasavallan presidentin vuoden 2009 kansainvälistymispalkinnon.
|